Kuinka monta lasta pitää joka kesä hukkua ennenkuin vanhemmat ymmärtävät vahtia lapsiaan herkeämättä uidessa?

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

Eli eilinenkin oli vain ikävä luonnonvalinta? Kunpa siellä olisi mamma tai pappa vähän helikopteroinut, sanon minä! Ja en minäkään hukkunut, vaikka kukaan ei vahtinut, minä onnekas! Siskolle oli käydä vähän köpelömmin... Ja se, että sinä ja minä ollaan täällä nyt ylimielisinä päsmäröimässä, että hengissä ollaan, vaikka ei käytetty pyöräilykypärää, turvavöitä, aurinkorasvaa, ei pesty hampaita kahta kertaa päivässä ja isäkin poltti sisällä tupakkaa, niin ei se sitä tarkoita, että kenellekään muullekaan ei ikinä tapahtunut mitään onnettomuutta! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

Muistat sitten väärin. 70-luvulla lasten hukkumiset oli paljon yleisempiä kuin nykyään.

Lukutaitoa kannattaa harjoitella. Heti ensimmäisessä lauseessa sanottiin, että SUURIN OSA selvisi hengissä. Viimeinen lause taasen ei viittaa kaikkiin 70-luvun lapsin, kuten asiayhteydestä on helppo päätellä. Eikä hukkumiskuolemien yleisyys tarkoita sitä, että kaikki hukkuivat, koska ei valvottu. 

Lopetahan jo. Täysin vajaaälyistä ajatella, että ihmiset olisivat 70-luvulla tehneet ylimääräisiä lapsia ja päästäneet lapset uimaan, koska ei ollut väliä kuoliko nämä vai ei. VALOJA PÄÄLLE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuo mitä sanoit oli aivan itsestäänselvyys, mutta ei enää nykyään. Lapsia vahdittiin ja heidän kanssa leikittiin koska ei ollut mitään somea. 

Anteeks mutta mitä potaskaa! Millä menneellä vuosikymmenellä on oikeasti ollut vanhemmilla tapana vahtia rannalla olevia lapsia yli kymmenvuotiaaksi aktiivisesti vieressä seisten tai kiinteästi tuijottaen, saati lasten kanssa leikkien? 

Joka vuosikymmenellä lapsia on vastuullisissa perheissä valvottu veden äärellä ainakin 1950 luvulta lähtien.

 

1950 luvulla oli hyvin erilaiset käsitykset vastuullisuudesta. 

Niin oli, mutta jostain syystä sen ajan lapsista kasvoi pärjäävämpiä ja vasuullisempia kuin tämän päivän lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

70-luvun lasten tapatumaiset kuolintilastot on hurjia. Ne jotka kuolivat, eivät vaan ole kertomassa, kuten sinä vääristellen. Kyllä heitä hukkui. Paljon. Ja kuoli muillakin tavoin ihan älyttömän paljon tapaturmaisesti enemmän kuin nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia nykyajan lapset ovat? Itse kävin kaverien kanssa uimassa yksin ilman vanhempia jo 7-8 v. Eikä ollut rantavahteja. Antaa hukua vaan.

Nykylapsista moni on helikopterivanhemman kasvattama. Eivät osaa edes perusjuttuja, kun mamma on aina ollut käsivarren mitan päässä paapomassa. Vielä minunkin lapsuudessani 90-luvulla oli ihan normaali mennä keskenään uimaan jo pikkukoululaisena. En ole ihan varma kävinkö jopa ennen kouluikääkin isompien lasten kanssa. Silti ei ollut massoittain hukkumisia. 

Onhan se kummallista, että entistä useampi lapsi elää aikuiseksi. Mikähän niitä vanhempia vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuo mitä sanoit oli aivan itsestäänselvyys, mutta ei enää nykyään. Lapsia vahdittiin ja heidän kanssa leikittiin koska ei ollut mitään somea. 

Anteeks mutta mitä potaskaa! Millä menneellä vuosikymmenellä on oikeasti ollut vanhemmilla tapana vahtia rannalla olevia lapsia yli kymmenvuotiaaksi aktiivisesti vieressä seisten tai kiinteästi tuijottaen, saati lasten kanssa leikkien? 

Joka vuosikymmenellä lapsia on vastuullisissa perheissä valvottu veden äärellä ainakin 1950 luvulta lähtien.

 

1950 luvulla oli hyvin erilaiset käsitykset vastuullisuudesta. 

Niin oli, mutta jostain syystä sen ajan lapsista kasvoi pärjäävämpiä

Paitsi niistä hukkuneista.

