Lue keskustelun säännöt.
Kivaa opiskelijaelämä hallituksen tiukennusten takia..
30.07.2024 |
Vapaat kämpät opiskelupaikkakunnalla min. 450e, johon tukea saa Kelan mukaan max noin 310e. Ensi vuonna vielä pienenee asumistuki.
Opintoraha 279,-
Jää 140e tai alle vesi, sähkö, netti, puhelin, bussilippu, kotivakuutus, lääkkeet, ruoka..
Ja vielä pitäisi löytää se asunto :/
Kommentit (276)
Katsoiko kukaan viime viikon a-studiota? Kumpikaan asiantuntija ei antanut mitään positiivista näkymää Suomen taloudelle. Pelkkää alamäkeä luvassa vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö muutkin on joutuneet ottamaan opintolainaa ja käymään töissä opintojen ohella ja kesäisin. Sitä kutsutaan toimeentuloksi. En tiedä missä pumpulissa olet kasvanut, jos oletat, että kaikki maksetaan eteen valmiina.
Suomessa sentään saa opintotukea ja opinnot on yleensä ilmaiset. Jos asuisit muualla joutuisit maksamaan kymppitonneja opiskelusta pelkästään, siihen elinkulut päälle.
Tämä maa on onnela opiskelijoille, vaikka sitä tukea pienennnetäänkin. Ihminen ei tajua onneaan, ennenkuin se otetaan pois. Iloitse hyvä ihminen mahdollisuuksistasi, äläkä tuijota huonoja puolia.
Tiedän kyllä, olen omat opiskeluni jo hoitanut aikaa sitten.
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Täältä voitte itse käydä laskemassa ja toteamassa sen tosiasian, että korkeakoulua käyvän opintuen +asumislisän määrä oli parempi vuonna 2008, kun se on nyt vuonna 2024. Todellinen pudotus tapahtuu vuonna 2026, kun opiskelijat siirtyvät takaisin asumislisän piiriin. Olen itse opiskellut korkeakoulussa ennen vuotta 2010 ja nyt uudestaan 2024 ja olen objektiivisesti pystytynyt toteamaan sen, että nykyinen tuki riittää paljon vähempään kuin vaikkapa vuonna 2008.
Jotenkin ihmeellistä touhua kun ottaa huomioon eläkeläisten paaponnan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijat ottavat lainaa kustannusten nousun lisäksi myös sen takia enemmän, että opiskelijoiden elintaso on valtavasti korkeampi kuin 10-20 vuotta sitten minkä lisäksi yhä harvempi käy opintojen ohella töissä.
Miten se valtavasti korkeampi elintaso näyttäytyy? Sillä että on jopa oma tietokone (joka on pakollinen opiskeluissa)? Oikein mitään muuta eroa en keksi kun isosisaruksien kanssa opiskeluaikojen elämää ja elintasoa vertailtiin. Sisaruksista vanhimmat just tuon 10-18 vuotta itseäni vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijat ottavat lainaa kustannusten nousun lisäksi myös sen takia enemmän, että opiskelijoiden elintaso on valtavasti korkeampi kuin 10-20 vuotta sitten minkä lisäksi yhä harvempi käy opintojen ohella töissä.
Tämäkään ei ole totta. Opiskelijoiden tuet on nyt heikommat ja heikkenevät yhä. Valmistumisajat on lyhentyneet ja opintotuen kestoakin on lyhennetty, joten opiskelijoiden on pakko opiskella nopeammin kuin ennen.
Enemmistö tekee töitä opintojen ohella, mutta niitä ei voi useinkaan tehdä niin paljoa, että lainan välttäisi. Opintotuki on muutettu lainapainotteiseksi, ja se vain korostuu lähivuosina opintorahan indeksijäädytyksen vuoksi. Todennäköisesti lainanmaksuvaikeudet yleistyvät huomattavasti jo lähivuosina nuorilla aikuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näin työssäkäyvänä taas näkyy pahiten se miten ostovoima tuhottiin Marin ex viisikko hallinnon aikana, ei pysty osatamaan kuin ihan minimin vuosien 2020-2023 köyhdyttämisen jälkeen...
