Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperhe-elämä on aivan hirveää!!!
19.07.2024 |
Kestänyt jo seitsemän vuotta!!! Ei tähän totu IKINÄ!!! Milloin elämä taas palautuu HYVÄKSI ja MUKAVAKSI ja inhottavat lapsiin liittyvät työt loppuvat ja oma aika alkaa ja saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ja tehdä taas mitä haluaa ja milloin haluaa???? T. Mies 40v
Kommentit (196)
61/196
|
19.07.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa max 2 lasta. Ja mieluummin terveitä. Meillä helpotti kun pojat oli 17 ja 15v. Pojat oli terveitä ja villejä ja olihan se väsyttävää olla erotuomarina usein. Piti olla kova komento pienestä asti. Myös iloa ja rakkautta. Kun vanhemmilla oli auktoritteettia, niin poikien murrosikä ei ollutkaan niin hankala kuin odotin. Lasten kavereista ja harrastuksista tuli ja tulee sisältöä vanhempienkin elämään.
Niin eli 15v olisi sitten parisuhteen kannalta aika tuskaa?
Jos ihmisen elinikä on noin 80 vuotta, siitä 15 vuotta ei ole sitten kuitenkaan kovin paljon.
Joo, mutta kaikille se ei ole 80v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapset tulevat teini-ikään, saat kyllä nukkua viikonloppuisin vaikka kahteen iltapäivällä: teinit eivät sinua aamuisin herätä. Mutta yöt saat valvoa ja ihmetellä sydän kinttaanpeukalossa, missä teinit ovat ja ovatko elossa. Kun saavat ajokortin, valvot yöt ja pelkäät, että ovat kolhineet autosi tai ajaneet kolarin ja kuolleet tai vammautuneet loppuiäksi tai tappaneet jonkun. Seksiä voisit toki yöllä harrastaa, mutta et jaksa etkä pysty, kun olet jo vanha ja et ole saanut nukkua.
Kun lapset sitten lentävät pesästä, valvot ja mietit, miten ne pärjäävät opinnoissa, elämässä ja työssä ja muistavatko maksaa laskunsa, ovatko eroamassa, ovatko onnellisia, tekevätkö konkurssin, saavatko työtä, saavatko lapsia. Silloin ajattelet, miksi en nauttinut lapsiperheajasta, jolloin kaikki oli vielä yksinkertaista ja onnellista: suurin vaiva oli kaatunut maito.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se kodinhoito ja lapsenkasvatus on delegoitu vain naiselle ? Ja koskee ihan naisia itseäänkin, että ottavat tämän roolin ja suorittavat kaiken. Tein aluksi itsekin niin, mutta nykyään otan päiväkoti-ikäiset (poika)lapseni aina mukaan tekemisiin. Kun leikki loppuu, siivotaan yhdessä. Ruokaa tehdään yhdessä. Kun kämppä siivotaan, tehdään se Yhdes. Isi tekee omia juttuja poikien kanssa yhdessä myöskin, heti kun reissutyöstä aina on palautunut. Tiskikoneen voi tyhjentää myös isä itse lapset mukana, se ei vaadi äidin panosta tai paikalla oloa. Riittää puhtia äidillä myös vällyjen väliin näin...
Ei kai tässä ketjussa kukaan ole sanonutkaan, että seksi loppuu 100%. Tai näin en ole ymmärtänyt ainakaan. Mutta että mitä ja millaista, niin se kai muuttuu lasten myötä. Jos sä sinkkuna ja lapsettomana voit pitää niitä romanttisia kynttiläillallisia ja rakastella tunteja, niin sitä ei enää lasten tultua ole. Tai siis ihan mistä nyt tykkäätkin, se voi olla piiska- tai pissaleikkejä toisen ulistessa. NIITÄ ei enää siis ole. Äidillä ja iskällä riittää puhtia vällyjen väliin vetää se perinteinen lähetyssaarnaaja kerta viikkoon lauantaisaunan jälkeen, sitten katsotaan netflix-sarja ja mennään nukkumaan. Huomenna alkaa sama arkirumba taas pyöriä klo 07-08. Ja kyllä: minulla on lapsia. Tiedän mistä puhun.
