Mitä tekisitte tilanteessa, jossa haluaisitte parisuhteen, mutta ette kiinnostu kenestäkään?
Kommentit (58)
Nuorempana tein parhaani kohdatakseni uusia ihmisiä. Nyt viihdyn yksin kotona, koska olen viimein hyväksynyt, etten löydä ketään, joka kiinnostuisi myös minusta.
Ei ollut koskaan minulle ongelma kohdata naisia, joista kiinnostua, valitettavasti minusta kiinnostuivat lähinnä vain varatut. Koskaan en saanut niitä sinkkuja kiinnostumaan, enkä koskaan halunnut lähteä varattujen suhdetta rikkomaan.
Eikö se parisuhde tule ennemmin siitä että kiinnostuu siitä tietystä ihmisestä jonka kanssa haluaa kaiken eikä niin että kiinnostut siitä kaikesta ja etsit siihen sopivaa ihmistä..
No ehkä sitten laajentaisin hakualuetta jonnekin, esim.kokeilisin uusia deittailukanavia. Ehkä sanoisin itselleni, että kiire ei ole - ja etsisin rauhassa.
Samaa olen miettinyt. Monia kiinnostuneita ollut viimeisen vuoden aikana, mutta kenestäkään en saa vaan tiettyä tunnetta, että haluisin läheisemmäksi heidän kanssaan, ihan hyviä ja ok tyyppejä muuten. Parisuhteen kyllä haluaisin mieluummin kuin yksin elää.
Voisiko yksi vaihtoehto olla jonkinlainen vaikeus luottaa ihmisiin? Tai läheisyyden pelko? Nämä voisivat johtaa siihen, että kieltää itseltään alitajuisesti kiinnostumisen. Tai voisiko tilanteeseen auttaa se, että tutustuisi ihmiseen ajan kanssa, kaveripohjalta ja ilman paineita, ja tunteita herää jos herää. Toki tämän täytyy sopia vastapuolelle.
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Moi ap! Täällä toinen joka ei vaan sitten loppupeleissä kiinnostu kenestäkään. Mielestäni mulla ei ole ongelmia luottamuksen suhteen, eikä sitoutumiskammoa todellakaan. Kivoja miehiä, mut ei vaan tunnu siltä että tekisi mieli toisille treffeille lähteä. Todella turhauttavaa, varsinkin kun olen hyvin seksuaalinen ihminen, ja sitäkin puolta todella kaipaa elämään. Yhdenillanjutut ei vaan oo mua varten.
N46
Haen loppuelämän kumppania, joten en koe että asialla on kiire. Jos sopiva henkilö tulee vastaan niin sen varmasti kyllä huomaa, väkisin ei kannata yrittää saada itseään tai toista kiinnostumaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Tai sitten ei kasva. Annan yleiseksi ohjeeksi kenellekään olla ryhtymättä parisuhteeseen vääristä syistä, eli esim. siksi, että haluaa parisuhteen. Ihastumisen ja romanttisen kiinnostuksen pitää olla syy suhteelle, jos haluaa onnellisen ja tyydyttävän parisuhteen, jossa kumpaakaan ei satuteta kohtuuttomasti ja on edellytykset onnellisuuteen. Ihmiset myös roikkuvat suhteissa mitä oudoimmista syistä ja nämä tarinat voivat olla hyvin surullisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Tai sitten ei kasva. Annan yleiseksi ohjeeksi kenellekään olla ryhtymättä parisuhteeseen vääristä syistä, eli esim. siksi, että haluaa parisuhteen. Ihastumisen ja romanttisen kiinnostuksen pitää olla syy suhteelle, jos haluaa onnellisen ja tyydyttävän parisuhteen, jossa kumpaakaan ei satuteta kohtuuttomasti ja on edellytykset onnellisuuteen. Ihmiset myös roikkuvat suhteissa mitä oudoimmista syistä ja nämä tarinat voivat olla hyvin surullisia.
