Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia olla parisuhteessa ilman rakkautta?
20.07.2024 |
En usko, että rakastan miestäni. Olen vaan tottunut häneen ja rakastan perhettämme. En halua menettää kotiani enkä rikkoa lasten elämää. Flirttailen jatkuvasti muiden miesten kanssa, joskus jopa vähän pussailen ja toisinaan kirjoittelen työkaverini kanssa tuhmia viestejä, enkä tunne yhtään huonoa omaatuntoa. Ja pystyn salaamaan sen kaiken mieheltäni. Ja itseäni ei edes kiinnosta, vaikka hänellä olisi joku toinen.
Nuorimmatkin lapset lähestyvät teini-ikää ja olen ajatellut, että viimeistään kun lapset muuttavat pois, muutan omilleni. Sinne saakka vaan ajelehdin kaikessa tässä mukana. Onko kellään teistä samanlaista parisuhteessa? Onko tämä normaaliakin?
Kommentit (67)
Juuri ulkonäköperusteiset suhteet on näitä pääsääntöisesti. Sekä raha ratkaisee suhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa on! Kun juttuja kuuntelee ja tätä palstaa lukee. Ja esim. unelmahäät🤮🤢
Epävakaus joka juontaa juurensa sieltä sylttytehtaalta. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vaimoni kanssa enää kaverisuhteessa. Lapset meitä pitää yhdessä sillä ovat vielä pieniä eikä eroaminen ilman uutta rakkautta ole järkevää. Tiedän kuitenkin että lähtisin jos merkityksellinen nainen löytyisi. Seksiä satunnaisesti ja muutoin jaamme vain arkiset asiat keskenämme. Meidän lapset ovat 5v ja 7v eli huomattavasti nuorempia kuin ap:n. Pettäminen huvin vuoksi ei ole mielestäni vaihtoehto vaan eroaisimme.
Kyllä se voi olla normaalia pitkissä suhteissa. Tunsin tällaisen pariskunnan, jossa mies avoimesti vokotteli lähes kaikkia kylän naisia ja kuljeskeli näitten naisten kanssa lähellä omaa kotiaan, kun samaan aikaan vaimo hoiti kotia ja perhettä. Tämä touhu oli kylällä yleisesti tiedossa. Tämän perheen aikuinen poika on aivan samanlainen nyt, vokottelee kuulemma useita naisia ja elää kaksoiselämää uskotellen puolisolle vaikka mitä soopaa. Sääliksi käy niin paljon tuota puolisoa, ei ymmärrä missä sonnassa on kaulaa myöten, mutta eipähän sitä toisten elämään voi puuttua, kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se voi olla normaalia pitkissä suhteissa. Tunsin tällaisen pariskunnan, jossa mies avoimesti vokotteli lähes kaikkia kylän naisia ja kuljeskeli näitten naisten kanssa lähellä omaa kotiaan, kun samaan aikaan vaimo hoiti kotia ja perhettä. Tämä touhu oli kylällä yleisesti tiedossa. Tämän perheen aikuinen poika on aivan samanlainen nyt, vokottelee kuulemma useita naisia ja elää kaksoiselämää uskotellen puolisolle vaikka mitä soopaa. Sääliksi käy niin paljon tuota puolisoa, ei ymmärrä missä sonnassa on kaulaa myöten, mutta eipähän sitä toisten elämään voi puuttua, kukin tavallaan.
Siirtävät omat tapansa seuraavaan sukupolveen.
Vierailija kirjoitti:
Olen vaimoni kanssa enää kaverisuhteessa. Lapset meitä pitää yhdessä sillä ovat vielä pieniä eikä eroaminen ilman uutta rakkautta ole järkevää. Tiedän kuitenkin että lähtisin jos merkityksellinen nainen löytyisi. Seksiä satunnaisesti ja muutoin jaamme vain arkiset asiat keskenämme. Meidän lapset ovat 5v ja 7v eli huomattavasti nuorempia kuin ap:n. Pettäminen huvin vuoksi ei ole mielestäni vaihtoehto vaan eroaisimme.
Oletteko koskaan vaimon kanssa asiasta keskustelleet? Itse olen miehelleni muutaman kerran maininnut, joskus jopa eroakin väläytellyt, mutta hän vain sanoo ettemme riko perhettämme piste. Meilläkin on seksiä satunnaisesti, mutta se lähinnä on tarpeiden tyydyttämistä. Meillä on aikanaan ollut todella paljon riitoja, nykyään emme pahemmin kommunikoi edes ,emme jaksa edes riidellä. Samaan aikaan olen ihan tyytyväinen elämääni, mutta toisaalta mietin miten elämäni valuu hukkaan. Siksi flirttailen ja teen mitä teen, että saan sitäkin tunnemaailmaa elämääni. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia ja olet puolisoasi kohtaan ihan helvetin kusipäinen ja selkärangaton.