Ostakaa uima-apuja vaikka vähän osaa pärskiä.Vieressä on oltava!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

Muistat sitten väärin. 70-luvulla lasten hukkumiset oli paljon yleisempiä kuin nykyään.

Lukutaitoa kannattaa harjoitella. Heti ensimmäisessä lauseessa sanottiin, että SUURIN OSA selvisi hengissä. Viimeinen lause taasen ei viittaa kaikkiin 70-luvun lapsin, kuten asiayhteydestä on helppo päätellä. Eikä hukkumiskuolemien yleisyys tarkoita sitä, että kaikki hukkui

Juurihan täällä kehuskeltiin, jos suurin osa ei huku. Jos tosiaan se on mittari, niin löyhät on kriteerit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

 

70-luvun lasten tapatumaiset kuolintilastot on hurjia. Ne jotka kuolivat, eivät vaan ole kertomassa, kuten sinä vääristellen. Kyllä heitä hukkui. Paljon. Ja kuoli muillakin tavoin ihan älyttömän paljon tapaturmaisesti enemmän kuin nykyään. 

LUKUTAITO! Ei ole vääristelyä kertoa, että omista uintikavereista ei kukaan hukkunut. Ja jos ne hukkumiskuolemat olisivat niin massiivisia, kyllä se näkyisi myös 50+ ikäisten lukumäärässä. Vaan eipä näy. Heitä on paljon enemmän kuin nykyisiä lapsi-ikäisiä, vaikka he kävivätkin uimassa ilman valvonta. Turhaa panikointia sinulta, joka et selkeästi ollut edes syntynyt vielä 70-luvulla. 

Onhan se kummallista, että entistä useampi lapsi elää aikuiseksi. Mikähän niitä vanhempia vaivaa?

Ei se vanhemmista ole kiinni, että ravitsemus, terveydenhuolto ja yleinen elintaso on noussut. Nyt ei noin muutenkaan puhuta mistään 1700-luvun nälkävuosista. Ei lapsikuolleisuus ollut esim. 1990-luvulla yhtään suurempaa kuin nykyisinkään, vaikka lapset kävivät keskenään uimassa. Aika moni lapsi käy nykyisinkin uimassa ilman vanhempien valvontaa. Yllättikö?

Viihteestä moni on saanut sen kuvan, että hukkuva räpiköi, huutaa ja on muutenkin äänekäs. Tosiasiassa hukkuminen on hiljaista. Pää vajoaa pinnan alle eikä enää nouse. Siksi näitä on vaikea huomata. Päävastuu lapsesta on vanhemmilla, koska heidän on helppo huomata jos yhtä päätä ei enää pinnalla näy. Uimavalvojalla voi olla sata päätä seurattavana, jotka vielä liikkuvat koko ajan jolloin ei huomaa jos jostain kohtaa katoaa yksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Mihin asti? 10v? 15v? 25v?

 

En ole se jolta kysyit, mutta sanoisin, että siihen asti, kun on itse nähnyt lapsensa a) osaavan uida itse ainakin 100 metria b) osaavan kellua. Tosin vaikka olis nää taidot, voi lapsi silti olla paukapäinen ja käyttäytyä typerästi esim sukeltaa pää edellä vieraassa rannassa. Näihin usein auttaa kasvatus, mutta onhan geeneilläkin osuutensa.

 

Minun lapseni ovat täyttäneet nuo kriteerit 5-6-vuotiaana, mutta vielä 9-vuotiaan mukana olen rannalla. Ilmeisesti pitäisi tämän palstan mukaan olla hihassa kiinni jatkuvasti, että olisi hyvä äiti. No en ole.

Eiköhän monikin "alle 10v" kuvailtu lapsi täytä nuo kriteerit ja silti täällä ollaan pöyristyneitä kun isä ei vahtinut ihan vieressä. Onko meillä jostain tieto, että kyseessä on ollut taidottomat lapset? 

Juurihan täällä kehuskeltiin, jos suurin osa ei huku. Jos tosiaan se on mittari, niin löyhät on kriteerit.

Mikä olisi parempi mittari sinun mielestäsi? Kun siis puhutaan siitä, hukkuuko lapsi automaattisesti, jos häntä ei valvota vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, kun meistä 70-luvun lapsista suurin osa selvisi elossa, vaikka vanhemmat eivät olleet uimarannalla päinkään silloin, kun kävimme uimassa. Keskenään sinne pyöriltiin. Nuorimmat mukana olleet olivat jotain 5-6-vuotiaita. Eikä kukaan meistä hukkunut, vaikka ei ollut mamma käsivarren tai edes vartalon mitan päässä helikopteroimassa. 

