Seksielämä raiskauksen jälkeen?
Löytyisikö täältä ihmisiä, jotka voisivat antaa vinkkejä siihen, miten rakentaa seksielämää uudelleen raiskauksen jälkeen? En ole parisuhteessa, mutta toivoisin vielä joskus olevani.
Raiskauksen jälkeen pelkäsin niin paljon, että se tuhoaa seksielämäni, että yritin väkisin. Nyt en enää pysty. Mitä tehdä?
Kommentit (40)
Et sellainen mies joka sinua ymmärtäö ja jonka on sinulle sielunkumppani. Sellainen jota ilman et voi elää ja jonka sylissä tunnet olevasi turvassa. Seksihalut tulee sitten itsekseen kun läheisyyttä ja rakkautta on tarpeeksi. Avoimesti kertomalla herätät tunne älyllä varustetun miehen suojeluvaiston. Jos miehellä ei sellaista ole, ei ole myöskään sinulle sopiva.
Kiitos <3 Kuulostaisi oikealta. Ettei yritä liikaa väärällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen raiskaus?
Se ei varmaan ole oleellista?
Suosittelen ap:tä poistumaan ketjusta, ennenkuin se menee asiattomaksi. Et löydä täältä sitä ymmärrystä ja tukea, mitä tarvitset.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ap:tä poistumaan ketjusta, ennenkuin se menee asiattomaksi. Et löydä täältä sitä ymmärrystä ja tukea, mitä tarvitset.
Olen tähän mennessä kyllä saanut mielestäni hyvän, todella kauniin ja rohkaisevan kommentin ja lisäksi yhden kysymyksen, johon en halunnut vastata. Mitään asiatonta ei ole tähän mennessä ollut.
Etsit sen sielunkumppanin ensin, mieti seksielämää vasta sitten. Tulee luonnostaan jos rakkautta löytyy.
Kyllä se oikea rakas löytyy. Sinä olet nainen ja varmasti sinua varten on olemassa sopiva mies. Kysymys on vain ajankohdasta kun löydätte toisenne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se oikea rakas löytyy. Sinä olet nainen ja varmasti sinua varten on olemassa sopiva mies. Kysymys on vain ajankohdasta kun löydätte toisenne.
Näin siis elokuvissa. Oikeassa elämässä voi mennä toisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Et sellainen mies joka sinua ymmärtäö ja jonka on sinulle sielunkumppani. Sellainen jota ilman et voi elää ja jonka sylissä tunnet olevasi turvassa. Seksihalut tulee sitten itsekseen kun läheisyyttä ja rakkautta on tarpeeksi. Avoimesti kertomalla herätät tunne älyllä varustetun miehen suojeluvaiston. Jos miehellä ei sellaista ole, ei ole myöskään sinulle sopiva.
Hyviä neuvoja. Lisään vielä sen, että anna itsellesi aikaa äläkä kiirehdi turhaan. Tutustu uudelleen seksuaalisuuteesi ja löydä sen ilo ensin itseksesi. Sitten kun löydät sen sopivan ja luotettavan kumppanin, niin kerro avoimesti ajatuksistasi, peloistasi ja toiveistasi. Jos hän on arvoisesi mies, hän pystyy huomioimaan kokemuksesi.
Ole ainakin rehellinen asiasta, tilanteeseen sopivalla tasolla ja yritä jatkossa tunnistaa ja kommunikoida omat rajasi
Oma traumani asian suhteen on pitkäkestoinen ja ajalta ennen mitään omaa seksielämää niin en usko, että se vertautuu hyvin. Mutta ottaen huomioon, että minäkin olen löytänyt rakastavan kumppanin ja voinut nauttia seksielämästä omilla ehdoillani niin uskon, että toivoa kyllä on. Siihen pitää vaan antaa itselleen aikaa ja sen toisen ihmisen pitää osata kunnioittaa rajoja.
Ja tietenkin sitä toivoisi, että yleensäkin ihmiset osaisivat kunnioittaa rajoja, eikä kenellekään tulisi mieleenkään painostaa. Tai rankaista kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä. Mutta ikävä kyllä näin ei aina ole.
Raiskauksen jälkeen oli kauan miehiin epäluuloinen. Nyt kuitenkin jo 2v parisuhteessa aivan ihanan miehen kanssa. Tunnen turvaa hänen kanssaan ja olen löytänyt itseni uudelleen. Seksimme on todella kiihkeää ja olen ruvennut saamaan useita orgasmeja rakastelessamme. Aikaa vaati mutta nyt tunnen taas elämäniloa, turvaa ja seksikin on todella hyvää. Tunnen myös itseni kiihottuvan kun ajattelen ihanaa miestäni ja seksiä mikä oli alkuun vaikeaa. N28.
Korjaamalla ensin itsensä (niin hyvin kuin se onnistuu), opettelemalla rajat uudelleen ja tutkimalla omaa nautintoa kaikessa rauhassa.
Tukinainen oli minun pelastus aikoinaan ja siellä sain rehellisesti päästää kaikki tunteet ulos. Se on seksuaaliväkivaltaa kohdanneille naisille tarkoitettu paikka ja todella osaavat hommansa. Olen ikuisesti kiitollinen siitä ja toivon että muutkin ymmärtävät hakea apua! Sieltä, tai muualta.
Mutta niin, uuden kumppanin valinta ja SINUN tahtiin eteneminen on tärkeää. Ei minkäänlaista painostuksen vilaustakaan. Aina voi keskeyttää missä vain vaiheessa. Herkkää kuulostelua itseään kohtaan. Puhumista, kirjoittamista, terapiaa tai mitä vain missä käsitellä. Ja aikaa! Sitä menee juuri niin paljon, kuin tarvitseekin mennä.
