Kannattaako epiduraali ottaa vai suositteletteko synnyttämistä luonnollisesti ilman lääkkeitä?

Kokemus epiduraalista sekä ilman ja ilman oli parempi. Epiduraali vei ihan kaiken tunnon enkä tuntenut supistuksiakaan ollenkaan. Imukuppisynnytys siitä sitten lopulta tuli. Eikä jäänyt hyvät muistot. Hyvä, että selvittiin hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle kätilöt sanoivat luomusynnytyksen jälkeen että luomuna syntyneet vauvat ovat parampivointisia. Mutta ei ne tuota julkisesti taida huudella. 

Synnytys on todennäköisesti vauvallekkin kivulias kokemus. Joillakinhan murtuu luitakin siinä. Että jos se nyt vauvakin saa jonkun annoksen kipulääkettä siinä, ja on siksi jotenkin rauhallisempi, niin en pitäisi sitä pelkästään huonona asiana. Kuitenkaan ei ole raportoitu että vauvat saisivat mitään yliannostuksia synnytyksen kivunlievityksestä.

Ei kukaan tuo sulle epiduraalia sinne bussipysäkille, missä lastasi maailmaan pusaat. Sairaalaan ei mahdu, joten aja 200 km pääähän seuraavaan paikkaan ja huomaa, että lapsi syntyy saatanallisilla kivuilla jossain Paimiossa ja repeät niin, että tarvitaan 5 korjausleikkausta, jotta voit pidättää ulostetta.

Vierailija kirjoitti:

Sektioon ainakin suosittelen. En tuntenut kipua ja jalatkin alkoivat liikkua normaalisti muutaman tunnin päästä synnytyksestä. Sitä ennen lepäilin pyörillä liikkuvalla sängyllä.

Käytännössä kuin puudutus hammaslääkärissä kun onnistuu.

Alatiesynnytyksessä annetaan epiduraali ja sektiossa spinaali, joka on tuhdimpaa tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 33 tiedoksi, että sinua laajemmilla tilasto-otoksilla on osoitettu lääkkeettömän synnytyksen edut vauvalle.

Mutta tietenkin jokainen syntymä on yksilöllinen tapahtuma, ja tosiaan traumatisoivaa kipua ei kenenkään synnyttäjän pidä joutua kokemaan. On kuitenkin myös paljon meitä, jotka emme koe synnytyskipua sietämättömänä, joten miksipä suotta ottaisimme lääkityksen haittapuolia kun emme tarvitse sen hyötyjä.

Kerrotko nämä edut?

Minulla on esikoinen syntynyt epiduraalin avulla, on myös täysin korvikkeella ruokittu vauvana.

Kuopus on syntynyt ilman kivunlievitystä ja oli pelkällä rintamaidolla yli 6 kk ikään saakka.

Heissä ei ole mitään eroa mitä esim terveyteen ja myöhempään kehitykseen tulee. Kumpikin on ollut terve kuin pukki, pärjänneet hyvin elämässä ja ovat jo yliopisto-opiskelijoita.

 

Joo, ja mä taas poltin ja join koko esikoiseni lapseni odotusajan, kun taas toisen kohdalla en polttanut enkä juonut. Nyt on kaksi fiksua yliopisto-opiskelijaa. Joten kumosin juuri kaikki aiheesta tehdyt tieteelliset tutkimukset.

Oikeasti ei kai näin hölmöjä ihmisiä ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

0/5 ja seuraava kysymys.

Toivon todella että et työskentele kätilönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kätilöt sanoivat luomusynnytyksen jälkeen että luomuna syntyneet vauvat ovat parampivointisia. Mutta ei ne tuota julkisesti taida huudella. 

Synnytys on todennäköisesti vauvallekkin kivulias kokemus. Joillakinhan murtuu luitakin siinä. Että jos se nyt vauvakin saa jonkun annoksen kipulääkettä siinä, ja on siksi jotenkin rauhallisempi, niin en pitäisi sitä pelkästään huonona asiana. Kuitenkaan ei ole raportoitu että vauvat saisivat mitään yliannostuksia synnytyksen kivunlievityksestä.

