Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joille ajatus ns. tavallisesta elämästä tuntuu kauhealta?
29.07.2024 |
Kun puhun "tavallisesta elämästä," tarkoitan sellaista elämää, jossa päivät kuluvat toistuvien, arkisten rutiinien mukaan. Työpäiviä, jotka ovat kaikki hyvin samanlaisia ja jollain tavalla yksitoikkoisia: jatkuvasti samoja tehtäviä ja samanlaista ympäristöä. Vapaa-aika kuluu rutiininomaisesti esimerkiksi vuosittaisella lomamatkailla etelään, mökkireissulla tai muilla ennakoitavilla aktiviteeteilla, mutta muuten arki ei tarjoa suuria yllätyksiä tai ihmeellisiä kokemuksia.
Kommentit (299)
Mikä se vaihtoehto sitten olisi? Olisihan se ajatuksena kiva vaikka reissata maailmanympäri matkailuaiutossa, ostaa Italiasta vanha talo ja remontoida kodiksi, muuttaa maalle jaitää siellä eläinten vanhainkotia, tai muuta sellaista. Mutta kaikki tuollainen vaatii rahaa. Mistä se raha tulee, jos ei käy töissä? Jos taas käy töissä, niin mistä löytyy aika siihen vaihtoehto-elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tylsyys tappaa, avaimet on jokaisella korvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap! Taidat olla selvä yksityisyrittäjä - niin minäkin luonteeltani.
Itse asiassa olen. Juuri sen tuoman vapauden vuoksi. Plussaa myös se, että työni tekemiseen tarvitsen vain läppärin, joten voin periaatteessa työskennellä mistä päin maailmaa tahansa. Ammatinvalinnassani tuo vapaus tehdä asiat oman mielen mukaan ja elää muutakin elämää olivat yksi tärkeimpiä tekijöitä.
T. AP
Se mitä en ymmärrä, on miten ihminen jolla on puoliso ja lapsia yhdistää oman vapauden ja silti takaa rutiinit lapsille? Ei liikkuva läppärielämä onnistu kouluikäisten kanssa samalla tavalla kuin yksin, kahden aikuisen tai alle kouluikäisten kanssa. Jatkuva seikkailukin vaihtuu pian tyytymättömyyden jonkun osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisessa elämässä päivät eivät olisi toisteisia?
Yksi esimerkki elämäntavasta, jossa päivät eivät ole toisteisia, on digitaalinen nomadismi. Tällöin henkilö voi yhdistää työn ja matkustelun, työskennellen missä tahansa, mutta usein muuttuvan ympäristön keskellä. Tällä viikolla voit työskennellä Filippiinien hiekkarannalla riippumatossa, ja seuraavalla viikolla mennä töiden jälkeen Rion karnevaaleille.
Toinen tapa välttää toisteisuus on valita luovaa työtä tai projektipohjaisia tehtäviä. Esimerkiksi taiteilijat, kirjoittajat ja muusikot saattavat jatkuvasti kohdata uusia ideoita ja haasteita. Projektit voivat vaihdella, ja jokainen uusi päivä tarjoaa mahdollisuuden kokeilla jotain uutta tai kehittää taitoja uudella tavalla. Samoin arjessa voi kokeilla uusia harrastuksia, kuten kiipeilyä tai melomista, ja osallistua erilai
Kyllä kirjoittaja ainakin istuu enimmäkseen tiukasti ruudun tai paperin äärellä. Ainakin minut paperi vie kokonaan, kun sen ääreen asetun kirjoittamaan. Saa vaikka pommi räjähtää ympärillä, kun kynä vie. Eikä siinä prosessissa kyllä omaa korvien väliä kauemmas mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu ja on aina tuntunut. Olenkin valinnut keikkatyöläisen elämän ja puolet vuodesta matkaan maailmalla.
Tunsin noin erittäin vahvasti nuorena parikymppisenä. Mun vakiovitsejä oli puhua farmari-volvosta ja pallogrillistä, että en koskaan ikinä halua sellaista elämää ja EN tule koskaan sellaista elämää. Tykkäsin reissata, juhlia, istua chilleissä coctail baareissa, harrastaa ja olla koko ajan menossa. Mutta sitten tuli se oikea nainen vastaan ja perustimme perheen. Ja nyt voin sanoa etten kaipaa tippaakaan chillejä coctail baareja tai reppureissaamista Thaimaassa. Ahdistaisi olla koko ajan menossa. Vaikkei sitä uskoisi, niin parasta just nyt on käydä juoksemassa vaimon kanssa lauantai-iltapäivänä, laittaa sauna päälle, tehdä vähän hyvää salaattia ja loppuillasta katsella Netflixistä joku leffa. Ihan parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo olisi ihanaa elämää.