Tähänkin alapeukutuksia mutta eivät tollot tajua, että juuri edellisestä hallituksesta tämä johtuu että nyt leikataan.
Kerro sinä ihan konkreettisesti, mitä sinulta vietiin edellisen hallituksen takia. Äläkä mussuta jniistä koronan maailmanlaajuisesti aiheuttamista seikoista, jotka eivät olleet Marinin syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijat ottavat lainaa kustannusten nousun lisäksi myös sen takia enemmän, että opiskelijoiden elintaso on valtavasti korkeampi kuin 10-20 vuotta sitten minkä lisäksi yhä harvempi käy opintojen ohella töissä.
Tämäkään ei ole totta. Opiskelijoiden tuet on nyt heikommat ja heikkenevät yhä. Valmistumisajat on lyhentyneet ja opintotuen kestoakin on lyhennetty, joten opiskelijoiden on pakko opiskella nopeammin kuin ennen.
Enemmistö tekee töitä opintojen ohella, mutta niitä ei voi useinkaan tehdä niin paljoa, että lainan välttäisi. Opintotuki on muutettu lainapainotteiseksi, ja se vain korostuu lähivuosina opintorahan indeksijäädytyksen vuoksi. Todennäköisesti lainanmaksuvaikeudet yleistyvät huomattavasti jo lähivuosina nuorilla aikuisilla.
Tuo valmistumisaikojen lyhentyminen on suurin syy miksi tilastoissa näkyy että yhä harvempi kävisi opintojen ohessa töissä. Tähän taas syynä on se, että opiskeluoikeudet ovat nykyisin määräaikaisia eikä loppuelämän mittaisia. Se kulttuuri että roikuttaisiin vuosia ns. gradua vaille valmiina koulun listoilla työelämän puolella on hyvin vahvasti kuollut ja aiheuttaa harha tulkintoja ko. tilastoihin liittyvässä keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Tytär asuu solussa, laski, että pakollisten laskujen (vuokra, sähkö, vesi, kotivakuutus/yksityinen vuokranantaja) jälkeen jää 160 euroa kuukaudessa. Vuokra sisältää nettiyhteyden. Siitä sitten lääkkeet, ruoka, vaatteet, mahdolliset koulutarvikkeet, harrastukset jne. Kaveripiirissään moni on lopettanut "opiskelijaelämän" eli baareissa ei enää käydä, osa on lopettanut kokonaan alkoholin käytön. Kukaan ei tupakoi.
Yllättävästi moni on alkanut kasvissyöjäksikin, kun ei vaan ole rahaa enempää. Lainaa ei ota oikeastaan kukaan.
Joo-o, tuollaista se oli myös silloin kun itse opiskelin 2000 -luvun alussa. Jos mitään ylimääräistä halusi, niin oli otettava lainaa tai käytävä töissä, kuten kuuluukin.
Mistä nämä nykyopiskelijat on keksineet, että heille kuuluisi joku "opiskelijaelämä", jossa veronmaksajien pitäisi kustantaa heille baarikäynnit? Itse kävin opiskeluaikoina ehkä kerran vuodessa kun ei ollut muulloin rahaa ja hyvä niin, eipähän tullut tavaksi nuokkua baareissa, eikä sitä ole sitemmälti oppinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän oikein hyvin, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia! Toisten vanhemmat ostavat asunnot ja kustantavat opiskelijoiden elämisen. Itse sairastuin vakavasti opiskellessa, eli todella tiedän mitä on kun ei jaksa eikä selviä opinnoista. Miten pahalta tuntuu, kun opinnot venyy, eikä tunne olevansa yhteiskuntakelpoinen. Tiedän mitä on, kun tarvitsee yhteiskunnan tukea ja apua. Silloin kun on oikein sairas, mennään sairaslomalle, kun ei pysty. Jos vaiva jatkuu apua löytyy mm. kuntoutuksen muodossa. Opintoja voi suorittaa siihen tahtiin, kun terveys sallii toipumisen aikana. Sitten, kun jaksaa ja on terve, jatkaa opiskelua. Tukea ja apua on saatavilla, jos käy huonosti! Ei se ole noin mustavalkoista, että jos tukea lasketaan ja opiskelut ei suju, se oli siinä. Ei mitään mahdollisuuksia. Ei, aina on mahdollisuuksia!