Varmasti joillain voi olla näin, mutta huuma haihtuu joka tapauksessa aika nopeasti. Jos koko suhde on perustunut siihen, eikä esim. todellista toisen tuntemista tai yhteensopivuutta ole, voi suhde olla lopulta aika ontto. Kyllä tarve parisuhteeseen on suurella osalla perustavaa laatua oleva tarve eikä sellainen, joka syttyy vain kun tapaa sopivan ihmisen. Samoin kuin tarve lisääntyä. Ei sillonkaan haluta jotain tiettyä lasta vaan olla vanhempi. Nykyaika asettaa monesti epärealistisiakin odotuksia ikuiselle onnelle ja rakkauden huumalle. Mielestäni tärkeintä on yhtenevät arvot, luonteiden yhteensopivuus ja halu rakentaa yhteistä elämää.
Jokainen toki tekee omat ratkaisunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Tai sitten ei kasva. Annan yleiseksi ohjeeksi kenellekään olla ryhtymättä parisuhteeseen vääristä syistä, eli esim. siksi, että haluaa parisuhteen. Ihastumisen ja romanttisen kiinnostuksen pitää olla syy suhteelle, jos haluaa onnellisen ja tyydyttävän parisuhteen, jossa kumpaakaan ei satuteta kohtuuttomasti ja on edellytykset onnellisuuteen. Ihmiset myös roikkuvat suhteissa mitä oudoimmista syistä ja nämä tarinat voivat olla hyvin surullisia.
Varmasti joillain voi olla näin, mutta huuma haihtuu joka tapauksessa aika nopeasti. Jos koko suhde on perust
Mä kohtasin miehen jonka kanssa kaikki mätsäsi, arvot, haaveet, harrastukset, huumorintaju. Ei vaan minkään valtakunnan kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Disney prinsessa sadut on aivopesseet sukupolvia.
Mulla toisinpäin. Haluaisin parisuhteen mutta kukaan ei kiinnistu minusta :(
N49
Mulla on varmaan tuo. Moni ihminen vaikuttaa jo kaukaa katsottuna negaavalta. Tai eri elämäntilanne, erilaisia, eri vaatimustasot, kaikki on eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, minkälaista kiinnostumista haet, mutta moni odottaa jalat alta -elokuvarakastumista, joka todellisuudessa on todennäköisemmin traumapohjaista tuttuuden tunnistamista kuin rakkautta. Todellinen kiinnostuminen ja rakkaus kasvaa tutustumisen myötä.
Tai sitten ei kasva. Annan yleiseksi ohjeeksi kenellekään olla ryhtymättä parisuhteeseen vääristä syistä, eli esim. siksi, että haluaa parisuhteen. Ihastumisen ja romanttisen kiinnostuksen pitää olla syy suhteelle, jos haluaa onnellisen ja tyydyttävän parisuhteen, jossa kumpaakaan ei satuteta kohtuuttomasti ja on edellytykset onnellisuuteen. Ihmiset myös roikkuvat suhteissa mitä oudoimmista syistä ja nämä tarinat voivat olla hyvin surullisia.
Varmasti joillain voi olla näin, mutta huuma haihtuu joka
Kerro mitä tämä "kemia" on?
Onko täällä ketään alle 30 vuotiaita?
Minä taas ihastun helposti ja koen suurta vetoa. Ikävä vain, että tunne kumpuaa traumoista, jolloin vastapuoli on ollut toistuvasti minua huonosti kohteleva. Vastedes pidän varoitusmerkkinä, jos tunnen kovasti vetoa johonkin. Sen sijaan tutustun ihmiseen ja mietin, olisiko hän aidosti hyvä kumppani minulle.
Silloin miettisin, miksi haluan parisuhteen ylipäänsä ja mikä on saanut minut uskomaan, että siinä on mitään tavoittelemisen arvoista. Jahtaanko vain kuvitelmaa? Kysyisin myös itseltäni, olenko ehkä aseksuaali tai aromanttinen.