Lue keskustelun säännöt.
50+ ikäiset: mitkä olivat parhaita valintoja elämässäsi?
19.07.2024 |
Minulla ne olivat:
1. Oikea puolisovalinta (elämä on ollut onnellista ja hyvää)
2. Päätös jäädä kotirouvaksi 45+ iässä (terveys, parisuhde ja ulkonäkö ovat säilyneet hyvinä)
3. Lapsiluku (äitiys alle 30v. ja ei liikaa lapsia liian pienillä ikäeroilla)
Raskaiden ihmisten jättäminen pois elämästä (2 kpl, toinen noista sukulainen)
Voit kertoa myös asioista, jotka olivat vääriä valintoja. Minulla sellainen ehkä oli se, että luotin liikaa työasiassa henkilöön, johon ei olisi kannattanut luottaa. Se viivästi omaa ammatillista kehitystä.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Niitä ei ole joten sanon, että ne olisi olleet parhaita (tai ainakin parempia) jotka jostain käsittämättömästä syystä on jättänyt valitsematta joka ikinen kerta. Lisäksi monessa asiassa ei ole edes ollut valinnanvaraa vaan se on ollut tasan yksi vaihtoehto -kelpasi tai ei.
Ja kyllä, olen katkera.
Mitä valintoja nyt on jäljellä? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki koulutus, ammatti ja työ. Sillä elää.
Vierailija kirjoitti:
1. SYK
2. RUK
3. TKK
Osaat tiivistämisen taidon :) Ap
Vierailija kirjoitti:
Niitä ei ole joten sanon, että ne olisi olleet parhaita (tai ainakin parempia) jotka jostain käsittämättömästä syystä on jättänyt valitsematta joka ikinen kerta. Lisäksi monessa asiassa ei ole edes ollut valinnanvaraa vaan se on ollut tasan yksi vaihtoehto -kelpasi tai ei.
Ja kyllä, olen katkera.
Tuttuja tuntemuksia nämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1 Yliopiston käyminen
2 Parista narsistista eroon hankkiutuminen
3 omasta terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuminen nelikymppisenä
Vasta 46 mutta vastaan jos vaikka joku nuorempi inspiroituisi:
1) alan vaihto ja opiskelu aikuisena.
Olin lähihoitaja nuoruudenvalinnan takia. Tajusin 30-v että jos aion päästä hyviin töihin, saada paljon enemmän palkkaa ja vaurastua, on pakko vaihtaa alaa. Uhkasin kansi äitiyslomaa ja opiskelin päivin öin ja sain KTM tutkinnon hyvin arvonsanoin. Myöhemmin 40-v luin vielä MBA-tutkinnon. Palkka on nyt nelinkertainen hoitajapalkkaan ja työ oikein mukava, mielenkiintoinen työ, jota teen kotona.
2) avioero. Meni naimisiin nuoruudenvalintani kanssa. Kun itse opiskelin ja halusin kehittyä, hän alkoi tuntumaan lapselta. Erosin ja löysin heti uuden, KTM hänkin. Nyt olen ollut 10 vuotta onnellisesti uuden miehen kanssa naimisissa.
4) nuorena ostettu omistuskämppä. Otin 19 v lainan ja ostin yksiön Helsingistä. Kannatti, vaihdoin kämpän isompaan pari kertaa välissä nyt 46-vuotiaana onkin jo iso talo Helsingissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen uskaltanut elää. Välillä uinut vastavirtaan muiden kanssa, mutta mitäs sitten. On keinutuolissa mitä muistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä ei ole joten sanon, että ne olisi olleet parhaita (tai ainakin parempia) jotka jostain käsittämättömästä syystä on jättänyt valitsematta joka ikinen kerta. Lisäksi monessa asiassa ei ole edes ollut valinnanvaraa vaan se on ollut tasan yksi vaihtoehto -kelpasi tai ei.
Ja kyllä, olen katkera.
Tuttuja tuntemuksia nämä.
Vielä tuli mieleen, että ovatko ne syyt oikeasti "käsittämättömiä", joiden takia on jätetty joitakin valintoja tekemättä? Olivatko ne edes valintoja vai oliko kyse siitä, ettei pystynyt eikä ollut resursseja? Itse esimerkiksi katson yhden valinnan olleen tuollainen. Minulle tarjottiin hyväpalkkaista urahyppyä, mutta kieltäydyin siitä, koska intuitioni sanoi, että ko. työpaikalla on paljon ongelmia, joita olisin joutunut ratkomaan. Katsoin, että työ olisi ollut liian raskasta, vaikka korvaus olisi ollut hyväkin. Olisin tuskin saanut ongelmia korjattua, koska ne olivat organisaation korkeimmalla huipulla kuten myöhemmin selvisi. Siksi lasken tuon hyväksi valinnaksi enkä huonoksi.