Mikä sinua viehättää elämässä ilman uusia kokemuksia ja elämyksiä? En sano tätä mitenkään tuomitsevasti ihmettelen vain kun oma ajatusmaailmani on niin erilainen.
no kun niitä elämyksiä saa ihan arkipäivästäkin, kun älyää herkistyä niille. tarvitset tuota menoa aina vain kovempia ärsykkeitä tukahduttamaan...tyhjyyttä.
nimim. kaiken nähnyt, osaan arvostaa arkea.
Tehkää itse elämästä mielenkiintoista! Kukaan ei tuo valmiina teille sitä, onneksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä se vaihtoehto sitten olisi? Olisihan se ajatuksena kiva vaikka reissata maailmanympäri matkailuaiutossa, ostaa Italiasta vanha talo ja remontoida kodiksi, muuttaa maalle jaitää siellä eläinten vanhainkotia, tai muuta sellaista. Mutta kaikki tuollainen vaatii rahaa. Mistä se raha tulee, jos ei käy töissä? Jos taas käy töissä, niin mistä löytyy aika siihen vaihtoehto-elämään?
Niin. Ellen Jokikunnaskin käy töissä Suomessa aina välillä ja jatkaa sitten taas nikkarointia Italiassa. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo olisi ihanaa elämää.
Mikä sinua viehättää elämässä ilman uusia kokemuksia ja elämyksiä? En sano tätä mitenkään tuomitsevasti ihmettelen vain kun oma ajatusmaailmani on niin erilainen.
no kun niitä elämyksiä saa ihan arkipäivästäkin, kun älyää herkistyä niille. tarvitset tuota menoa aina vain kovempia ärsykkeitä tukahduttamaan...tyhjyyttä.
nimim. kaiken nähnyt, osaan arvostaa arkea.
Toiset on rajumpia kuin muut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista sen elämän sitten pitäisi olla, jos tavallinen arki ei miellytä? Millaisia elämyksiä oikein haluat?
Eikä se tavallinen arkikaan ole aina samanlaista. Töissä tapahtuu joka päivä jotain uutta, kotona lapset kasvavat ja tekevät uusia asioita. Aina voi lukea kirjan, jota ei vielä ole ehtinyt lukea. Voi alkaa harrastaa jotain uutta tai parantaa taitojaan vanhassa harrastuksessa. Jois vaikkapa soitat jotain soitinta, voi opetella uusia tapoja soittaa tai uusia kappaleita tai soittaa vanhoja kappaleita uudella tavalla.
Jos pienet muutokset eivät riitä, vaan haet jatkuvasti uusia isoja elämyksiä, kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Jatkuva voimakkaiden elämysten etsiminen voi kertoa, että taustalla on jotain ongelmia, jotka pitäisi selvittää.
Miksi se on ongelmallista, että haluaa kokea kaiken sen minkä maailma voi tarjota? Lukeminen ja soittaminenkin on mielestäni ihan kivoja tapoja aikaa viettää aikaa välillä, mutta se että elämässä ei olisi ikinä mitään suurempaa tuntuu itsestäni varsin rajoittavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkkisten elämä on täyttä helvettia ja orjuutta. Kaikki oma elämä katoaa ja tätä nuoriso kadehtii?
Hölmöt seuraa julkimoita. Viisas rakentaa itse elämänsä.
Joku sanoi, että tällaisia haihattelee, jos ei ole kokenut vastoinkäymisiä. Minullapa kävi toisinpäin, selvisin keski-ikäisenä henkeä uhanneesta sairaudesta josta ei kovin kummoisia henkiin jäämisen odotuksia annettu, ja sen jälkeen on ollut nälkä ja jano ELÄÄ, elää täysillä. Ja minä olin nuorena ja vastoinkäymisiä kokemattomana niitä, joille riitti duuni, Prisma, koiran ulkoilutus, välillä vanhemmille kylään, lukeminen, käsityöt. En ollut mitenkään onneton, vaikkei mulla ollut edes puolisoa, lapsia eikä ystäviä.
Nyt asia on kuitenkin ihan eri. En halua tuhlata tästä tavallaan jatkoajastani yhtään enää hissutteluun. Tuntuu että elämä menee haaskuun niin. Haluan kokea monia asioita vielä, ja kyllä minua harmittaa, että en sitä ymmärtänyt nuorempana haluta, vaan tuhlasin päiviä ja vuosia ikään kuin odottaen, että joskus se elämä sitten ihan kunnolla alkaa, ehkä kun joku prinssi valkealla ratsulla tulee ja vie seikkailuihin, ja sitten perustetaan perhe ja kaikki se keskiluokkainen unelma. Ei tullut prinssiä eikä perhettä eikä seikkailuja, ja minä vaan tavallaan tyydyin siihen pieneen arkeeni, koska en ollut siinä onnetonkaan, ja toisaalta en pohjia myöten tajunnut ajan rajallisuutta, vaikka toki älylllsesti sen jokainen aikuinen ymmärtää. Kunnes sitten tuli diagnoosi. Sitten iski se, että ei, ei vielä, minä en ole tehnyt vielä mitään! Minun sieluntehtäväni on täyttämättä, en ole kokenut edes niitä tavallisia ihmisten juttuja kuten pariutuminen ja perhe.
