Mitä järkeä parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaisi parisuhteen epäluotettavan, epärehellisen ja valheellisen mieslapsen kanssa jonka motiivi olla parisuhteessa on oman lapsuuden vaillejäämisten paikkaaminen?

Tämähän se on monella tilanne.

Ja sitten hehkutetaan "minun mieheni" "olen parisuhteessa" "voi sinua sinkkuraukkaa kun et tiedä parisuhteesta mitään"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelu kannattaa koska niin kokee elämässä kaikkea sen kumppanin kanssa. Haluan tehdä kaikkea mistä tykkään kumppanin kanssa ja seksiäkin haluan.

Miksi asioita ei voisi kokea yksin? Seksiäkin voi yksin harrastaa ja usein se on jopa parempaa ja vaivattomampaa tuolloin. 

Ei sua mikään estä ja jos koet, että näin on hyvä niin kaikki silloinhan kaikki on hyvin. Mutta, älä kuitenkaan luule, että se on optimi tilanne muille. 

Tämä on keskustelupalsta jossa vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä. Asioita on hyvä välillä kyseenalaistaa. Meidät on kuitenkin sosiaalistettu tähän yhteiskuntaan ja siinä vallitseviin normeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaisi parisuhteen epäluotettavan, epärehellisen ja valheellisen mieslapsen kanssa jonka motiivi olla parisuhteessa on oman lapsuuden vaillejäämisten paikkaaminen?

Tämähän se on monella tilanne.

Ja sitten hehkutetaan "minun mieheni" "olen parisuhteessa" "voi sinua sinkkuraukkaa kun et tiedä parisuhteesta mitään"

:) Höpöhöpö

Vierailija kirjoitti:

Haluan rakkautta, seksiä ja seuraa. 

Samoin. Valitettavasti tuli valittua väärä puoliso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina ajatella järjellä? Joskus tekee hyvää mennä tunteiden mukaan.

Eivät vakaalla normaalin mielenterveyden omaavalla poissulje toisiaan. Epävakaat tms on sitten ihan addikteja kosketukselle ja tunnehormoneille.

Eivät sulje muuta järjen voi joskus antaa olla taka-alalla. Anna itsellesi lupa ihastua vaikkei se olisikaan ns. järkevää. Tarkoitan sitä, että jos tunnet toista kohtaan suuria tunteita mutta jätät asian sikseen koska toinen asuu vaikka 900km päässä. Ei missään nimessä järkevää parisuhteen kannalta mutta mitä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaisi parisuhteen epäluotettavan, epärehellisen ja valheellisen mieslapsen kanssa jonka motiivi olla parisuhteessa on oman lapsuuden vaillejäämisten paikkaaminen?

Tämähän se on monella tilanne.

Ja sitten hehkutetaan "minun mieheni" "olen parisuhteessa" "voi sinua sinkkuraukkaa kun et tiedä parisuhteesta mitään"

Ja ne imelät, myötähäpeää herättävät some päivitykset, kun se ihana mies on samaan aikaan viestitellyt sille työpaikan lissulle milloin seuraavan kerran nähdään. Mitä imelämpi somelässytys, sen varmemmin rajuja riitoja ja pettämistä sekä salamaeroja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan  onneton ikisinkku ihminen tekisi tälläisen keskustelun perjantai iltana :DDD

Oletko vähän hassu?. Kuinkakohan moni onneton kärvistelee esim. seksisuhteessa tai huonossa parisuhteessa juurikin onnettomana tilanteeseensa, jossa saa vain pettyä kerta toisensa jälkeen. Itse jo teininä totesin, että onneksi olen sinkku. Eipä nuo pelleilyt sekä draamat lopu aikuisenakaan, mitä sivusta seurannut ja täältä lukenut, jättämisetki tapahtuvat vain kylmiltään, vaikka olisi pitkäaikainenkin parisuhde ja sit huomioiden mm. vielä AP:n perustelut. Onhan näitä kaikenlaista.

T: Ikisinkku, ei koskaan seurustellut (näemmä siis vain onneton yksilö) 

Ja ikisinkkuus tekee susta mielestäsi kokemusasiantuntijan aiheeseen? Sä olet vähän niin kuin se entinen insinööri, joka tiesi 100 asentoa, mutta ei yhtään naista. 

Olen demiseksuaali ensinnäkin ja toisekseen varovainen. Kuitenkin jokainen elää tyylillään miten parhaaksi sen itselleen näkee, toivottavasti. Ja vaikka koen itseni ikisinkuksi, niin en minä voi koskaan tietää, mitä tuleman pitää.

Lisäksi aikuisena tapailin kyllä yhtä poikaa nuoruudestani, joka olikin jännämies, ja tämä kokemus jätti jäljet kyllä. Eikä asioista välttämättä tarvitse olla aina sitä omaa henkilökohtaista kokemusta vai?

Menisitkö uiskentelemaan sellaiselle uimarannalle, jossa haikalat ovat tappaneet ihmisiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelu kannattaa koska niin kokee elämässä kaikkea sen kumppanin kanssa. Haluan tehdä kaikkea mistä tykkään kumppanin kanssa ja seksiäkin haluan.