En tiedä voiko katkeruuden luonnehtia tilanteeksi, jossa myötätunto ja ymmärrys omaa tilannetta kohtaan oikeastaan puuttuu. Se nimittäin ei ole myötätuntoa itseä kohtaan, että syyttää elämää. Kun oppii ymmärtämään valintojaan niin katkeruudesta voi ehkä luopua? toisaalta kyse on myös arvostuksista. Jos arvostaisin vaikkapa mahdollisimman korkeaa tulotasoa, näkisin koko urani epäonnistumisena, koska olen tehnyt vääriä valintoja. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitto
Lasten saaminen
Maisteriksi yli 30 v (alan vaihto)
Vegaaniruokaan siirtyminen
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto
Lasten saaminen
Maisteriksi yli 30 v (alan vaihto)
Vegaaniruokaan siirtyminen
Niin ja työelämän ulkopuolelle jääminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vasta 46 mutta vastaan jos vaikka joku nuorempi inspiroituisi:
1) alan vaihto ja opiskelu aikuisena.
Olin lähihoitaja nuoruudenvalinnan takia. Tajusin 30-v että jos aion päästä hyviin töihin, saada paljon enemmän palkkaa ja vaurastua, on pakko vaihtaa alaa. Uhkasin kansi äitiyslomaa ja opiskelin päivin öin ja sain KTM tutkinnon hyvin arvonsanoin. Myöhemmin 40-v luin vielä MBA-tutkinnon. Palkka on nyt nelinkertainen hoitajapalkkaan ja työ oikein mukava, mielenkiintoinen työ, jota teen kotona.
2) avioero. Meni naimisiin nuoruudenvalintani kanssa. Kun itse opiskelin ja halusin kehittyä, hän alkoi tuntumaan lapselta. Erosin ja löysin heti uuden, KTM hänkin. Nyt olen ollut 10 vuotta onnellisesti uuden miehen kanssa naimisissa.4) nuorena ostettu omistuskämppä. Otin 19 v lainan ja ostin yksiön Helsingistä. Kannatti, vaihdoin kämpän isompaan pari kertaa välissä nyt 46-vuotiaana onkin j
Hienosti kuvattua asiaa! Välillä mietin, että olisin itsekin voinut olla uratietoisempi, että eläkkeeni olisi isompi. Mutta en ole koskaan ihmisenä ollut sellainen, johtuen ehkä siitä, ettei ole ollut pakko, kun oma asuntokin oli jo alle kaksikymppisenä. Varallisuudella on myös laiskistuttava vaikutus. Ap
Lopetin koska jouduin tekeen 7 päivää viikossa. Ei lomia 30 vuotta . .En kerinnyt edes käyttää rahaa .ja meinaan käyttää ne jatkossa .tajusin että en halua kuolla työntekoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto
Lasten saaminen
Maisteriksi yli 30 v (alan vaihto)
Vegaaniruokaan siirtyminen
Niin ja työelämän ulkopuolelle jääminen
Myös raskaista ihmissuhteista pois pääseminen
t. sama
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole miehellä helppoa noin vain jäädä "kotirouvaksi"
Kyllä mä voisin yhden kotirouvan elättää. Kävisin töissä, kotona odottaisi aina siisti koti ja ruoka valmiina. Puoliso voisi harrastuksekseen sitten käydä vaikka salilla näyttääkseen hyvältä minua varten.
T. Nainen 40 v
Puoliso
Halusin ja sain monta lasta.
Olin kotiäiti, kunnes lapset kouluun.
Opinnot (näistä seurannut työkin on ollut pääsääntöisesti antoisaa).
Palasin pieneen kotikaupunkiini, löysin täältä lapsilleni isän, teimme lapset nuorena, pysyin työpaikassani kaupungilla, vaikka ei se aina herkkua ollut, nyt ihan kohtuullinen eläke. Täällä sai meidän palkoilla ja isovanhempien tuella rakennettua hyvän elämän, hoitoapua oli aina. Olen aina asunut omistusasunnoissa, lapset kasvatimme omakotitalossa, koskaan ole tarvinnut asua kerrostaloissa eikä vuokraslummeissa. Lapsetkin jäivät tänne, yliopistossa opiskelivat hyvät ammatit ja työllistyvät ennen valmistumistaan. Heillä on uudet isot omakotitalot, hyvät perheet ja kiva elämä. Lapsenlapset ovat lähellä ja nyt voin auttaa heitä.
Olen nuorempi mutta tätä mietin kerran kun ajattelin tavoitteita seuraaville kymmenelle vuodelle. Parhaita ratkaisuja tähän asti:
- hyvän tutkinnon opiskelu. On mahdollistanut paljon elämässä kun en ole ensinnäkään kenestäkään taloudellisesti riippuvainen ja ala on semmoinen että töitä on missä vaan ja hakijan markkinat, lisäansiomahdollisuuksiakin on.
- lapset kohtuu nuorena ja määrä jäi kahteen. Yksikin olisi ehkä riittänyt, mutta luojan kiitos en ainakaan enempää tehnyt.
- jatkuva liikunnan harrastaminen. Nyt nelikymppisisenä nollasta aloittaminen ei enää toisi samoja tuloksia vaikka minkä tekisi. Nyt sen sijaan hyvin kohtuullinen määrä riittää pitämään kuosissa.
- läheisten ihmisten kanssa ajan viettäminen. Lasten kanssa kotona olo kun he pieniä ja vanhempien kanssa, joista toinen kuoli.
Siinäpä ne. Huonoja on myös tullut todellakin tehtyä. Ensimmäisen puolison valinta niistä yksi suurin.
Yliopistokoulutus ja lasten hankinta. Siinä on hyvä yhdistelmä järkeä ja tunnetta.
1. SYK
2. RUK
3. TKK