"Vaimo on tottunut syömään ruokansa kylmänä" - mikä mulkero mies!
Seurasin sivusta erään tutun pariskunnan ja heidän pienten lastensa ruokailua kotinsa ulkopuolella. Perheen äiti joutui keskeyttämään oman ruokailunsa monta kertaa: milloin toisella lapsista oli leipä loppu, milloin kaatui maitomuki, milloin toinen lapsi halusi lisää ketsuppia jne. Äiti keskeytti ateriointinsa useita kertoja lähteäkseen hakemaan asioita. Mies lappasi kaikessa rauhassa ruokaa kitusiinsa, eikä tehnyt elettäkään auttaakseen vaimoaan. Edes maitomukin kaatuessa pitkin pöytää mies ei edes noussut tuoliltaan, vaan antoi vaimon pyyhkiä pöydän kuivaksi toisen naisen kanssa. Kun vaimo lähti taas hakemaan lapsille jotakin, niin mies vain totesi naureskellen "vaimo on tottunut syömään ruokansa kylmänä." ja jatkoi syömistä. Mikä mulkero mies! Näkee kilometrin päähän, ettei ole kiinnostunut huolehtimaan omista lapsistaan tai huomioimaan vaimoaan niin, että antaisi tämän syödä rauhassa.
Tällaisista asioista näkee, huomioiko ihminen aidosti puolisoaan vai onko vain itsekeskeinen ja piittaa omista asioistaan. Ja en ihmettele, että osalla palaa tähän itsekkyyteen lopulta pinna ja lähtevät lätkimään.
Kommentit (93)
Joo, kuulostaa mulkerolta.
Kannoin aika useasti veljen vaimon kauppakassit keittiöön ja komeroihin autosta kun tultiin yhteisistä reissuista. Osallistuminen oli vähäistä. Eronneet ovat, ja ei osannut velikään aavistaa mitä tuleman piti. Ihmiset ovat aika herkkiä epäreiluudelle, silloin kun se osuu omalle kohdalle.
M
Miksi pojista kasvatetaan siipeileviä miehiä?
Minä en vain käsitä, miksi monelle miehelle on täysin ok katsoa vierestä sitä, että oma vaimo kärsii. Eli kun nähdään, että oma vaimo on väsynyt, niin viis veisataan siitä ja mietitään vain, mitä itse halutaan.
Ainahan tätä ei etukäteen tiedä. Ennen lapsia mies on saattanutkin olla ihan ok, hoitaa osuutensa kotitöistä jne. Kun perheeseen tulee vauva, niin kotitöiden määrä kasvaa huomattavasti aiemmasta. Sitten voikin tulla yllätyksenä, että se mies ei hoidakaan isompaa määrää kotitöitä, vaan kuvittelee aiemman riittävän.
Vierailija kirjoitti:
JA mistä tiedät miten paljon tuo pikkuvaimo käy lutkimassa?
Painu run kkari suolle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vieläkin aina talouspaperia laukussa, vaikka lapset on isompia. Nyt muistan, että miksi.
Ja mä en kyllä olisi suostunut tuollaiseen pompotukseen. Leipä loppu -> syöt sitä mitä on, ei ole tultu pelkkää leipää syömään. Ketsuppi loppu -> ei kannata syödä aluksi pelkkää ketsuppia ruuan päältä. Ruokarauha kaikille.
Törppö toki oli tuo mieskin.
Nykyään vanhemmat palvelevat lapsia kuin kuninkaita. Isoille jätkän vötkylöille voidellaan leivät, kaadetaan juomat ja palvellaan kuin ravintolan asiakasta. Kyllä 9 vuotiaan pitää itse pystyä jotain tekemään.
Yksilöllisiä eroja on, yleisesti ottaen miehet ovat herkempiä yksinäisyydelle, naiset epäreiluudelle.
Kannatan ajatusta, että otat sen vaimon jotenkin huomioon kotiasioissa, ettet jää yksinäiseksi omaa epähuomaamattomuuttasi.
-Mies1976
Vierailija kirjoitti:
JA mistä tiedät miten paljon tuo pikkuvaimo käy lutkimassa?
Minä ainakin kävisin, jos mieheni olisi samanlainen mulqqu kun ap:lla. Onneksi ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mites se sinulle tai minulle kuuluu, kuinka tarinan mies ja nainen valitsevat elää oman elämänsä? Kyllä sillä naisellakin on vapaa tahto.
Ei välttämättä ole. Tuskin kukaan valitsee elää alistettuna ja nöyryytettynä. Sitähän tuo on!
