Lue keskustelun säännöt.
Elämä ilman lapsia on kamalaa
02.07.2024 |
Olen pakolla lapseton ja nyt kun ikää on +40, niin tajuan kuinka kamalaa on olla lapseton. Monella on tässä iässä jo teini-ikäisiä lapsia. Olisihan se kiva, että joku olisi kotona töiden jälkeen odottamassa.
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli haluat niitä seuralaisiksi itsellesi? Onpa itsekästä.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät, koska se on luonnollista. Lapsettomuus on luonnotonta.
Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiäss
Et ymmärtänyt kirjoitusta.
Se on varoitus varsinkin naisille, että lapsettomuus voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta, kunnes lapsia ei enää voi saada. Silloin on myöhäistä. Kannattaa punnita tilanne tarkkaan ja miettiä onko viinin lipittely ulkomailla se onnen lähde vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin 30+v lesbopari halus mun apua lapsen saamiseen ja "vanhanaikanen" tekotapa kuulemma ei ollu heille ongelma. Ollaan jo toista vuotta yritetty molempien kanssa. Millon kehtaan kertoa että mun piuhat on katkastu jo vuosia sitten?
Ja taas jatkat yleistyksellä. Yritä jo lopettaa.
Kuinka moni vanhus oikein sotkee huoneen paskalla ja miten se tähän edes kuuluu!
valkoihoislapsettomuus on suurin luuserin merkki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se tietysti kamalaa, koska ihminen joka ei hanki lapsia on epäonnistunut elämässä evoluution näkökulmasta, koska elämän tarkoitus on hankkia lapsia. Mitä enemmän lapsia hankkii, sitä menestyneempi on, mutta tietysti yksinkin lapsi tekee ihmisestä äärettömästi menestyneemmän kuin jonkun jolla ei ole lapsia lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas jatkat yleistyksellä. Yritä jo lopettaa.
Kuinka moni vanhus oikein sotkee huoneen paskalla ja miten se tähän edes kuuluu!
Apua, auttakaa mua selittämään tälle ihmiselle, että jos ihminen on pahasti sairas, oli se sitten kipuja ja/tai muistisairautta, niin ei lapsista ole enää auttamaan siinä tilanteessa. Ja ihan tiedoksi, että muistisairaat sotkevat aika useinkin. Sellaista vanhusta ei voi hoitaa lapset kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies olisi vain kolmas tai neljäs lapsi muiden lisäksi. Ainakin vauvan mukaan miehestä ei ole kuin riesaa.
ap
Niin, tämähän oli taas palstaulin tekemä aloitus. Ei yllättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietysti kamalaa, koska ihminen joka ei hanki lapsia on epäonnistunut elämässä evoluution näkökulmasta, koska elämän tarkoitus on hankkia lapsia. Mitä enemmän lapsia hankkii, sitä menestyneempi on, mutta tietysti yksinkin lapsi tekee ihmisestä äärettömästi menestyneemmän kuin jonkun jolla ei ole lapsia lainkaan.
Tämä on lähellä totuutta, vaikka en tätä uskonnon kautta ajattele. Päinvastoin.
Tuntuu siltä että uskovaiset ovat oikeassa vaikka eri syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietysti kamalaa, koska ihminen joka ei hanki lapsia on epäonnistunut elämässä evoluution näkökulmasta, koska elämän tarkoitus on hankkia lapsia. Mitä enemmän lapsia hankkii, sitä menestyneempi on, mutta tietysti yksinkin lapsi tekee ihmisestä äärettömästi menestyneemmän kuin jonkun jolla ei ole lapsia lainkaan.
Tämä on lähellä totuutta, vaikka en tätä uskonnon kautta ajattele. Päinvastoin.
Tuntuu siltä että uskovaiset ovat oikeassa vaikka eri syistä.
Uskikset nyt on harhaisia aina olleetkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas jatkat yleistyksellä. Yritä jo lopettaa.
Kuinka moni vanhus oikein sotkee huoneen paskalla ja miten se tähän edes kuuluu!
