Miten keskituloisilla pariskunnilla on varaa 350 000-400 000 euron koteihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin tulee kaikki pakolliset remontit eteen, vuokralla a

Ei mene vasaran alle että heilahtaa. Kyllä sen voi maksaa vaikka ulosottovaiheessakin monta kertaa ennen miyään pakkomyyntejä.

Joutaisi menemään, verot pitää maksaa ajallaan. Ei kannata joutua ulostottorekisteriin, siitä ei pankit tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin tulee kaikki pakolliset remontit eteen, vuokralla asumisessa niitä ei tule kuin vain tietty summa. Rii

Oletkohan hieman hölmö? Tiedätkö, mitä kiinteistövero on? Muutamia satasia vuodessa. Miksi se jäisi maksamatta kenelläkään, joka maksaa satojen tuhansien taloa? 

Jos se kiinteistövero nyt jäisi maksamatta, se menee suoraan perintään. Eli käytännössä otetaan veronpalautuksista, ennenkuin ne maksetaan. 

Ei sen kummempaa. Ja kyse on tosiaan satasista, pk-seudullakin. 

Sinun todellakin on parempi asua vuokralla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin tulee kaikki pakolliset remontit eteen, vuokralla a

Oletkohan hieman hölmö? Tiedätkö, mitä kiinteistövero on? Muutamia satasia vuodessa. Miksi se jäisi maksamatta kenelläkään, joka maksaa satojen tuhansien taloa? 

Missähän halvassa pienessä talossa se sinäkin asut? taitaa olla k ä ä p i ö i d e n kokoinen talo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas mietin, että miksi kukaan haluaa itselleen niin suuren velkataakan. Mieluummin itse asun puolet halvemmassa talossa, 100 km pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulle ei tietenkään olisi asiaa näillä hinnoilla.

Osalla työt ovat pk-seudulla eikä oman alan työpaikkoja ole muualla. Silloin on aika vaikea muuttaa sinne 100 km päähän asumaan.

Monesti työt, joita on vain pk-seudulla,  ovat, aina osittain, tehtävissä etänä. Monta päivää pystyy tekemään kokonaan kotona ja silloinkin,  kun menee työpaikalle, kannatta kulkea julkisilla, pystyy hyödyntämään matka-ajan töihin.

 

Naurahdin tälle oletukselle :D mitenhän tekisin laboratorioanalyysejä ko

Minun duunini. Ehkä en mainitse tässä työpaikkaani, koska sillä on vain yksi toimipiste Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin tulee kaikki pakolliset remontit eteen, vuokralla a

Ei sen kummempaa. Ja kyse on tosiaan satasista, pk-seudullakin. 

Niinhän se menee kun asutaan pienellä muutaman satasen neliön tontilla, kylki kyljessä, on pienet kiinteistöverot. Kannattaa olla ahkera töissä, että saa pankille velat maksettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin

Se on hönö, ikuisesti kateellinen muille normaalista elämästä. Kiinteistövero on todellakin satasia, eikä sen maksuun ole kenenkään talous kaatunut.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan osta sitä 400 000:n asuntoa ensiasunnokseen. Ensin ostetaan se opiskelijayksiö, sitten kaksiota ja päivitetään muutoissa asuinaluetta paremmaksi. Nykyisin ihmisillä alkaa olemaan perintöjäkin. t: sellaisessa 400 000:n asunnossa asuva

Tämä. Pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla aikuisilla on jo ensin velaton yksiö, siihen on tosin monesti alkujaan saatu käsiraha vanhemmilta ainakin omassa ystäväpiirissä näin.

Sitten kun kumppani löytyy ja perustetaan perhettä 30-40v niin ostetaan se rivari tai paritalo. Helppohan se on saada 300 000€ laina jos on jo se yhden tai parhaimmillaan kahden asunnon pääoma alla ja vakitulot molemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Kyllähän siinä omistusasunnossakin

Kun laina on jo maksettu, ihan sama tuleeko joku luottotietomerkintä, ei pankki voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on paljon velkaa sinne ja tänne ja uskaltavat elää velassa koska tietävät jossain vaiheessa saavansa velkansa maksettua ja kenties heillä on tiedossa vaikka perintöjä useammaltakin suunnalta niin kuin monilla nykyään on.

Mahdollisen tulevan perinnön varaan en uskaltaisi laskea yhtään mitään.

Omat vanhemmat saattavat hyvinkin elää lähes 100-vuotiaiksi, itse olet siinä vaiheessa jo noin 70-v. Jos vanhukset ovat vaikka yksityisessä hoivakodissa, kuukausimaksut on niin suuria, että sinne perintö hupasahtaa jos siellä vuosikausia asuu. Ennakkoperintöä lapsilleen eivät läheskään kaikki vanhukset halua antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanmenoa, eikä mitään jää siitä itselle.