Tietenkin valitsee. Ei hän ole mikään robotti vaan ihminen. Miksi tällä palstalla kuvitellaan, että naiset ovat jotain holhottavia vauvoja?
Jossain kohtaa lapset oppivat olemaan kunnolla ruokapöydässä, aikuiset näyttävät esimerkkiä. Ei ole hyvä silti ettei anneta ruokarauhaa heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vieläkin aina talouspaperia laukussa, vaikka lapset on isompia. Nyt muistan, että miksi.
Ja mä en kyllä olisi suostunut tuollaiseen pompotukseen. Leipä loppu -> syöt sitä mitä on, ei ole tultu pelkkää leipää syömään. Ketsuppi loppu -> ei kannata syödä aluksi pelkkää ketsuppia ruuan päältä. Ruokarauha kaikille.
Törppö toki oli tuo mieskin.
Nykyään vanhemmat palvelevat lapsia kuin kuninkaita. Isoille jätkän vötkylöille voidellaan leivät, kaadetaan juomat ja palvellaan kuin ravintolan asiakasta. Kyllä 9 vuotiaan pitää itse pystyä jotain tekemään.
Nykyään? Kyllä tämän päivän mieslapset on kasvattanut ihan toinen sukupolvi.
Tiedättekö hyvät naiset mistä tämä käytös johtuu, että mies ei itse ota pöytään mitään oma-aloitteisesti. Tässä vastaus omasta kokemuksesta. Itse, kun aloitin 20v sitten puolisoni kanssa seurustelemaan ja jos itse lähdin hakemaan jotain jääkaapista, kun oli unohtunut niin puolisoni sanoi AINA, että hän kyllä tuo, mitä tarvitset.
Näin meni sitten kauan ja siihen tottui ja ei enää oma-aloitteisesti lähtenyt edes kävelemään jääkaapille enää. Sitten jossain vaiheessa, kun olit jo tottunut siihen ja puolison "uutuuden viehätys" lakkasi ja puolisosta tuli sellainen ihme nillittäjä niin hän rupesi valittamaan tätä samaa mitä nyt moni kirjoittaa ja valittaa miehestään. No sitten rupeet taas itse hakemaan jääkaapista niitä tuotteita niin maanantaina tulee valitukset vaimolta "anna nyt minun tuoda ne tavarat jääkaapista, kun et osaa oikeita tuotteita tuoda (tuo väärän juuston). Tiistaina taas valitetaan, että miksi et hae mitään. Keskiviikkona valitetaan, kun haki taas jääkaapista voin. Tämä sama kävi myös astioiden kanssa, kun alkuvaiheessa itse jos veit ne koneeseen niin puoliso rupes valittaa, että kyllä hän ne vie. Nykyään riippuu päivästä, että olisiko itse pitänyt viedä vai ei. Ei oikein nyt sit tiedä mitä pitäis tehdä minäkin päivänä. Valitukset tulee joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö hyvät naiset mistä tämä käytös johtuu, että mies ei itse ota pöytään mitään oma-aloitteisesti. Tässä vastaus omasta kokemuksesta. Itse, kun aloitin 20v sitten puolisoni kanssa seurustelemaan ja jos itse lähdin hakemaan jotain jääkaapista, kun oli unohtunut niin puolisoni sanoi AINA, että hän kyllä tuo, mitä tarvitset.
Näin meni sitten kauan ja siihen tottui ja ei enää oma-aloitteisesti lähtenyt edes kävelemään jääkaapille enää. Sitten jossain vaiheessa, kun olit jo tottunut siihen ja puolison "uutuuden viehätys" lakkasi ja puolisosta tuli sellainen ihme nillittäjä niin hän rupesi valittamaan tätä samaa mitä nyt moni kirjoittaa ja valittaa miehestään. No sitten rupeet taas itse hakemaan jääkaapista niitä tuotteita niin maanantaina tulee valitukset vaimolta "anna nyt minun tuoda ne tavarat jääkaapista, kun et osaa oikeita tuotteita tuoda (tuo väärän juuston). Tiistaina taas valitetaan, että miksi et hae mitään. Ke
Sama kirjoittaja jatkaa: Vinkkini tässä: Älkää salliko tätä tapahtuvan missään vaiheessa älkääkä opettako niitä miehiänne siihen missään vaiheessa, että ovat vapaa matkustajia niin silloin sitä ei tapahdukkaan, itseänne voitte siitä vain syyttää jos miehen annatte passuuttaa itteänne. Piip
Vierailija kirjoitti:
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta iso osa isistä on tällaisia. Onneksi osa on ihan toista maata.
