Ystävän omituinen vitsailu kustannuksellani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis et halua ystäväsi puhuvan aiheesta, jonka itse aloitit? Ehkä teidän kummankin kannattaa olla hiljaa, kun olette keskenänne, niin herkät tunteesi eivät loukkaannu.

En tajua mitä pahaa mielikuvituksen käytössä on. Olet tosikko.

En mitenkään aloittanut, vaan kommentoin vaan ohimennen. En tiennyt sanoessani, että siitä taas riemu repeää. Ap

Jos sanot, että toivottavasti helmat pysyy alhaalla, ja kaveri alkaa vitsailla aiheesta, niin kyllähän sinä silloin valitsit aiheen. Jos kaveri vitsailee kaikesta, ja sinusta vitsailu on typerää, niin olette liian erilaisia ihmisiä.

Miten hän reagoi, kun sinä vitsailet hänestä? Onko se hänestä hauskaa, nauraako katketakseen?

Tai jos sanot, että nyt mä ymmärrän, miksi sä et pidä hametta, kun sulle on aina tapahtunut noin, ja päälle iloinen hersyvä nauru.

Heitä jotain yhtä älytöntä takaisin, tyyliin: aattele, kun sä kompastuisit jalkakäytävän reunaan ha ha haaa hihihihi hohoho, vähäks ois hauskaa, polvet verillä siinä ja sattuis ihan -tanasti, vähäks mulla olis hauskaa, mä niiiiin nauraisin... . Kato hyytyykö hymy. Sitten jos jotain kommentoi niin sanot vaan, että kyllähän niin voi oikeesti tapahtua.

Tuon jälkeen todennäköisesti vaan tuijottaa sua hetken suu auki, ennenkuin tajuaa edes suuttua. Sitten voit kysyä, että ollaanks me nyt tasapelitilanteessa. Sadisti ymmärtää vaan sadistista puhetta.

Miten sanoo (äänensävy, ilmeet, eleet)? Tuo: "hahhahhaa, hihhihhiiiii, joo Tiina täydessä vauhdissa, Tiinalla mekkopäivä hohhohhoo!" kuulostaa kyllä oudolta. Minkä ikäisiä olette?

En nyt ainakaan loukkaantuisi tuollaisesta... Eri juttu, jos sanoisi, että "parempi, kun et olisi mekkoa edes laittanut, kun se näyttää niin hirveältä sinun päälläsi". Kaikesta sitä joku voikin LOUKKAANTUA.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samsnlainen ystävä. Jos hän vaikka lukee lehdestä, että suomalaisilla on paljon "piiloaknea" (keksitty esimerkki), hän päättää että minulla on se ja alkaa seuraavan kerran nähdessämme tuijottaa jotain näppylääni ja hohottaa suoraan ääneen että minulla on akne ja olen keski-ikäinen teini. Mitä julkisemmalla paikalla olemme, sitä kovempaa hän meuhkaa. 

Hän ei mitenkään reagoi jos sanon että ei ole huvittavaa, en naura mukana tms, se itse asiassa villitsee hänet.

Hän satunnaisesti naureskelee muillekin, mutta kaikkein eniten minulle. Se on piiloaggressiivista.

Ja olemme keski-ikäisiä, tunteneet vuosikymmeniä.

Olen saanut sen vähentymään sanomalla silloin kun hänellä ei ole "hohotus" päällä, että lasket musta usein leikkiä, jonka takana on rumia sanoja tai ajatuksia ja se loukkaa mua. Hän kiistää mutta vähentää aina vähäksi aikaa.

Kaikesta sitä... 

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo ihan selvää veetuilua. Ihan jopa piiloaggressiivista. Puettuna "huumoriksi". Miten hän mahtaisi suhtautua samaan? 

Vai aggressiivista? Siis mitä 😂 millaisia ihmisiä te oikein olette, jos koette jonkun tuollaisen tyhjännauramisen aggressiivisena!? Ihmiset osaavat sanoa todella hirveitä asioita toisille ja tuollainen mekon helmasta hohottaminen ei ole kyllä yhtään mitään. Miten selviätte elämästä?