Koska havahtumiseni tuli niin myöhään, niin osa asioista on jo mahdottomia, kuten lapsen saaminen. Mutta ei kaikki, ei läheskään kaikki, ja minä aktiivisesti etsin kaikkea seikkailua elämääni, niin etten enää päätyisi siihen päivien tuhlaamiseen siihen pelkkään työ-ruokakauppa-kävelylenkki-telkkari-nukkumaan ad infinitum looppiin, joka nyt näyttäytyy minulle eräänlaisena Sisyfoksen tehtävänä: kiven työntämisenä mäkeä ylös uudelleen ja uudelleen, sen vieriessä aina alkupaikkaan juuri kun sen sai melkein mäen päälle. Tällä hetkellä yritän löytää töitä ulkomailta - helppoa se ei viisikymppisenä ole, mutta ei mahdotontakaan. Jos en löydä, yritän etsiä Suomesta duunia, joka sallisi etätyöt ulkomailta. Alallani sellaisia töitä onneksi on. Miksikään rahattomaksi tukieläjäksi en aio, kyllä minä työllä haluan itseni elättää, mutta etsin sille työlle muita muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se vaihtoehto sitten olisi? Olisihan se ajatuksena kiva vaikka reissata maailmanympäri matkailuaiutossa, ostaa Italiasta vanha talo ja remontoida kodiksi, muuttaa maalle jaitää siellä eläinten vanhainkotia, tai muuta sellaista. Mutta kaikki tuollainen vaatii rahaa. Mistä se raha tulee, jos ei käy töissä? Jos taas käy töissä, niin mistä löytyy aika siihen vaihtoehto-elämään?
Joka tapauksessa maailmaan mahtuu ihmisiä, jotka matkaavat maailman ympäri matkailuautolla, ostavat Italiasta vanhan talon ja remontoivat sen kodiksi, muuttavat maalle ja pitävät siellä eläinten vanhainkotia. Tämähän siis tarkoittaa, että se on mahdollista.
Ap ei sinut itsensä kanssa riittämiin
Sinkku kenties?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo olisi ihanaa elämää.
Mikä sinua viehättää elämässä ilman uusia kokemuksia ja elämyksiä? En sano tätä mitenkään tuomitsevasti ihmettelen vain kun oma ajatusmaailmani on niin erilainen.
Mitä kokemuksia ja elämyksiä saat itsellesi järjestettyä rahattomana?
eri
Esimerkiksi : Ateneumissa on lukuisia maksuttomia päiviä, seuraava 15.8.2024 !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap! Taidat olla selvä yksityisyrittäjä - niin minäkin luonteeltani.
Itse asiassa olen. Juuri sen tuoman vapauden vuoksi. Plussaa myös se, että työni tekemiseen tarvitsen vain läppärin, joten voin periaatteessa työskennellä mistä päin maailmaa tahansa. Ammatinvalinnassani tuo vapaus tehdä asiat oman mielen mukaan ja elää muutakin elämää olivat yksi tärkeimpiä tekijöitä.
T. AP
Se mitä en ymmärrä, on miten ihminen jolla on puoliso ja lapsia yhdistää oman vapauden ja silti takaa rutiinit lapsille? Ei liikkuva läppärielämä onnistu kouluikäisten kanssa samalla tavalla kuin yksin, kahden aikuisen tai alle kouluikäisten kanssa. Jatkuva seikkailukin vaihtuu pian tyytymättömyyden jonkun osalta.
Esimerkiksi monet digitaalisen nomadielämän elämää viettävät perheet käyttävät kansainvälisiä online-kouluja, jotka tarjoavat joustavan opetussuunnitelman. Tämä mahdollistaa sen, että lapset voivat saada koulutusta missä tahansa, samalla kun perhe voi matkustaa ja elää haluamallaan tavalla. Tällaiset kouluratkaisut tarjoavat mahdollisuuden säilyttää rutiinit ja koulunkäynnin säännöllisyyden, vaikka perhe onkin jatkuvassa liikkeessä.
Alue: Aihe vapaa
Asenne ratkaisee paljon!