Ap ja muut miehet, oliko lasten tekeminen yhteinen päätös vai naisen? Meillä mies halusi ehdottomasti lapsia ja ei ole valittanut kertaakaan perhearkea, tosin eleli sinkkuna lähes nelikymppiseksi ja ehti matkustella ja juhlia.
Olen siinä ymmärryksessä että miehet jotka tekevät lapsia naisten mieliksi kärsivät eniten perhearkea. Siihen pitää asennoitua takki auki, kaikki muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapset tulevat teini-ikään, saat kyllä nukkua viikonloppuisin vaikka kahteen iltapäivällä: teinit eivät sinua aamuisin herätä. Mutta yöt saat valvoa ja ihmetellä sydän kinttaanpeukalossa, missä teinit ovat ja ovatko elossa. Kun saavat ajokortin, valvot yöt ja pelkäät, että ovat kolhineet autosi tai ajaneet kolarin ja kuolleet tai vammautuneet loppuiäksi tai tappaneet jonkun. Seksiä voisit toki yöllä harrastaa, mutta et jaksa etkä pysty, kun olet jo vanha ja et ole saanut nukkua.
Kun lapset sitten lentävät pesästä, valvot ja mietit, miten ne pärjäävät opinnoissa, elämässä ja työssä ja muistavatko maksaa laskunsa, ovatko eroamassa, ovatko onnellisia, tekevätkö konkurssin, saavatko työtä, saavatko lapsia. Silloin ajattelet, miksi en nauttinut lapsiperheajasta, jolloin kaikki oli vielä yksinkertaista ja onnellista: suurin vaiva oli kaatunut maito.
Ajokorttia ei ole mikään pakko hankkia lapselle. Hankkikoot itse aikuisena ja vähän järkevämpänä jos tarvetta siihen oikeasti on. Olen aina ihmetellyt tyyppejä, jotka tuohon rahansa pistää kun asuvat vielä alueella, jossa julkiset pelaa ja opiskelupaikatkin ovat hyvien yhteyksien päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme lasta ja susta tulee KONE. Eikä kyse olisi siitä etteikö puoliso auta ja tee ihan yhtä lailla. Mutta niiden kolmen lapsen kanssa sä käytännössä koko ajan täytät tiskaria, teet ruokaa, peset lenkkareita, imuroit, moppaat, pyyhit nyt vaikka peilistä jonkun sormenjälkiä. Ja jos toki antaisi kotinsa pamahtaa sikapaskaiseksi, niin varmaan pääsisi helpommalla. En sano että helpolla, mutta helpommalla. Mutta kun ei kyllä kykene siihen. Kun sä yhden pleikkaohjaimen saat siirrettyä paikoilleen, niin toisella puolella asuntoa on piirretty pöytään. Sitten kun ns. osallistat lapsia, niin sä oikeastaan vain tappelet sen koko parin tunnin leipomis-session siitä kuka tekee mitäkin. Helpommalla pääset kun leivot sämpylät ihan vain itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa max 2 lasta. Ja mieluummin terveitä. Meillä helpotti kun pojat oli 17 ja 15v. Pojat oli terveitä ja villejä ja olihan se väsyttävää olla erotuomarina usein. Piti olla kova komento pienestä asti. Myös iloa ja rakkautta. Kun vanhemmilla oli auktoritteettia, niin poikien murrosikä ei ollutkaan niin hankala kuin odotin. Lasten kavereista ja harrastuksista tuli ja tulee sisältöä vanhempienkin elämään.
Niin eli 15v olisi sitten parisuhteen kannalta aika tuskaa?
Jos ihmisen elinikä on noin 80 vuotta, siitä 15 vuotta ei ole sitten kuitenkaan kovin paljon.
No onhan se nyt todella paljon!