Apua, auttakaa mua selittämään tälle ihmiselle, että jos ihminen on pahasti sairas, oli se sitten kipuja ja/tai muistisairautta, niin ei lapsista ole enää auttamaan siinä tilanteessa. Ja ihan tiedoksi, että muistisairaat sotkevat aika useinkin. Sellaista vanhusta ei voi hoitaa lapset kotona.
Miten tämä mitenkään koskettaa tätä keskustelua? Vanhuksen sairaus on ongelma, ei lapset.
Itse et ymmärrä keskustelun yksinkertaisia sääntöjä. Oletko kuullut olkiukosta? Tutustu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinitkö kotona odottamassa?
😂😂 Niinpä. Onpa tyhmä provo. Teiniä ei voisi vähempää kiinnosta vanhempiensa seura.
No kyllä ne teinit aikuistuu, ja lähenee vanhempien kanssa ja tekee lapsenlapsia.
Ei kaikki. Itselleni vanhempani ovat vieraita. En ole, enkä aio lähentyä heidän kanssaan millään lailla, kun kerran siitä kontrollista irti pääsin. En ole myöskään tehnyt lapsenlapsia heille.
Elän täysin normaalia, hyvää elämää. Töissä käyn, omistan kotini, omaan ystäviä, harrastuksia ja pari lemmikkiä. Lapsuuden perhe vaan ei ole minulle mitenkään läheinen tai erityisen tärkeä.
N. 45v
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämä ole taas palstalaisten huudattamista.
Aina ei voi itse valita perhetilannettaan. Lasten saaminen on toki luonnollista, mutta niin on myös se, että jollain yksilöllä ei ole jälkeläisiä.
Vanhuudesta sen verran, että jos on hyvä tai edes jonkunlainen terveys, niin voi harrastaa eläkkeellä mitä lystää. Todennäköisesti on rahaakin. Ehkäpä joku muu sukulainen käy joskus kylässä tai tulee vaikkapa matkalle seuraksi.
Sitten kun terveys menee kunnolla niin ei siinä lapset auta. Joskus tuntuu, että lasten hoitamilla vanhuksilla on vaikeampaa lähteä palvelukotiin tms. Lapsettomat ovat usein miettineet asiansa kuntoon eivätkä jättäydy lasten hoidettavaksi, kun ei ole kenen varaan jättäytyä.
Ja muistisairaus kun tulee, niin lapset eivät välttämättä edes jaksa vanhusta ja tämän vaatimuksia. Esim sitä, että on muka hylätty palvelukotiin, vaikka kotona asumisesta ei tule enää mitään. Puhumattakaan
Niinpä. Äitini sairastaessa viime vaiheissaan meidän perhettä pidettiin erityisenä, kun kävimme katsomassa äitiä kuntoutuksessa ja olimme hänen tukenaan hoitoneuvotteluissa ja apunaan kotona. Ilmeisesti tällainen on nykyään kovin harvinaista. Monilla ei ole lapsia, lapsilla ei ole mahdollista osallistua eivätkä monen lapset välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin, no mutta sitä lapsetonta elämää joutuu viettämään monta vuosikymmentä ennen sitä vanhuuttakin. Jos lapsia olisi halunnut niin on ne vuodet kurjia ja usein yksinäisiä. Ei kaikki lapsettomat ole rikkaita uratykkejä joilla on miljoona hyvää ystävää. "
No, olen nyt 47, parisuhteessa, ei lapsia. Äitini kuoli juuri, pidin hänestä huolta loppuun asti. Olisi ollut kyllä melkoiset ruuhkavuodet, jos kuviossa olisi ollut vielä lapsia. Meillä on harrastuksia, ystäviä ja kummilapsiakin 5 kpl. Rikkaita emme ole, mutta pärjäämme hyvin. Olemme oikein tyytyväisiä elämäämme. Ei elämä pyöri vain omien lasten ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinitkö kotona odottamassa?
😂😂 Niinpä. Onpa tyhmä provo. Teiniä ei voisi vähempää kiinnosta vanhempiensa seura.
No kyllä ne teinit aikuistuu, ja lähenee vanhempien kanssa ja tekee lapsenlapsia.