Ymmärrän, että opiskelijoita pelottaa, kun tukia lasketaan, mutta nyt näyttää siltä, että moni hirttäytyy siihen pelkoon. Minusta näyttää, että lietsotaan pelkoa, että kun tuki laskee ei selviä mitenkään. Moni nuori ei ymmärrä elämän realiteetteja, kun asuu vielä kotona. Pelottaa se toimeentulo, mutta monia keinoja selvitä on.
Äänestin kristillisdemokraatteja. Uskon heikompi osaisten auttamiseen ja tukemiseen, mutta en usko pelon lientsontaan, vaan, että aina löytyy keinot ja toivo! Nuoret lukevat lehdistä, että tukea lasketaan, ja päättelevät yrittämättä, että ei tule mitään.
Ostin opiskellessa vaatteet kirpputorilta, pahimpana aikana söin riisiä, laihduin kyllä aika tavalla ja jo työelämässä olevat lääkäri ystäväni kadehtivat onnistunutta laihtumistani. En viitsinyt kertoa, että itse asiassa ruokaa on sen verran niukasti, että laihtuu ihan itsestään ilman kuureja. kävin ruoka avuista hakemassa ruoka kasseja, olin opintojen ohessa osa-aikatöissä, kun en ollut sairaana. Nostin sitä lainaa. Vanhemmilla ei ollut runsaasti rahaa, joten heitä en halunnut rasittaa, mutta kerran oli sekin pakko tehdä. Taisin myös käydä seurakunnan diakonia avussa. Harrastin kävelyä, marjastin, kun olin paremmassa kunnossa. Tukan leikkasin opiskelija työnä, kunnes löysin eläkeläis mummon, joka leikkasi alkuun 10e koko tukan. En käynyt ulkomailla. Tai juuri Suomessakaan missään. Monet opiskelija kaverit kävi ulkomailla, eivät tehneet töitä opintojen ohessa ja saivat keskittää voimansa yksinomaa opiskeluun. Päätin etten kadehdi, vaan olen onnellinen heidän puolesta. Eli tiedän miten eri arvoista se on. Se vaan pitää hyväksyä, että meille ei jaeta samoja kortteja. Meillä on monesti ihan eri kortit verrattuna muihin. Jos sitä jää itkemään ei saa mitään aikaan. Minun tilanne ei ollut edes paha moneen muuhun verrattuna. Yksikin kaveri teki kahta työtä opintojen ohessa.
Edelleen ajattelen, vaikka tuki laskee, Suomi on onnela. Minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia opiskella tai selvitä, jos olisin syntynyt minne tahansa muualle. Vaikka ne tuet laskee, täällä edelleen autetaan heikompia. Vielä on joku systeemi. Ei muualla, jos sairastut opiskellessa, ole mahdollisuutta jatkaa. En tiedä mihin maailma menee, onko hyvinvointiyhteiskunta kohta, mutta vielä on mahdollisuus opiskella ja siitä selvitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytär asuu solussa, laski, että pakollisten laskujen (vuokra, sähkö, vesi, kotivakuutus/yksityinen vuokranantaja) jälkeen jää 160 euroa kuukaudessa. Vuokra sisältää nettiyhteyden. Siitä sitten lääkkeet, ruoka, vaatteet, mahdolliset koulutarvikkeet, harrastukset jne. Kaveripiirissään moni on lopettanut "opiskelijaelämän" eli baareissa ei enää käydä, osa on lopettanut kokonaan alkoholin käytön. Kukaan ei tupakoi.