Vierailija kirjoitti:
Olen vaimoni kanssa enää kaverisuhteessa. Lapset meitä pitää yhdessä sillä ovat vielä pieniä eikä eroaminen ilman uutta rakkautta ole järkevää. Tiedän kuitenkin että lähtisin jos merkityksellinen nainen löytyisi. Seksiä satunnaisesti ja muutoin jaamme vain arkiset asiat keskenämme. Meidän lapset ovat 5v ja 7v eli huomattavasti nuorempia kuin ap:n. Pettäminen huvin vuoksi ei ole mielestäni vaihtoehto vaan eroaisimme.
Onko suhde kaverillinen vain sun tunteiden osalta vai eikö sun vaimosikaan sua rakasta? Onko tilanne aina ollu tämä eli ei ole ikinä ollu sellaista jalat alta vievää rakkautta alussakaan?
Jos rakkautta ei ole ikinä ollutkaan sun puolelta, miten ihmeessä päädyit tähän suhteeseen ja vielä teit kaksi lasta siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epävakaus joka juontaa juurensa sieltä sylttytehtaalta. Ei jatkoon.
Mikä on sylttytehdas?
Varmaan tapauksia on paljon. Olen elänyt vuosia rakkaudettomassa liitossa, onneksi lapset on jo lähteneet. Olen myös lohdutellut tuttuja naisia, naapureita ynnä muita onnettomia lämpöä ja lempeä vailla olleita nuorempana. Kaikkihan sittemmin erosivatkin. Tässä sitä nyt vaan elellään ja katsellaan, suuri helpotus olisi jos toinen lähtisi pois lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tapauksia on paljon. Olen elänyt vuosia rakkaudettomassa liitossa, onneksi lapset on jo lähteneet. Olen myös lohdutellut tuttuja naisia, naapureita ynnä muita onnettomia lämpöä ja lempeä vailla olleita nuorempana. Kaikkihan sittemmin erosivatkin. Tässä sitä nyt vaan elellään ja katsellaan, suuri helpotus olisi jos toinen lähtisi pois lopullisesti.
Niin siis ei tämä mielestäni normaalia tai toivottavaa ole todellakaan. Paitsi jos kumpikin haluaa. Minä en halua.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tapauksia on paljon. Olen elänyt vuosia rakkaudettomassa liitossa, onneksi lapset on jo lähteneet. Olen myös lohdutellut tuttuja naisia, naapureita ynnä muita onnettomia lämpöä ja lempeä vailla olleita nuorempana. Kaikkihan sittemmin erosivatkin. Tässä sitä nyt vaan elellään ja katsellaan, suuri helpotus olisi jos toinen lähtisi pois lopullisesti.
Vähemmistössä ja selvässä sellaisessa.
Mutta ap se jatkaa pakkomielteitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen vaimoni kanssa enää kaverisuhteessa. Lapset meitä pitää yhdessä sillä ovat vielä pieniä eikä eroaminen ilman uutta rakkautta ole järkevää. Tiedän kuitenkin että lähtisin jos merkityksellinen nainen löytyisi. Seksiä satunnaisesti ja muutoin jaamme vain arkiset asiat keskenämme. Meidän lapset ovat 5v ja 7v eli huomattavasti nuorempia kuin ap:n. Pettäminen huvin vuoksi ei ole mielestäni vaihtoehto vaan eroaisimme.
Sitä voi erota ihan itsensä vuoksi. Uuden rakkauden kestosta ei ikinä tiedä.
On, joitakin yhdistää vain lapset tai pelko yksin jäämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vaimoni kanssa enää kaverisuhteessa. Lapset meitä pitää yhdessä sillä ovat vielä pieniä eikä eroaminen ilman uutta rakkautta ole järkevää. Tiedän kuitenkin että lähtisin jos merkityksellinen nainen löytyisi. Seksiä satunnaisesti ja muutoin jaamme vain arkiset asiat keskenämme. Meidän lapset ovat 5v ja 7v eli huomattavasti nuorempia kuin ap:n. Pettäminen huvin vuoksi ei ole mielestäni vaihtoehto vaan eroaisimme.
Oletteko koskaan vaimon kanssa asiasta keskustelleet? Itse olen miehelleni muutaman kerran maininnut, joskus jopa eroakin väläytellyt, mutta hän vain sanoo ettemme riko perhettämme piste. Meilläkin on seksiä satunnaisesti, mutta se lähinnä on tarpeiden tyydyttämistä. Meillä on aikanaan ollut todella paljon riitoja, nykyään emme pahemmin kommunikoi edes ,emme jaksa edes riidellä. Samaan aikaan olen ihan tyytyväinen elämääni, mutta toisaalta mieti
Teidän perhe on jo hajalla. Mitä rikkomista siinä enää on?
Erota voi kun itse tahtoo, toisen lupaa ei tarvita.
Kun ympärillä eleleviä pariskuntia katselee niin sanoisin että on aika normaalia.
Henkilökohtaisesti, minusta tuo ei ole normaalia. Luovuin juuri muutaman vuoden kestäneestä kädenlämpöisestä kämppissuhteesta, koska en kestänyt enää elää intohimotta ja tunteetta. Ennemmin yksin kuin huonossa tai kädenlämpöisessä suhteessa. Jokainen tietysti määrittelee itse, mitä on valmis kestämään ja mihin pystyy tyytymään.
Näitähän on.