Vauvan ahdinko ilmantuu synnytyksissä usein epiduraalin vaikutuksen alla. Kipu ei enää ohjaa äitiä asentoon jossa vauvan on parempi olla. Äidin asennolla on vaikutusta vauvaan jolla on myös kova homma menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kätilöt sanoivat luomusynnytyksen jälkeen että luomuna syntyneet vauvat ovat parampivointisia. Mutta ei ne tuota julkisesti taida huudella. 

Synnytys on todennäköisesti vauvallekkin kivulias kokemus. Joillakinhan murtuu luitakin siinä. Että jos se nyt vauvakin saa jonkun annoksen kipulääkettä siinä, ja on siksi jotenkin rauhallisempi, niin en pitäisi sitä pelkästään huonona asiana. Kuitenkaan ei ole raportoitu että vauvat saisivat mitään yliannostuksia synnytyksen kivunlievityksestä.

Ai ei ole raportoitu vauvojen yliannostuksista? 1900-luvun alkupuolella, kun hienostonaiset synnyttivät sedaatiossa, kuoli runsaasti vauvoja hengityslamaan. 

Joka aikana pyritään tekemään parhaat mahdolliset lääketieteelliset päätökset, mutta vauvalle täysin riskitön lääkkeellinen kivunlievitys ei taida olla mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kätilöt sanoivat luomusynnytyksen jälkeen että luomuna syntyneet vauvat ovat parampivointisia. Mutta ei ne tuota julkisesti taida huudella. 

Synnytys on todennäköisesti vauvallekkin kivulias kokemus. Joillakinhan murtuu luitakin siinä. Että jos se nyt vauvakin saa jonkun annoksen kipulääkettä siinä, ja on siksi jotenkin rauhallisempi, niin en pitäisi sitä pelkästään huonona asiana. Kuitenkaan ei ole raportoitu että vauvat saisivat mitään yliannostuksia synnytyksen kivunlievityksestä.

Vauvan ahdinko ilmantuu synnytyksissä usein epiduraalin vaikutuksen alla. Kipu ei enää ohjaa äitiä asentoon jossa vauvan on parempi olla. Äidin asennolla on vaikutusta vauvaan jolla on myös kova homma menossa.

Epiduraali myös yleensä hidastaa supistuksia, minkä kompensoimiseksi aloitetaan samalla synteettisen oksitosiinin tiputus. Se tarkoittaakin vauvalle mahdollisesti melko ahtaita oloja, kun supistukset käyvät rajummiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sektioon ainakin suosittelen. En tuntenut kipua ja jalatkin alkoivat liikkua normaalisti muutaman tunnin päästä synnytyksestä. Sitä ennen lepäilin pyörillä liikkuvalla sängyllä.

Käytännössä kuin puudutus hammaslääkärissä kun onnistuu.

Alatiesynnytyksessä annetaan epiduraali ja sektiossa spinaali, joka on tuhdimpaa tavaraa.

Epiduraalina siitä puhuttiin ja toimi.

Mä puhuin jo neuvolassa ja poliklinikan vastaanotolla epiduraalista. Epäilen saavani muuten paniikkikohtauksen kun en tiedä etukäteen kuinka voimakasta kipu on. Tiedän kuitenkin, että pystyn keskittymään paremmin jos en pelkää. Lapsi on esikoinen ja lienee parasta etten tee synnytyksestä liian vaikeaa itselleni.

"En edelleenkään ymmärrä, miksi kukaan vertaa luomusynnytystä hammaslääkäriin. Hyvin etenevässä luomusynnytyksessä liikut koko ajan itse ja valitset asuntosi. Ponnistusvaiheessa kätilö tukee välilihaa jos ehtii. Ei piikkejä, ei kanyyleita, ei katetreita.



Sitten sektio tai epiduraali ovat siitä piikkien pistelyä ja ronkkimista ja leikkaamista ja kiskomista - enemmän hammaslääkärissä olon tyyppistä menoa."

Vähän outoa, että tuon alkukommentin jälkeen kuitenkin vähän niinku vertaat epiduraalia ja sektiota hammaslääkärissä käyntiin. Luulen, että sua vaan ärsyttää koko kivunlievitys ja eritoten sektio, voitko kertoa miksi? Miksi ei saisi valita itselleen miellyttävämpää keinoa? Tuo on sama, kuin jos vaikka minä haluaisin että sinulle tehdään sektio väkisin, et saa itse päättää. Omituista kontrollinhalua ihan vieraiden ihmisten päätöksistä..