Miksi asioita ei voisi kokea yksin? Seksiäkin voi yksin harrastaa ja usein se on jopa parempaa ja vaivattomampaa tuolloin. 

Ei sua mikään estä ja jos koet, että näin on hyvä niin kaikki silloinhan kaikki on hyvin. Mutta, älä kuitenkaan luule, että se on optimi tilanne muille. 

Tämä on keskustelupalsta jossa vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä. Asioita on hyvä välillä kyseenalaistaa. Meidät on kuitenkin sosiaalistettu tähän yhteiskuntaan ja siinä vallitseviin normeihin. 

Kyseenalaistaa itselle tuntemattomien pariskuntien parisuhteen onnellisuus? Ja tehdä työssä kuulemien tarinoiden pohjalta yleistyksiä kaikkia miehiä/naisia kohtaan? 

Ikisinkkujen kannattaisi hankkia ihan omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Siinä saattaa käydä jopa niin, että tulisi onnelliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaisi parisuhteen epäluotettavan, epärehellisen ja valheellisen mieslapsen kanssa jonka motiivi olla parisuhteessa on oman lapsuuden vaillejäämisten paikkaaminen?

Tämähän se on monella tilanne.

Ja sitten hehkutetaan "minun mieheni" "olen parisuhteessa" "voi sinua sinkkuraukkaa kun et tiedä parisuhteesta mitään"

:) Höpöhöpö

Hapsutarallaa. Näin se vaan joskus on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan  onneton ikisinkku ihminen tekisi tälläisen keskustelun perjantai iltana :DDD

Oletko vähän hassu?. Kuinkakohan moni onneton kärvistelee esim. seksisuhteessa tai huonossa parisuhteessa juurikin onnettomana tilanteeseensa, jossa saa vain pettyä kerta toisensa jälkeen. Itse jo teininä totesin, että onneksi olen sinkku. Eipä nuo pelleilyt sekä draamat lopu aikuisenakaan, mitä sivusta seurannut ja täältä lukenut, jättämisetki tapahtuvat vain kylmiltään, vaikka olisi pitkäaikainenkin parisuhde ja sit huomioiden mm. vielä AP:n perustelut. Onhan näitä kaikenlaista.

T: Ikisinkku, ei koskaan seurustellut (näemmä siis vain onneton yksilö) 

Ja ikisinkkuus tekee susta mielestäsi kokemusasiantuntijan aiheeseen? Sä olet vähän niin kuin

Sun pitää elää niin kuin koet itse parhaaksi. Mutta ihan noin yleissääntönä kasvu kasvu tapahtuu oman mukavuusalueen ulkopuolella. Suomikin on täynnä miehiä, joilla on sanoja ongelmia naisten suhteen. Täälläkin on monta kirjoittajaa, jotka valittavat kilttien miesten kohtalosta naisrintamalla. Tutustu ihmisiin rauhassa, ei niiden kanssa tarvitse heti parisuhteeseen rynnätä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaisi parisuhteen epäluotettavan, epärehellisen ja valheellisen mieslapsen kanssa jonka motiivi olla parisuhteessa on oman lapsuuden vaillejäämisten paikkaaminen?

Tämähän se on monella tilanne.

Ja sitten hehkutetaan "minun mieheni" "olen parisuhteessa" "voi sinua sinkkuraukkaa kun et tiedä parisuhteesta mitään"

:) Höpöhöpö

Hapsutarallaa. Näin se vaan joskus on.

Kyllä. Kaikkia tapahtuu joskus. Mutta ei niistä mitään yleissääntöä silti saa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina ajatella järjellä? Joskus tekee hyvää mennä tunteiden mukaan.

Eivät vakaalla normaalin mielenterveyden omaavalla poissulje toisiaan. Epävakaat tms on sitten ihan addikteja kosketukselle ja tunnehormoneille.

 

Eivät sulje muuta järjen voi joskus antaa olla taka-alalla. Anna itsellesi lupa ihastua vaikkei se olisikaan ns. järkevää. Tarkoitan sitä, että jos tunnet toista kohtaan suuria tunteita mutta jätät asian sikseen koska toinen asuu vaikka 900km päässä. Ei missään nimessä järkevää parisuhteen kannalta mutta mitä sitten.

Parisuhde on vain yksi osa elämää. Ei pidä tuollaisten tunteiden varassa ainoastaan mennä. Käy raskaaksi ihmisellä loppu viimein jos elämä on vain kaikkien kivojen tunne-/s*ksikokemusten metsästystä. Ei sillä lailla kuin jotkut vialliset voi elää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurustelu kannattaa koska niin kokee elämässä kaikkea sen kumppanin kanssa. Haluan tehdä kaikkea mistä tykkään kumppanin kanssa ja seksiäkin haluan.

Miksi asioita ei voisi kokea yksin? Seksiäkin voi yksin harrastaa ja usein se on jopa parempaa ja vaivattomampaa tuolloin. 

Ei sua mikään estä ja jos koet, että näin on hyvä niin kaikki silloinhan kaikki on hyvin. Mutta, älä kuitenkaan luule, että se on optimi tilanne muille. 