Se on hönö, ikuisesti kateellinen muille normaalista elämästä. Kiinteistövero on todellakin satasia, eikä sen maksuun ole kenenkään talous kaatunut.

 

Sehän on hyvä juttu, sitä voisi valtio korottaa 100% lisää tai enemmänkin.

Ensin asutaan vaikkapa aso:ssa ja kerätään siinä vähän pääomaa. Sitten ostetaan edullinen kerrostaloasunto ja maksellaan lainaa pois sen mitä 10 vuodessa pystyy. Tämän jälkeen ostetaan vajaa 400 000 euron asunto. Lainaa siihen tarvitaan enää 200 000. Laina mitoitettu niin, että se tulee maksettua pois ennen eläkkeelle jäämistä. Asuminen maksaa aina ja omistusasunnossa on kivempi asua. Asunnon saa pk-seudulla aina myytyä, jos haluaa vaihtaa paikkakuntaa tai asumismuotoa. Nyt myyntiajat ovat pitkiä, mutta perheasunto menee lopulta aina kaupaksi. 

Meidän talo maksoi 365 000 €, mutta siinä vaiheessa, kun se ostettiin, oli juuri myyty meidän rivarikolmio, joten velkaa ei tietenkään ollut lähellekään ostohintaa.

Mielestäni varainsiirtovero omaa asuntoa  ostaessa on typerin vero, mitä voi olla. Sehän kannustaa ostamaan nuorena suoraan mahdollisimman ison, jopa turhan ison asunnon. Mielestäni järkevintä on nuorena ostaa pienempi asunto, jonka kuluista selviää helpommin, ja muuttaa isompaan sitten, kun varallisuutta on jo kertynyt.

Nuorena valmistumisen jälkeen ostin kaksion, jossa asuin ensin yksin. Siitä oli maksettu iso siivu pois samoin kuin mies oli maksanut omastaan, siinä vaiheessa, kun ostettiin eka yhteinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla on paljon velkaa sinne ja tänne ja uskaltavat elää velassa koska tietävät jossain vaiheessa saavansa velkansa maksettua ja kenties heillä on tiedossa vaikka perintöjä useammaltakin suunnalta niin kuin monilla nykyään on.

Mahdollisen tulevan perinnön varaan en uskaltaisi laskea yhtään mitään.

Omat vanhemmat saattavat hyvinkin elää lähes 100-vuotiaiksi, itse olet siinä vaiheessa jo noin 70-v. Jos vanhukset ovat vaikka yksityisessä hoivakodissa, kuukausimaksut on niin suuria, että sinne perintö hupasahtaa jos siellä vuosikausia asuu. Ennakkoperintöä lapsilleen eivät läheskään kaikki vanhukset halua antaa.

Läheskään kaikki lapset eivät myöskään halua ennakkoperintöä. Ainakin meillä siskon ja veljeni kanssa on ollut toivomus, että vanhemmat käyttävät varallisuutta itseensä, ei odoteta mitään saavamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan osta sitä 400 000:n asuntoa ensiasunnokseen. Ensin ostetaan se opiskelijayksiö, sitten kaksiota ja päivitetään muutoissa asuinaluetta paremmaksi. Nykyisin ihmisillä alkaa olemaan perintöjäkin. t: sellaisessa 400 000:n asunnossa asuva

Tämä. Pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla aikuisilla on jo ensin velaton yksiö, siihen on tosin monesti alkujaan saatu käsiraha vanhemmilta ainakin omassa ystäväpiirissä näin.

Sitten kun kumppani löytyy ja perustetaan perhettä 30-40v niin ostetaan se rivari tai paritalo. Helppohan se on saada 300 000€ laina jos on jo se yhden tai parhaimmillaan kahden asunnon pääoma alla ja vakitulot molemmilla.

Isin tai äidin sponssaamassa asunnossa on ollut hyvä asua. Sitä ei kestä kiistää mutta velaksi ostettua yli 80 000e yksiöitä/kaksiota ei ole ollut järkeä ostaa sen jälkeen, kun nollakorot jäi historiaan. 