Todellisuudessa ihmisellä on "hyviä aikuisvuosia" paljon vähemmän kuin 80. Ensin ollaan lapsia ja ilman mitään vaikutusvaltaa omaa elämää ekat 20v. Viimeistään 65+ alkaa toimintakyky heiketä. Eli hyviä vuosia on sellainen 45, JOS on terveenä. Siitä 15v on kolmannes, ja jos tekee useamman lapsen, 20v alkaa olla jo puolet. Se on TODELLA iso osa parasta aikuisikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on helvetin rankkaa vain jos ei ikinä ja tarkoitan IKINÄ saa lapsivapaata, hengähtää, omaa aikaa mitä näitä nyt on. Esikoisen kohdalla mulla oli vielä omaa aikaa, kun omat vanhemmat jaksoivat vielä auttaa. Nyt on tilanne toinen pienemmän lapsen kohdalla ja kyllä välillä tekee mieli itkeä. En ole yksin koskaan paitsi joskus vessassa tai suihkussa kun lapsi nukkuu. En saa syödä mitään rauhassa. En voi katsoa mitään sarjaa. Ainoa mitä teen on kotityöt ja nekin keskeytyy jatkuvasti. Koko elämän sisältö pelkkää kodin ja lapsien hoitamista ja passaamista. Joskus olen yksinäinen, mutta toisaalta en jaksa tavata ketään. Siivoaminenkin turhauttaa kun se on yks silmän räpäytys ja näyttää siltä kuin en olisi koskaan siivonnutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapset tulevat teini-ikään, saat kyllä nukkua viikonloppuisin vaikka kahteen iltapäivällä: teinit eivät sinua aamuisin herätä. Mutta yöt saat valvoa ja ihmetellä sydän kinttaanpeukalossa, missä teinit ovat ja ovatko elossa. Kun saavat ajokortin, valvot yöt ja pelkäät, että ovat kolhineet autosi tai ajaneet kolarin ja kuolleet tai vammautuneet loppuiäksi tai tappaneet jonkun. Seksiä voisit toki yöllä harrastaa, mutta et jaksa etkä pysty, kun olet jo vanha ja et ole saanut nukkua.
Kun lapset sitten lentävät pesästä, valvot ja mietit, miten ne pärjäävät opinnoissa, elämässä ja työssä ja muistavatko maksaa laskunsa, ovatko eroamassa, ovatko onnellisia, tekevätkö konkurssin, saavatko työtä, saavatko lapsia. Silloin ajattelet, miksi en nauttinut lapsiperheajasta, jolloin kaikki oli vielä yksinkertaista ja onnellista: suurin vaiva oli kaatunut maito.
Tämän tyylistä vähättelyä inhoan, tätä "pienet lapset pienet ongelmat, isot lapset isot ongelmat". Jostain sattuneesta syystä esim perhesurmat tapahtuvat pikkulapsiperheissä. Myös uupumus ja erot niissä yleisimmät. Menepä sanomaan jollekin totaalisen uupuneelle pikkulasten vanhemmalle että nauti nyt kun en helppoa niin olet täysi idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän lapset helpoin asia ole mutta paras asia kuitenkin elämässä ja tuonut todella paljon lisää kokemuksia ja tunteita. Joka päivä saa jollekkin lapsen teolle nauraa/ iloita kuitenkin. Lapsuus ihmisen parasta aikaa ja aikuisen pitäisi se mahdollistaa lapselle.
Viimeistään kun lapsesi ovat täysi-ikäisiä. Näin oletan.
Itse olen nauttinut elämästä lasten kanssa ja nyt he asuvat isänsä luona vaihteeksi joten nyt minä elän vuorostani taas enemmän itselleni.
N37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla ei ole samanlaista elämää eivätkä aikuiset tai lapsetkaan ole samanlaisia joten voisitteko jo ymmärtää ihan kaikenlaista elämää ja ajatuksia? Olette aika suhteellisen sokeita kun kommentoitte toisille ja kiellätte heidän kertomiaan asioita. Rauhoittukaa vähäsen ja keskittykää miettimäänkin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole. Se on oikein mukavaa ja antoisaa. Parasta aikaa useimpien elämässä.
Elämä kuulostaa melkoiselta kärsimykseltä jos ap:n kuvailema on sitä parasta aikaa. Kukin tyylillään toki. Täytyyhän sitä jonkun lisääntyäkin.