 

70-luvun lasten tapatumaiset kuolintilastot on hurjia. Ne jotka kuolivat, eivät vaan ole kertomassa, kuten sinä vääristellen. Kyllä heitä hukkui. Paljon. Ja kuoli muillakin tavoin ihan älyttömän paljon tapaturmaisesti enemmän kuin nykyään. 

LUKUTAITO! Ei ole vääristelyä kertoa, että omista uintikavereista ei kukaan hukkunut. Ja jos ne hukkumiskuolemat olisivat niin massiivisia, kyllä se näkyisi myös 50+ ikäisten lukumäärässä. Vaan e

Ihan tilastollinen fakta on, että yli 50-vuotiaiden lapsuudessa lapsia hukkui moninkertaisesti enemmän kuin nykyään. Se, ettei itse eikä kukaan kaveri hukkunut, ei ole mikään peruste väittää ettei hukkumiset olleet yleisempiä. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Voi tuijottaa lapsiaan hetkeämättä ja vajota omiin ajatuksiinsa. Kuumuus väsyttää.

Lisäksi monet aikuiset lepäävät silloin kun lapset leikkivät. Lapsen leikkiaika on vanhemman lepoaikaa. 

Älä hyvä ihminen lepää ja nuku lasten leikkiessä veden äärellä!!!!

Vierailija kirjoitti:

Viihteestä moni on saanut sen kuvan, että hukkuva räpiköi, huutaa ja on muutenkin äänekäs. Tosiasiassa hukkuminen on hiljaista. Pää vajoaa pinnan alle eikä enää nouse. Siksi näitä on vaikea huomata. Päävastuu lapsesta on vanhemmilla, koska heidän on helppo huomata jos yhtä päätä ei enää pinnalla näy. Uimavalvojalla voi olla sata päätä seurattavana, jotka vielä liikkuvat koko ajan jolloin ei huomaa jos jostain kohtaa katoaa yksi.

Miten sä meinaat, että isä tai äiti huomaa 10km päästä kotoa, onko lapsen pää pinnalla vai ei? Vai etkö tiennyt, että lapset käyvät uimassa myös muiden kuin omien vanhempiensa kanssa. Minäkin kävin tänään uimarannalla kummityttöni kanssa. Omia lapsia minulla ei edes ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuo mitä sanoit oli aivan itsestäänselvyys, mutta ei enää nykyään. Lapsia vahdittiin ja heidän kanssa leikittiin koska ei ollut mitään somea. 

Anteeks mutta mitä potaskaa! Millä menneellä vuosikymmenellä on oikeasti ollut vanhemmilla tapana vahtia rannalla olevia lapsia yli kymmenvuotiaaksi aktiivisesti vieressä seisten tai kiinteästi tuijottaen, saati lasten kanssa leikkien? 

Joka vuosikymmenellä lapsia on vastuullisissa perheissä valvottu veden äärellä ainakin 1950 luvulta lähtien.

 

1950 luvulla oli hyvin erilaiset käsitykset vastuullisuudesta. 

Niin oli, mutta jostain syystä sen ajan lapsista kasvoi pärjäävämpiä

Oletko nyt ihan tosissasi? Pärjääviä kyllä, mutta että vastuullisia, jos tässä nyt puhutaan nimenomaan lasten kasvatuksesta? Aika "herranhaltuun" se meidän 70-luvulla syntyneiden kasvatus oli. Vastuullisuudesta on vaikea puhua, ellei se riitä, että jossakin kohtaa päivää huudettiin syömään.

5-6 kersaa per kesä niin, että niistä uutisoidaan näyttävästi. Sen se tarvitsee.

Ja kuulemma uutiset lisäävät copycattien määrää, joten varmaan 5-6 kersaa hukuttautuu muuten vain, inspiraation saaneena.

Ihan tilastollinen fakta on, että yli 50-vuotiaiden lapsuudessa lapsia hukkui moninkertaisesti enemmän kuin nykyään. Se, ettei itse eikä kukaan kaveri hukkunut, ei ole mikään peruste väittää ettei hukkumiset olleet yleisempiä. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää?

LUKUTAITO! Kukaan ei missään ole väittänyt, etteikö 70-luvulla hukkumiset olleet yleisempiä. Ihan vain kerrottiin, että suurin osa selvisi hengissä ja tietystä porukasta kukaan ei hukkunut. Mikä kohta tuossa oli sinulle ylivoimaista ymmärtää? 

Taitaa olla monelle iskälle yksi keino päästä eroon riesasta/riesoista. Jos ne vaikka hukkuis sillä välin, kun mä pistäydyn hakemassa jätskituutit ja jään suustani kiinni naapurisedän kanssa ja...