Tämä on keskustelupalsta jossa vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä. Asioita on hyvä välillä kyseenalaistaa. Meidät on kuitenkin sosiaalistettu tähän yhteiskuntaan ja siinä vallitseviin normeihin. 

Jokainen ihminen on oma kokonaisuus etkä voi ikinä tietää minkälainen ihminen on kyseessä ennen kuin oikeasti tutustut siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina ajatella järjellä? Joskus tekee hyvää mennä tunteiden mukaan.

Eivät vakaalla normaalin mielenterveyden omaavalla poissulje toisiaan. Epävakaat tms on sitten ihan addikteja kosketukselle ja tunnehormoneille.

 

Eivät sulje muuta järjen voi joskus antaa olla taka-alalla. Anna itsellesi lupa ihastua vaikkei se olisikaan ns. järkevää. Tarkoitan sitä, että jos tunnet toista kohtaan suuria tunteita mutta jätät asian sikseen koska toinen asuu vaikka 900km päässä. Ei missään nimessä järkevää parisuhteen kannalta mutta mitä sitten.

Parisuhde on vain yksi osa elämää. Ei pidä tuollaisten tunteiden varassa ainoastaan mennä. Käy raskaaksi ihmisellä loppu viimein jos elämä on vain kaikkien kivojen tunne-/s*ksikokemusten metsästystä. Ei sillä lailla kuin jotkut vialliset voi elää. 

Tuo on sinun käsityksesi elämästä. Jollekin toiselle käy raskaaksi elää elämää jossa ei anneta elämyksille arvoa.

Olen eronnut pitkästä liitosta. Toivon saavani vielä parisuhteen, mutta se vaatii "sen oikean" löytymistä. Minusta on ihana rakastaa ja tulla rakastetuksi, sellaisen parisuhteen haluan.

Vierailija kirjoitti:

Ai, mun mielestä on just parasta olla parisuhteessa <3 Mies tuossa vieressä vielä nukkuu, kohta keitellään aamukahvit ja tänään tehdään yhdessä klapihommia. Illalla saunaan ja rakastellaan. En vaihtaisi tätä elämää yhtään :)

Tulin katsomaan, niin tämä mun kirjoitus on saanut 7 alapeukkua😂 Voi luoja, että olette katkeria ihmisiä. Mun onnellisuuteni parisuhteessa ei ole teiltä pois, olitte sitten sinkkuja omasta tahdostanne tai ette.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai, mun mielestä on just parasta olla parisuhteessa <3 Mies tuossa vieressä vielä nukkuu, kohta keitellään aamukahvit ja tänään tehdään yhdessä klapihommia. Illalla saunaan ja rakastellaan. En vaihtaisi tätä elämää yhtään :)

Tulin katsomaan, niin tämä mun kirjoitus on saanut 7 alapeukkua😂 Voi luoja, että olette katkeria ihmisiä. Mun onnellisuuteni parisuhteessa ei ole teiltä pois, olitte sitten sinkkuja omasta tahdostanne tai ette.

Mä olen huomannut saman ilmiön. Se on ilmeisesti ikisinkuilta ja petetyiltä pois jos muilla menee hyvin parisuhteessa. 

EI MITÄÄN JÄRKEÄ, AVIOLIITOSTA EROAMISESTA TULEE HELVETINMOINEN SOTKU OMAISUUDEN JAKAMISESTA KUN SEN ESTÄÄ ASUMALLA ERI OSOITTEISSA "SUSI PARINA"

Vierailija kirjoitti:

Haluan rakkautta ja pillua. Haluan myös edes joskus olla se pikkulusikka. Telttaretket on myös mukavampia kun on joku muukin telttaa lämmittämässä ja voi vuorotellen keittää toiselle aamukahvit.

Lapsia ois ehkä kiva saada myös joskus... Vaikka aika paska maailma onkin. 

Tämän alapeukttaminen on aika jännää. Naiset triggeröityy kun mies haluaa myös elossa olevan seksielämän parisuhteelta?

Muistan kyllä kun naiset ihannoi Antti Holman sanoja "Haluan rakkautta ja munaa!!" Antti on hieno mies. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina ajatella järjellä? Joskus tekee hyvää mennä tunteiden mukaan.

Eivät vakaalla normaalin mielenterveyden omaavalla poissulje toisiaan. Epävakaat tms on sitten ihan addikteja kosketukselle ja tunnehormoneille.

 

Eivät sulje muuta järjen voi joskus antaa olla taka-alalla. Anna itsellesi lupa ihastua vaikkei se olisikaan ns. järkevää. Tarkoitan sitä, että jos tunnet toista kohtaan suuria tunteita mutta jätät asian sikseen koska toinen asuu vaikka 900km päässä. Ei missään nimessä järkevää parisuhteen kannalta mutta mitä sitten.

Parisuhde on vain yksi osa elämää. Ei pidä tuollaisten tunteiden varassa ainoastaan mennä. Käy raskaaksi ihmisellä lopp

 

Siksi tasapaino, harmonia ja kultainen keskitie johtavat rauhaan ja onneen.