Näin miehenä en ymmärrä tota yhtään. Omia lapsia ei ole, mutta en minä kehtais noin tehdä. Omassa kaveripiirissä noita jätkiä. On pari kunnollista tyyppiä ketkä on sitten hienoja ihmisiä, ja he eivät käyttäydy noin. Ehkä nää pari on sen takia ollut jo 20v yhdessä kumppaninsa kanssa. Nämä kaksi vie vaimojaan suht säännöllisesti deiteille ja tekee kaikenlaista aina. Lähes kaikki muut on sitten 5 kierroksella eikä tunnu silti onnistuvan pitää suhteitaa kunnossa. Sit eronneet kiroilee jne. Yksi tyyppi sata kertaa eronneena kysyi tältä yhdeltä saunaillassa, että miten pidät vaimon tyytyväisenä. Hän sanoi, että se on niinkin hankalaa kuin olemalla läsnä ja jakaa vastuuta kaikessa, koska perhe on kahden ihmisen juttu ei yhden ihmisen. Siihen päälle vie vaimoaan deiteille ja osoittaa rakkauttaan monella tapaa. Tämä eronnut kysyi oletko jotenkin lapanen.. Hän sanoi, että ei ole, että meinaatko ettei vaimo tee mitäään kivaa ja järkkäile yhteisiä juttuja jne samallalailla. Niin kun sanoin suhde on kahden ihmisen diili kaikkineen. EI oikein eronnut ymmärtänyt pointtia vaan piti luuserina.
Nyt, kun sitten miettii niin hän maksoi vaimonsa ja anoppinsa lomamatkan toscanaan viikoksi.. Vie äitisi lomalle ja pidätte omaa aikaa ja puhutte ja pidätte kivan viikon. Matka maksettu ja viinitilalle retki hoidettu ja kaikki hoidettu. Minä olen lasten kanssa kotona, niin voitte rentoutua.
Hölmömpikin ymmärtää, että toi vie pitkälle ja saa varmasti saman jossain vaiheessa. EI välttämättä toscana matkaa, mutta sitä omaa aikaa jonnekkin. Noin se toimii, kun hommat toimii ja välittää.
Tollasen suhteen itsekin haluisin. Olen siis sinkku, mutta en valita sinkkuuttani. Mutta noin minäkin tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta iso osa isistä on tällaisia. Onneksi osa on ihan toista maata.
Näin miehenä en ymmärrä tota yhtään. Omia lapsia ei ole, mutta en minä kehtais noin tehdä. Omassa kaveripiirissä noita jätkiä. On pari kunnollista tyyppiä ketkä on sitten hienoja ihmisiä, ja he eivät käyttäydy noin. Ehkä nää pari on sen takia ollut jo 20v yhdessä kumppaninsa kanssa. Nämä kaksi vie vaimojaan suht säännöllisesti deiteille ja tekee kaikenlaista aina. Lähes kaikki muut on sitten 5 kierroksella eikä tunnu silti onnistuvan pitää suhteitaa kunnossa. Sit eronneet kiroilee jne. Yksi tyyppi sata kertaa eronneena kysyi tältä yhdeltä saunaillassa, että miten pidät vaimon tyytyväisenä. Hän sanoi, että se on niinkin hankalaa kuin olemalla läsnä ja jakaa vastuuta kaikessa, koska perhe on kahden ihmisen juttu ei yhden ihmisen. Siihen
Minä olen nainen ja voin sanoa, että omalla kohdalla jotkut ulkomaanmatkat, kukkakimput ja ravintolaillalliset ovat yksi lysti. En kaipaa niitä ja olen sen miehelleni sanonut. Sen sijaan kaipaan arjessa vastuun jakamista ja läsnäoloa. Mies ei meillä muista erityisemmin merkkipäiviä, eikä tarvitsekaan. Minua ei viedä treffeille, ostella kukkia tai matkoja. Sen sijaan mies huolehtii osuutensa kotitöistä ja lapsen asioista. Paljon enemmän minun mieltäni lämmittää läsnäoleva ja osallistuva mies, kuin joku kukkapuska, ravintolaillallinen tai reissu. Ei ne sitä korvaisi, jos arki on huonoa. Paljon iloisempi mieli tulee, kun mies kysyy, keittääkö minullekin kahvit/hoitaa kiukuttelevan taaperon iltapuuhat, jotta saan levätä/vie minut lääkäriin, jos en itse sinne muuten pääsisi.