😂 T: sivusta seurannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle kouluikäinen kun on perheessä niin ihan helvettiähän se on. Ei naurata vieläkään vaikka oma nuorin on jo 9-vuotta. Viimeiset pari vuotta meillä on ollut jo todella hyvää perhe-elämää, toki kodin askareita on edelleen aivan koko ajan. Mutta sellaista se on. Nautin suuresti siitä kun lapset on ulkona pihakavereiden kanssa ja saa olla kotona yksin vaikkapa 2h yksin.
Lapset kannattaa opettaa siinä 6v paikkeilla siihen, että vanhempia ei aamulla herätetä. Meillä saavat katsoa netflixiä aamulla ja vanhemmat saa nukkua vaikkapa klo 8 asti. Illalla nukkuun ajoissa, jotta jää omaa aikaa. Meilä tämä toimii, koska lapset menee klo 21 koisaan. Sopii heidän rytmiin.
Ei tuossa auta kuin aika. Hetken päästä huomaat, että aikaa jää jo muuhunkin ja lasten kanssa voi harrastaa yhdessä, tennistä golfia jne.
Mutta kyllä se rankkaa on!
Vierailija kirjoitti:
Itse naisena inhoan nykyään keittiössä olemista. Lapsen saamisen myötä ruuanlaitto tuntuu olevan ainoa elämäntehtäväni. Aamupalan laitto ja siivous. Lounaan valmistaminen ja siivous. Välipalan laitto ja siivous. Illallisen valmistaminen ja siivous. Iltapalan laitto ja siivous. Illalla viimeiseksi tiskikoneen päälle laittaminen. Tuntuu kuin muuta elämässä ehtisi tehdä kuin ruokaa tai sen siivoamista pois ja miettiä seuraavan ruuanlaittoa, vaikka hädin tuskin olet saanut tiskattua kattilaa edellisestä ruuanlaitosta. Lapset tarvitsevat yllättävän paljon ja usein ruokaa, verrattuna itseeni.
Niin sama. Ja koko ajan on se kiire laittaa ja suunnitella ja täyttää jääkaappia. Ruokaa kuluu helvetillinen määrä. Koko ajan touhuat keittiössä jos et hämmennä, pilko tai sekoita jotain niin olet rätti kädessä pyyhkimässä.
Maailma on edelleen niitä valintoja täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saispa ensin perkele niiitä kakaroita, mutta ei mulle saatana niitä suoda.
Miksi olet noin aggressiivinen?
Sillä ei oo akkaa, tai sitten se on maho.
Tehkää paljon lapsia nyt kun työtkin ovat vähissä. Kehokin palautuu kyllä raskauksista ja elämä on hyvin ihanaa kun saa lapsilisiä. Kikkailla voi monellakin tavalla että saisi paljon niitä tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa max 2 lasta. Ja mieluummin terveitä. Meillä helpotti kun pojat oli 17 ja 15v. Pojat oli terveitä ja villejä ja olihan se väsyttävää olla erotuomarina usein. Piti olla kova komento pienestä asti. Myös iloa ja rakkautta. Kun vanhemmilla oli auktoritteettia, niin poikien murrosikä ei ollutkaan niin hankala kuin odotin. Lasten kavereista ja harrastuksista tuli ja tulee sisältöä vanhempienkin elämään.
Niin eli 15v olisi sitten parisuhteen kannalta aika tuskaa?
Jos ihmisen elinikä on noin 80 vuotta, siitä 15 vuotta ei ole sitten kuitenkaan kovin paljon.
No onhan se nyt todella paljon!
Todellisuudessa ihmisellä on "hyviä aikuisvuosia" paljon vähemmän kuin 80. Ensin ollaan lapsia ja ilman mitään vaikutusvalt
Ihan lepo nyt vaan. Kukaan ei sanonut, että lapsia on pakko hankkia. Joskus tuollainen perspektiiviin asettaminen auttaa arvioimaan sitä, mitä elämässä haluaa. Juuri tämä hetki on eri asia kuin koko elämä, vaikka nykyihmiselle tämän käsittäminen onkin kovin vaikeaa.