Yllättävästi moni on alkanut kasvissyöjäksikin, kun ei vaan ole rahaa enempää. Lainaa ei ota oikeastaan kukaan.
Joo-o, tuollaista se oli myös silloin kun itse opiskelin 2000 -luvun alussa. Jos mitään ylimääräistä halusi, niin oli otettava lainaa tai käytävä töissä, kuten kuuluukin.
Mistä nämä nykyopiskelijat on keksineet, että heille kuuluisi joku "opiskelijaelämä", jossa veronmaksajien pitäisi kustantaa heille baar
"Lukuvuonna 2002-2003 Suomessa opiskelevan korkeakouluopiskelijan opintotuen enimmäismäärä oli yhteensä 605,15 euroa kuukaudessa. Tuki koostui opintorahasta (213,60 euroa), opintolainan valtiontakauksesta (220 euroa) ja asumislisästä (171,55 euroa)."
605,15€ = 3630 Markkaa (MK)
Syötetään laskuriin https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
"Vuoden 2002 opintutuen+ asumislisän yhteissumma 3 630,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 934,01 euroa."
Nykyinen opintotuki 279 €+ asumistuki maks. 320€ (v. 1.9.2024 alkaen) = 599€
Vuonna 2024 opiskeljat pois yleisen asumsituen piiristä. Asumislisä 280€ + opintotuki 279 € (indeksijäädytys) =559€. Tähän summaan tulee huomioida myös inflaatio, Laskuri huomioi inflaation vaikutuksen tällä hetkellä vain vuoteen 2023.
Puhut siis potaskaa. Kannattaa tarkistaa faktat ennen mesoamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan opiskelijoiden asumistukipäätöksiä elo-syyskuussa. Etsin nimittäin halpaa yksiötä. Tällä hetkellä niitä ei vapaudu, mutta eiköhän opiskelijoilta ala vapautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2008 työllisyysaste oli lähes 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin nykyään. Työllisyysaste ylipäätään on noussut melkoisesti 15 vuodessa, vaikka kokoajan hoetaan päinvastaista.
Työlliseksi lasketaan henkilö, joka tekee vähintään tunnin viikossa. Vain tunnin! Sillä ei elä (tai keikkalääkäri voi elää, muut eivät). Osa-aikatyön määrä on viime vuosina lisääntynyt. Toisin sanoen, työllisyysaste ei kerro kovin hyvin sitä, kuinka ihmiset tulevat palkallaan toimeen eikä sitä, paljonko valtio saa verotuloja (vinkki: ei juuri mitään kaikilta osa-aikaisilta, vaan päinvastoin heille tarvitaan tukia hengen pitimiksi).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6llisyysaste
"Työllisyysaste ei kerro eikä pyri kertomaan koko totuutta työmarkkinoista, puhumattakaan laajemmasta talouden tai ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Asiantuntijoiden mielestä tehdyt työtunnit tai reaalinen palkkasumma olisivat työllisyysastetta parempi mittari työllisyyden kehitykselle."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyopiskelijat ottavat lainaa kustannusten nousun lisäksi myös sen takia enemmän, että opiskelijoiden elintaso on valtavasti korkeampi kuin 10-20 vuotta sitten minkä lisäksi yhä harvempi käy opintojen ohella töissä.
En usko. Opiskelijoilla ei voi olla yhtä hyvä elintaso kuin mitä meillä nelikymppisillä opiskeluaikoina oli. Nykyopiskelijat saa vähemmän, mutta maksaa siitä enemmän. Omana opiskeluaikoina löysin tarjouksesta lohta ja jotain uunipaisteja kolmella eurolla. Ei taida nykyopiskelijoilla olla mitään tsäänssiä sellaiseen.