Naisen onni tulee siitä, että mies rakastaa ihan tavallisessa arjessa eikä vain juhlapäivinä.
Vierailija kirjoitti:
Lasten synnyttyä pitäisi olla paljon tiukempi siinä, ettei puolisoa päästetä tuollaiseksi vapaamatkustajaksi. Vahinko on selvästi tapahtunut jo aikaa sitten, kun mies jo olettaa naisen hoitavan kaiken.
Ei toki ole naisen syy, jos mies on itsekäs. Mutta se on ihan totta, että alusta asti pitää vaatia osallistumista. Herkästi moni mies pakoilee vastuuta, kun "en mä voi imettää" tai tehdä jotain muuta olennaista. Joo, jos et voi imettää, niin sitten kykenet varmasti pesemään pyykkiä, laittamaan vaimolle ja itsellesi ruokaa jne. Herkästi käy vielä niin, että se kotona vanhempainvapaalla/hoitovapaalla ollut äiti on ottanut asiat hoitaakseen ja töihin palatessa se kotityötaakka jää äidille, kun isä ei sitä tajua/halua ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on oman mieheni kanssa sopimus esimerkiksi kyläilyjen osalta. Se, jonka sukulaisista/ystävistä on kyse, saa keskittyä rauhassa seurustelemaan. Toinen sillä aikaa huolehtii taaperosta ja kaikista hänen tarpeistaan (puoliso antaa ruokatauon huolehtimalla sen aikaa taaperosta, jotta kumpikin saa syödä vuorotellen rauhassa). Tämä on ollut meillä toimiva jako.
Tämä on muuten meilläkin toimiva kikka! Eikä tarvitse miettiä, että kuka nyt huolehtii, vaan jako on selkeä. En tajua, miksi kaikki eivät tee tätä.
Vaikka sitä lasten ollessa pieni tottuikin syömään kylmänä kaiken muun paitsi jäätelön, maistuu se ruoka vaan silti paremmalta sen lämpöisenä kuin se on tarkoitettu syötäväksi.
Ja meillä sentään lasten isäkin osallistui silloin, kun oli paikalla. Hänkin "pääsi" joskus "nauttimaan" ruokansa kylmänä tai jäätelönsä lämpimänä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö hyvät naiset mistä tämä käytös johtuu, että mies ei itse ota pöytään mitään oma-aloitteisesti. Tässä vastaus omasta kokemuksesta. Itse, kun aloitin 20v sitten puolisoni kanssa seurustelemaan ja jos itse lähdin hakemaan jotain jääkaapista, kun oli unohtunut niin puolisoni sanoi AINA, että hän kyllä tuo, mitä tarvitset.
Näin meni sitten kauan ja siihen tottui ja ei enää oma-aloitteisesti lähtenyt edes kävelemään jääkaapille enää. Sitten jossain vaiheessa, kun olit jo tottunut siihen ja puolison "uutuuden viehätys" lakkasi ja puolisosta tuli sellainen ihme nillittäjä niin hän rupesi valittamaan tätä samaa mitä nyt moni kirjoittaa ja valittaa miehestään. No sitten rupeet taas itse hakemaan jääkaapista niitä tuotteita niin maanantaina tulee valitukset vaimolta "anna nyt minun tuoda ne tavarat jääkaapista, kun et osaa oikeita tuotteita tuoda (tuo väärän juuston). Tiistaina taas valitetaan, että miksi et hae mitään. Ke
Vastavuoroisuus, se olisi hieno asia parisuhteessa.
Suhteet, joissa ollaan joko vätystä palvelemassa tai ei väleissä ollenkaan, ei varmastikaan kestä, jos vertaa suhteisiin joissa vastavuoroisuuden saamiseksi ei tarvita riitaa...
Hetki sitten oltiin yhden kaveripariskunnan kanssa reissussa ja siellä oli jako juurikin tällainen. Heillä vauva ja taapero ja molemmat roikkui äidissä. Isä sai vaan olla ja nauttia ja kittasi "erikois"oluitaan joka kadun kulmalla... Tuli oikeasti järkytyksenä minulle ja miehelleni.
Meilläkin 2 pientä lasta ja 50/50 toimimme tottuneesti mieheni kanssa. Jopa minun mieheni auttoi tämän kaveripariskunnan taaperon kanssa, kun äiti oli kiinni vauvassa ja isällä oli jotain "parempaa" tekemistä.
No, tuo kaveripariskunnan nainen on sellainen tosi kiltti, ujo ja rauhallinen. Mies sitten taas ihan vastakohta.