Mikä olisi ollut kelvollinen reaktio sinun puheisiisi, että "toivottavasti mekko pysyy alhaalla"?

Ystävä vastaa "toivotaan".

Sitten kävelette hiljaisina eteenpäin?

Ystäväsi on sellaista kiusaajatyyppiä, että hänelle ei kannata heitellä mitään täkyjä, jos ei halua päätyä pilkan kohteeksi. Itse ottaisin etäisyyttä, kun en jaksaisi tuollaista koko ajan. 

Mieti jos työporukassa kommentoisit "toivottavasti helmat pysyvät alhaalla". Selvää Marilyn-bimboilua.

Ystäväsi voi nähdä että kyseessä on vitsin alku, josta jatkaa jutun kehittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi ollut kelvollinen reaktio sinun puheisiisi, että "toivottavasti mekko pysyy alhaalla"?

Ystävä vastaa "toivotaan".

Sitten kävelette hiljaisina eteenpäin?

Vielä parempaa jos vastaisi tiukasti vähän häpeillen? Sitten luimisi vastaantulijoita aina stressaantuneena, ettet häpäise teitä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samsnlainen ystävä. Jos hän vaikka lukee lehdestä, että suomalaisilla on paljon "piiloaknea" (keksitty esimerkki), hän päättää että minulla on se ja alkaa seuraavan kerran nähdessämme tuijottaa jotain näppylääni ja hohottaa suoraan ääneen että minulla on akne ja olen keski-ikäinen teini. Mitä julkisemmalla paikalla olemme, sitä kovempaa hän meuhkaa. 

Hän ei mitenkään reagoi jos sanon että ei ole huvittavaa, en naura mukana tms, se itse asiassa villitsee hänet.

Hän satunnaisesti naureskelee muillekin, mutta kaikkein eniten minulle. Se on piiloaggressiivista.

Ja olemme keski-ikäisiä, tunteneet vuosikymmeniä.

Olen saanut sen vähentymään sanomalla silloin kun hänellä ei ole "hohotus" päällä, että lasket musta usein leikkiä, jonka takana on rumia sanoja tai ajatuksia ja se loukkaa mua. Hän kiistää mutta vähentää aina vähäksi aikaa.

Projisointia. Tuollaisia on. Siirtää painetta sinuun, ei itseensä. Vähän sama kuin jos lukisi jostain lihottavasta ja sitten vittuilisi toiselle, että toinen voi lihoa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi ollut kelvollinen reaktio sinun puheisiisi, että "toivottavasti mekko pysyy alhaalla"?

Ystävä vastaa "toivotaan".

Sitten kävelette hiljaisina eteenpäin?

Kuin kohtaus jostain Kaurismäen elokuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni olet aika tosikko. Kyllä jokaisen pitäisi osata itselleen edes vähän nauraa. Kun kyse ei ole edes mistään oikeasta asiasta vaan ajatuksella leikittelystä.

Ja jatkan vielä. Jotkut vitsailee enemmän ja jotkut vähemmän. Ap:lla ei kohtaa kommunikointitavat kaverinsa kanssa. Ap on totisempi eikä koe tarvetta "jatkuvaan" vitsailuun. Ei kai siinä sinänsä mitään pahaa ole, koska kukaan ei pakota ap:ta hengaamaan kyseisen kaverin kanssa. 

Mikä v*tun ap:ta?!?!?!? TAIVUTATKO KIRJAIMEN P NÄIN: PEELLA, PEETA?? vttu minulla käy hermoon tuo iänikuinen ap:ta ap:ta ap:ta ap:ta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni olet aika tosikko. Kyllä jokaisen pitäisi osata itselleen edes vähän nauraa. Kun kyse ei ole edes mistään oikeasta asiasta vaan ajatuksella leikittelystä.

Ja jatkan vielä. Jotkut vitsailee enemmän ja jotkut vähemmän. Ap:lla ei kohtaa kommunikointitavat kaverinsa kanssa. Ap on totisempi eikä koe tarvetta "jatkuvaan" vitsailuun. Ei kai siinä sinänsä mitään pahaa ole, koska kukaan ei pakota ap:ta hengaamaan kyseisen kaverin kanssa. 