Jos enne joutui ottamaan lainaa ja tekemään töitä, niin sitä joutuu tekemään vastakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytär asuu solussa, laski, että pakollisten laskujen (vuokra, sähkö, vesi, kotivakuutus/yksityinen vuokranantaja) jälkeen jää 160 euroa kuukaudessa. Vuokra sisältää nettiyhteyden. Siitä sitten lääkkeet, ruoka, vaatteet, mahdolliset koulutarvikkeet, harrastukset jne. Kaveripiirissään moni on lopettanut "opiskelijaelämän" eli baareissa ei enää käydä, osa on lopettanut kokonaan alkoholin käytön. Kukaan ei tupakoi.
Yllättävästi moni on alkanut kasvissyöjäksikin, kun ei vaan ole rahaa enempää. Lainaa ei ota oikeastaan kukaan.
Joo-o, tuollaista se oli myös silloin kun itse opiskelin 2000 -luvun alussa. Jos mitään ylimääräistä halusi, niin oli otettava lainaa tai käytävä töissä, kuten kuuluukin.
Mistä nämä nykyopiskelijat on keksineet, että heille kuuluisi joku "opiskelijaelämä", jossa veronmaksajien pitäisi kustantaa heille baar
No kyllä opiskeluaikana pitää saada bilettää. Parempi hoitaa se parikymppisenä alta pois, ettei sitten nelikymppisenä äitinä tai isänä tule mitään hulinaikää. Ei nuorien tarvitse elää niinku vanhojen kääkkien.
Jos suinkin pystyy, kannattaa asua solussa tai hommata porukalla isompi asunto. Yksiöt on kalliita. Näitä kaikkia asumis muotoja olen kokeillut opiskelijana ollessa, tietysti yksiö oli itselleni mieluisin, mutta kaikista kallein vaihtoehto.
Lukuvuonna 2002-2003 Suomessa opiskelevan korkeakouluopiskelijan opintotuen enimmäismäärä oli yhteensä 605,15 euroa kuukaudessa. Tuki koostui opintorahasta (213,60 euroa), opintolainan valtiontakauksesta (220 euroa) ja asumislisästä (171,55 euroa)."
605,15€ = 3630 Markkaa (MK)
Syötetään laskuriin https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
"Vuoden 2002 opintutuen+ asumislisän yhteissumma 3 630,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 934,01 euroa."
Nykyinen opintotuki 279 €+ asumistuki maks. 320€ (v. 1.9.2024 alkaen) = 599€
Vuonna 2024 opiskeljat pois yleisen asumsituen piiristä. Asumislisä 280€ + opintotuki 279 € (indeksijäädytys) =559€. Tähän summaan tulee huomioida myös inflaatio, Laskuri huomioi inflaation vaikutuksen tällä hetkellä vain vuoteen 2023.
Puhut siis potaskaa. Kannattaa tarkistaa faktat ennen mesoamista.
Tähän pieni korjaukseni, sillä en huomioinut äsken opintolainan määrää, joka lainaamassani kappaleessa oli mukana. Pelkkä Opintotuki +asumislisä oli vuonna 2022 noin 213,6 €+ 171,55€ eli 385,15€ =2310,9 mk on nykyrahassa (2023) = 594,37 euroa
Opintotuki (279€) + asumislisä (280€) vuonna 2026 yht 559€. Vaikka humioinkin virheelliseksi aluksi vuoden 2002 opntolainan osuuden opintotukena, niin silti opintotuen+ asumislisän suhteellinen määrä tulee jatkossa olemaan ostovoimaltaan pienempi kuin vuonna 2002. Tulee myös ottaa huomioon vuosien 2024-2025 inflaation vaikutukset ostovoimaan.
miksi opiskelijoilla pitäisi olla kivaa?
Nykyopiskelijat ottavat lainaa kustannusten nousun lisäksi myös sen takia enemmän, että opiskelijoiden elintaso on valtavasti korkeampi kuin 10-20 vuotta sitten minkä lisäksi yhä harvempi käy opintojen ohella töissä.