Minä olen puhunut alusta alkaen aiheesta sen jälkeisen uuden kumppanini kanssa. Se voi olla vaikeaa uuden ihmisen kanssa tutustuessa molemmille, mutta kyllä siihen tottuu, jos niin on tarkoitettu. Onneksi sain paljon ymmärrystä ja tilaa kipuilla asiaa. Sekä korjaavaa, ihanaa, turvallista rakkautta ja seksiä haavojeni päälle.
Seksielämäni on kaikista vaikeuksista huolimatta nykyisin erittäin hyvä, terve ja kaunis! Jopa parempi kuin aiemmin, kun niin paljon on sitä joutunut työstämään. Toki en toivo kenellekään samaa kokemusta, mutta sen voi myös kääntää omaksi voitoksi lopulta.
Voimia täältä
N36
Ihme ettei ole vielä poistunut tämäkin keskustelu aiheesta ! Monesti on samaa yritetty ja selkeästi tarvetta olisi, mutta aina ne häipyy. Ei tarttis, koska vertaistuki ja puhuminen on tärkeää! Myös ulkopuolisten nähden, että ymmärtävät vähän edes. Toivottavasti keskustelu pysyy täällä ja vain epäasialliset kommentit poistetaan tarvittaessa!
Miehenä, joka ei ole kokenut seksuaaliväkivaltaa, vastaaminen on vähän niin ja näin, mutta osallistun silti.
Minulla oli nuoruudessa suhde seksuaaliväkivaltaa kokeneeseen tyttöön ja olemme edelleen hyviä ystäviä. Hän on ollut pitkään hyvässä ja turvallisessa suhteessa. Sinkkuaikoina hän kuitenkin tapasi muutaman miehen, jotka eivät ymmärtäneet hänen traumaansa, vaan yritti viedä tilanteita pidemmälle mihin ystäväni olisi ollut valmis. He eivät muka huomanneet hetkiä, kun ystäväni ns. tippui tilanteesta pois. Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa tähän, koska meidän suhteemme aikaan minä olin poikuudesta kipeästi eroon pyrkivä teini ja silti huomasin aina, kun ystäväni muuttui kesken puuhien poissaolevaksi ja ikään kuin katosi henkisesti tilanteesta. Silloin tiesin, että kaikki toiminta pitää lopettaa ja antaa tilanteen rauhoittua.
Eli jos joku aikuinen mies väittää, ettei pysty lukemaan yhtään sitä millä mielellä toinen on seksissä mukana, tuollaiselle miehelle ei kannata antaa yhtäkään mahdollisuutta enempää. Hän joko ei välitä tai sitten on vaan huomiomaton, mutta molemmissa tapauksissa hän saattaa rikkoa rajojasi ja aiheuttaa sinulle takapakkia selviytymisessäsi.
Paljon hyvää sinulle, toivottavasti löydät hyvän ja turvallisen kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä, joka ei ole kokenut seksuaaliväkivaltaa, vastaaminen on vähän niin ja näin, mutta osallistun silti.
Minulla oli nuoruudessa suhde seksuaaliväkivaltaa kokeneeseen tyttöön ja olemme edelleen hyviä ystäviä. Hän on ollut pitkään hyvässä ja turvallisessa suhteessa. Sinkkuaikoina hän kuitenkin tapasi muutaman miehen, jotka eivät ymmärtäneet hänen traumaansa, vaan yritti viedä tilanteita pidemmälle mihin ystäväni olisi ollut valmis. He eivät muka huomanneet hetkiä, kun ystäväni ns. tippui tilanteesta pois. Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa tähän, koska meidän suhteemme aikaan minä olin poikuudesta kipeästi eroon pyrkivä teini ja silti huomasin aina, kun ystäväni muuttui kesken puuhien poissaolevaksi ja ikään kuin katosi henkisesti tilanteesta. Silloin tiesin, että kaikki toiminta pitää lopettaa ja antaa tilanteen rauhoittua.
Eli jos joku aikuinen mies väittää, ettei pysty lukemaan yhtään sitä millä mielellä toinen on seksissä mukana, tuollaiselle miehelle ei kannata antaa yhtäkään mahdollisuutta enempää. Hän joko ei välitä tai sitten on vaan huomiomaton, mutta molemmissa tapauksissa hän saattaa rikkoa rajojasi ja aiheuttaa sinulle takapakkia selviytymisessäsi.
Paljon hyvää sinulle, toivottavasti löydät hyvän ja turvallisen kumppanin.
Ihana teksti! Onneksi on näitäkin miehiä olemassa <3
Nuo poissaolo kohtaukset, dissot tai miksi haluaakin sanoa ovat vaikein asia ollut omalla kohdalla. Meinasin niistä kirjoittaa tänne mutta se oli niin sekavaa settiä että poistin ennen kuin lähetin. Niitä jos opit itse tai tuleva miehes ymmärtämään niin olette jo pitkällä. Tai jos niitä tulee tietenkin
Oliko raiskaaja tuntematon puskista tullut kuranaama matu vaiko joku tuttu? Silläkin on merkitystä miten se tapahtui kun se vaikuttaa millä tavalla tapahtuneesta pääsee irti ja eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Oliko raiskaaja tuntematon puskista tullut kuranaama matu vaiko joku tuttu? Silläkin on merkitystä miten se tapahtui kun se vaikuttaa millä tavalla tapahtuneesta pääsee irti ja eteenpäin.
No ei sillä kyllä ole mitään väliä. Tai no jos tuttu, niin monimutkaisempaa, mutta samaa vahinkoa ne kaikki aiheuttaa!
Rasismia ei tarvitsisi tuoda tähän(kään) keskusteluun.
Kiinnostaisi kuulla.