Halvassa vuokraluukussa punkkaaminen oli aika usein edullisin asumismuoto jo ennen korkojen nousua ja nykyään sen vuokraasunnon ei tarvitse edes olla erityisen edullinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva kerralla ostaa 400k asunnon. Ensin on säästetty alkupääomaa, ostettu edullisempi kerrostaloasunto tai rivari, joka on myyty voitolla ja sitten siirrytty isompaan. Ei sitä pakko ole ensiasunnoksi kallista yksiötä ostaa, kyllä niitä kohtuuhintaisia luukkuja vielä saa. Mutta kaikki sijoittaminen täytyy olla tavoitteellista ja siihen täytyy tajuta ryhtyä mahdollisimman aikaisin. Olen pienestä pitäen tiennyt, että minulle oikea asumismuoto on okt ja sen mukaisesti on ollut säästötavoitteet ja muut. Vuokralla en ole asunut, kuin opiskeluaikana hetken, sillä en halua maksaa jonkun toisen pussiin kuukaudessa pääosaa tuloistani. Omistusasuminen on sijoitus, säästö ja asunto. Vuokralla elely on vain rahanme

 

Sehän on hyvä juttu, sitä voisi valtio korottaa 100% lisää tai enemmänkin.

Kyllä se tuleva kiinteistöverouudistus pitää asiasta huolen ja yleinen alvin nosto esim. sähkölaskuissa, kyllä sitä aina rahaa löytyy muutamille satasille, kenenkään talous kaadu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas mietin, että miksi kukaan haluaa itselleen niin suuren velkataakan. Mieluummin itse asun puolet halvemmassa talossa, 100 km pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulle ei tietenkään olisi asiaa näillä hinnoilla.

Tiedäthän, että pk-seudulla on paljon asuntoja tarjolla alle 300 000 euron? Kun ei mene uuteen tai uudehkoon ja asettuu lähiöihin, niin löytyyä 80-100 neliöisiä asuntoja niin rivereista kuin kerrostaloista. 

 Asuin omistusasunnossa pk- seudulla, mutta talon (kiinteistön) ostamiseen ei olisi enää rahkeet tai ainakaan rohkeus riittäneet. Tuosta omistamastani kerrostaloasunnosta kyllä tykkäsin tosi paljon. Rivareissa oli ainakin tuolloin tosin huono tarjonta ja lähestulkoon kaikki kaksikerroksisia, mikä taas teki sen, että pihat olivat todella pieniä. 

Ihan vain töitä paljon tekemällä ja säästämällä, haluttu panostaa kotiin ja varallisuuteen mieluummin kuin kahviloihin, ravintoloihin, leffoihin, turhiin ostoksiin jnejne. Ei ole kuitenkaan tarvinnut tinkiä mistään, on sitä voinut elää täysin normaalisti mutta mieluummin laitettu rahaa muuhun, katsottu välillä tarkemmin hankintoja ettei ostaisi ns. hutiostoksia jne, syöty terveellistä itsetehtyä ruokaa... Ei ole velkaa minkäänlaista mistään ja se on aika kivaa, jää nykyisin myös palkoista aikapaljon enemmän säästöön ja käyttöön kun ei tarvitse paljon asumisesta maksella. 

"Minun duunini. Ehkä en mainitse tässä työpaikkaani, koska sillä on vain yksi toimipiste Suomessa."

Vastaavia töitä todennäköisesti löytyy muualtakin Suomesta,  eikä ole edes pakko jäädä Suomeen töihin, jos haluaa. Mutta niinhän sitä sanotaan,  että poikkeus vahvistaa säännön... oletko lomalla tällä hetkellä vai töissä niin löysää, että ehtii palstailemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan osta sitä 400 000:n asuntoa ensiasunnokseen. Ensin ostetaan se opiskelijayksiö, sitten kaksiota ja päivitetään muutoissa asuinaluetta paremmaksi. Nykyisin ihmisillä alkaa olemaan perintöjäkin. t: sellaisessa 400 000:n asunnossa asuva

Tämä. Pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla aikuisilla on jo ensin velaton yksiö, siihen on tosin monesti alkujaan saatu käsiraha vanhemmilta ainakin omassa ystäväpiirissä näin.

Sitten kun kumppani löytyy ja perustetaan perhettä 30-40v niin ostetaan se rivari tai paritalo. Helppohan se on saada 300 000€ laina jos on jo se yhden tai parhaimmillaan kahden asunnon pääoma alla ja vakitulot molemmilla.

Isin tai äidin sponssaamassa asunnossa on ollut hyvä asua. Sitä ei kestä kiistää mutta velaksi ostettua yli 80 000e yksiöitä/kaksiota ei ole ollut järk

Tjaa.. No meillä on ostettuna 400t euron kaksio ostettu juuri. Ero tuohon 80t euron kaksioon on siinä talolla ja asuinalueella. Valittiin tämä,400t euron talo ja alue. 

Iso laina on riski kun 60% liitoista päätyy eroon. Perheasunto voi olla vaikea myydä, varsinkin suorasähkö. Vuokra-asuminen on helpompaa jos haluaa vaihtaa paikkakuntaa tarpeen tullen. Toki jos on hyvällä paikalla pk-seudulla oleva perheasunto niin sen saa myytyä.