Vierailija kirjoitti:

Ilman epiduraalia synnytin ja mulle tosiaan riitti ilokaasu oikein hyvin. Oli melko kivuton synnytys. Mun supistukset ei ollu kovin kivuliaita ja varsinainen ponnistusvaihe meni myös aika mukavasti.

Se on niin yksilöllistä miten sen kivun kokee ja minkälaista kipua sietää.

Mihin se ilokaasu auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan tuo sulle epiduraalia sinne bussipysäkille, missä lastasi maailmaan pusaat. Sairaalaan ei mahdu, joten aja 200 km pääähän seuraavaan paikkaan ja huomaa, että lapsi syntyy saatanallisilla kivuilla jossain Paimiossa ja repeät niin, että tarvitaan 5 korjausleikkausta, jotta voit pidättää ulostetta.

Nykyinen suomalainen terveydenhuolto.

"Keisarileikkaus tehdään yleensä puudutuksessa (selkäydintilaan tehty spinaalipuudutus tai epiduraalipuudutus)."

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00873

Vierailija kirjoitti:

En suosittele. Minulla oli joku sadisti kätilö, joka ei millään ehtinyt järjestää minulle mitään puudutuksia. Voin kertoa, että olin ihan pakokauhussa ja paniikissa. Jälkeenpäin hymisteli, että hyvinhän se meni ilman puudutuksiakin. No eipä siinä kohtaa mitään voi enää tehdä estääkseen lapsen syntymisen. Siinä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi meillä on vain yksi lapsi. Toiste en mene sinne nöyryytettäväksi ja ylikäveltäväksi. 

Missä synnytit?

Vierailija kirjoitti:

"En edelleenkään ymmärrä, miksi kukaan vertaa luomusynnytystä hammaslääkäriin. Hyvin etenevässä luomusynnytyksessä liikut koko ajan itse ja valitset asuntosi. Ponnistusvaiheessa kätilö tukee välilihaa jos ehtii. Ei piikkejä, ei kanyyleita, ei katetreita.



Sitten sektio tai epiduraali ovat siitä piikkien pistelyä ja ronkkimista ja leikkaamista ja kiskomista - enemmän hammaslääkärissä olon tyyppistä menoa."

Vähän outoa, että tuon alkukommentin jälkeen kuitenkin vähän niinku vertaat epiduraalia ja sektiota hammaslääkärissä käyntiin. Luulen, että sua vaan ärsyttää koko kivunlievitys ja eritoten sektio, voitko kertoa miksi? Miksi ei saisi valita itselleen miellyttävämpää keinoa? Tuo on sama, kuin jos vaikka minä haluaisin että sinulle tehdään sektio väkisin, et saa itse päättää. Omituista kontrollinhalua ihan vieraiden ihmisten päätöksistä..

Tuollainen mä luulen että sua vaan ärsyttää -argumentointi on aika huonoa argumentointia. Minua ei ärsytä kenenkään synnytys. Jos jokin ärsyttää niin ärsyttää se, että yrität työntää sanoja suuhuni. Mitä jos luet viestin ainakin kertaalleen ajatuksella ennen kuin kommentoit. Kiitos.

Suosittelen epiduraalia, olen kummallakin synnyttänyt, olisin ottanut toisellakin kertaa vaan ei ehtinyt antaa, hirveä kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen epiduraalia, olen kummallakin synnyttänyt, olisin ottanut toisellakin kertaa vaan ei ehtinyt antaa, hirveä kokemus.

Varmastikin kipu tuntuu pahemmalta, jos siihen odottaa lievitystä eikä sitä saa.

Itse olen synnyttänyt kolmesti luomuna, eikä siinä ole ollut mitään hirveää.

Ensimmäisen kanssa oli epiduraali ja toisen kanssa ei mitään kivunlievitystä (olosuhteiden pakosta) ja voin suositella epiduraalia. Siinä ilman kivunlievitystä synnyttämisessä ei oo mitään romanttista tai idyllistä. Muutenkin siitä epiduraalin tuomasta rauhallisesta synnytyksestä on jäänyt hyvät muistot kun taas toisesta synnytyksestä on jäänyt pikemminkin trauma.