Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miniä ei näy suvussa mitenkään
Mitähän tästä pitäisi ajatella, kun poikamme avopuoliso ei näy suvussa mitenkään. Olemme yrittäneet mieheni kanssa kutsua häntä pojan mukana kylään meille, mökille, lomareissuille ja suvun juhliin, rippijuhliin, ylioppilasjuhliin ja hautajaisiin. Seurustelua on kestänyt jo monta vuotta ja vieläkään emme tunne miniää oikein mitenkään. Minua tämä miniän etäisyys tavallansa haittaa, koska olin hyvin läheinen omien appivanhempien kanssa ja haluaisin saman ystävällisyyden taata myös miniälle. Poikani kertoo välillä omia kuulumisiaan, mutta avopuolisostaan puhuu vain jos kysymme mitä hänelle kuuluu. Emme tunkeile emmekä käy heillä kylässä ilman kutsua eli mistään sellaisesta ei voi olla kysymys. En tiedä, onko heille perheenlisäystoiveita, mutta jos on, epäilen suuresti näkisinkö lapsenlapsiani ollenkaan.
Kommentit (624)
Onkohan tätä näkökulmaa otettu jo esiin? Mitä jos miniäehdokas on odottanut kosintaa kaikki vuodet eikä sitä ole kuulunut. Ehkä pariskunta on joskus keskenään sopinut ettei naimisiinmeno ole heidän juttunsa, mutta voimakkaampi mielipidevaikuttaja tässä asiassa on ollut poika. Hänhän oli mummilleenkin siihen suuntaan asiasta kysyttäessä kertonut. Kun kuitenkin yhdessä asutaan ja näin jatkossakin aiotaan, miksi ei suhdetta virallisteta? Outoahan tällainen käytös on, mutta loukkaantuminen miehelle ja tätä kautta myös hänen vanhemmilleen selittäisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi niinkin yksinkertainen selitys kuin sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus ja paniikkihäiriö?
Mulle saattaa iskeä paniikkikohtaus nimenomaan sukujuhlissa ja ihan sellaisissa tilanteissa jossa ovat joko mun omat vanhemmat tai appivanhemmat läsnä. Sitten kun on tuntemattomia ihmisiä ympärillä, niin ei niinkään ahdista ja etenkin silloin jos ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Kun asioista tulee henkilökohtaisia ja kysytään vaikka että kerro itsestäsi, niin se alkaa ahdistaa. Sama on jos auktoriteetti kuten pomo tai oma vanhempi arvioi jotenkin toimintaa, niin voi tulla ahdistuskohtaus.
Pohjalla tunteena, että ei halua tuottaa kenellekkään pettymystä. Mutta paniikkihäiriö itsessään jo tuntuu häpeälliseltä.
Onko merkitystä lainkaan, jos ei nyt näy. Aikaa kutakin sanotaan. Tulee aika, kun miniästä kuoriutuu äreä anoppi ja silloinhan hän saa vapaasti näkyä ihan mielihalujensa mukaan.
Alue: Aihe vapaa
Mun mielestä valokuvat edustavat vain senhetkistä historiaa. Ei esim omakotitalon vanhaa esillä olevaa kuvaa poisteta jos vaikkapa talon ulkokuoren väri vaihtuu. Uusi kuva viereen jos halutaan, sama kai se pätee pojan morsmaikkujen kuviinkin.