Mikä v*tun ap:ta?!?!?!? TAIVUTATKO KIRJAIMEN P NÄIN: PEELLA, PEETA?? vttu minulla käy hermoon tuo iänikuinen ap:ta ap:ta ap:ta ap:ta.

Huh! Toivottavasti sun kaveri ei koskaan vitsaile sun mekon helmasta! Toisaalta, ei varmaan uskalla.

Yksittäisen tapauksen perusteella on vaikea yleistää. Minusta tuo mekkojuttu kuulosti siltä, että Ap:n kaveri ei tajunnut, ettei saisi pallotella ajatuksella, jonka Ap oli heittänyt ilmoille. Kaverilla lähti sitten vähän mopo käpälistä jutun vitsikkyyden kanssa. Tuskin hän tarkoitti loukata Ap:ta.

Tosikko-Tiina :)

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi on sellaista kiusaajatyyppiä, että hänelle ei kannata heitellä mitään täkyjä, jos ei halua päätyä pilkan kohteeksi. Itse ottaisin etäisyyttä, kun en jaksaisi tuollaista koko ajan. 

Onpas todentotta ihan hirveää pilkkaa ja ivaa... Oi voi... 

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi ollut kelvollinen reaktio sinun puheisiisi, että "toivottavasti mekko pysyy alhaalla"?

Ystävä vastaa "toivotaan".

Sitten kävelette hiljaisina eteenpäin?

Ehkä herkkis ap loukkaantuisi tästäkin... Miksi toinen sanoo "toivotaan", mitä jos niin käykin, eikö ystävä luotakaan, että helma pysyy alhaalla, mitä jos, mitä jos, byhyyy... Mitähän se nyt silläkin taas tarkoitti. 

Vierailija kirjoitti:

Ystävälläsi on vilkas mielikuvitus ja luova ajattelutapa. Sinulla ei.

Ystäväsi on monen sukupolven pölpöttävä karjalaistyyppi ja sinä monen sukupolven tosikko pohjanmaalainen.

Ystäväsi haluaa keventää tunnelmaa sinä et.

Elämä on sinulle vakavaa puurtamista, kun taas ystäväsi näkee monessa asiassa iloa ja valoa.

Pitääkö jatkaa pitempään?

Kerro hänelle olevasi mielesi pahoittaja, koet ahdistusta ja haluat hänen muuttuvan sinun vuoksesi ihan toisenlaiseksi ihmiseksi,

iloa ja valoa... kyllä yhdestä kuplasta on näköjään tullut aikamoinen mielipiteen muokkaaja kotimaassani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samsnlainen ystävä. Jos hän vaikka lukee lehdestä, että suomalaisilla on paljon "piiloaknea" (keksitty esimerkki), hän päättää että minulla on se ja alkaa seuraavan kerran nähdessämme tuijottaa jotain näppylääni ja hohottaa suoraan ääneen että minulla on akne ja olen keski-ikäinen teini. Mitä julkisemmalla paikalla olemme, sitä kovempaa hän meuhkaa. 

Hän ei mitenkään reagoi jos sanon että ei ole huvittavaa, en naura mukana tms, se itse asiassa villitsee hänet.

Hän satunnaisesti naureskelee muillekin, mutta kaikkein eniten minulle. Se on piiloaggressiivista.

Ja olemme keski-ikäisiä, tunteneet vuosikymmeniä.

Olen saanut sen vähentymään sanomalla silloin kun hänellä ei ole "hohotus" päällä, että lasket musta usein leikkiä, jonka takana on rumia sanoja tai ajatuksia ja se loukkaa mua. Hän kiistää mutta vähentää aina vähäksi aikaa.<

Tai jos toinen sanookin, että "oletpas sinä Tiina lihava, kyllä onkin vatsasi kasvanut, tuo mekko on ihan hirveä sinun läskisääriesi kanssa". Siinä ehkä olisi jo aihetta loukkaantua.