Iso osa ei jää vanhempiensa naapuriin asumaan. Välimatkaa on nykypäivänä monilla satoja tai jopa tuhansia (ulkomaat) kilometrejä. Aikuisilla lapsilla on yleensä oma elämä, kuten puoliso, työt, ystävät, harrastukset, mahdolliset lapset ja heidän harrastuksensa jne. Harvalla on aikaa vanhemmilleen varsinkin jos välimatka on pitkä. Ja harvalla vanhemmat menevät esimerkiksi lasten, puolison tai työn edelle. Nykyajan hektisessä rytmissä aikaa harvoin muulle jääkään. Lisäksi on melko epäeettistä tehdä lapsi itselleen viihdyttäjäksi ja hoitajaksi. Kuinka paljon sinua kiinnostaa/kiinnosti omien vanhempiesi seura (olettaen että elämässäsi on ollut muitakin vaihtoehtoja kuten ne omat lapset)? Todella usein tilanne on se, että ollaan kiinnostuneita viettämään aikaa omien lasten kanssa mutta ei läheskään vastaavasti omien vanhempien. Niiden omien lasten kohdalla tulee olemaan samoin, heitäkin kiinnostaa omat lapset omia vanhempia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
"Niin, no mutta sitä lapsetonta elämää joutuu viettämään monta vuosikymmentä ennen sitä vanhuuttakin. Jos lapsia olisi halunnut niin on ne vuodet kurjia ja usein yksinäisiä. Ei kaikki lapsettomat ole rikkaita uratykkejä joilla on miljoona hyvää ystävää. "
No, olen nyt 47, parisuhteessa, ei lapsia. Äitini kuoli juuri, pidin hänestä huolta loppuun asti. Olisi ollut kyllä melkoiset ruuhkavuodet, jos kuviossa olisi ollut vielä lapsia. Meillä on harrastuksia, ystäviä ja kummilapsiakin 5 kpl. Rikkaita emme ole, mutta pärjäämme hyvin. Olemme oikein tyytyväisiä elämäämme. Ei elämä pyöri vain omien lasten ympärillä.
Ihmisillä on miljoonia erilaisia elämänkohtaloita. Sinun kohtalosi ei sovi yleistettäväksi muille. Pidä suusi kiinni ja puhu asiasta teoreettisella tasolla. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinitkö kotona odottamassa?
😂😂 Niinpä. Onpa tyhmä provo. Teiniä ei voisi vähempää kiinnosta vanhempiensa seura.
No kyllä ne teinit aikuistuu, ja lähenee vanhempien kanssa ja tekee lapsenlapsia.
Iso osa ei jää vanhempiensa naapuriin asumaan. Välimatkaa on nykypäivänä monilla satoja tai jopa tuhansia (ulkomaat) kilometrejä. Aikuisilla lapsilla on yleensä oma elämä, kuten puoliso, työt, ystävät, harrastukset, mahdolliset lapset ja heidän harrastuksensa jne. Harvalla on aikaa vanhemmilleen varsinkin jos välimatka on pitkä. Ja harvalla vanhemmat menevät esimerkiksi lasten, puolison tai työn edelle. Nykyajan hektisessä rytmissä aikaa harvoin muulle jääkään. Lisäksi on melko epäeettistä tehdä lapsi itselleen viihd
Älä sepittele olkiukkoja, yritä ajatella että ilman lapsia sinulla ei ole mitään mahdollisuutta kokea vanhemmuutta ja siihen liittyvää tärkeää ihmissuhdetta. Puheesi on tyhjää spekulointia ja olkiukko, jos tiedät mikä se on.
Ei ole kyse yksinäisyydestä vaan yksin elämän kokemisesta. Kaikkien elämään kuuluu yksinäisyyttä, mutta vain lapsettomien elämään kuuluu elämän kokemista yksin.
Ap on näitä lisääntyjähaluisia hölmöjä. Elämä ilman lapsia on ihanaa, etsi ennemmin itsellesi oikea sielunkumppani. Suomalaisista avioliitoista joka toinen päättyy eroon, älä kuulu siihen joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin, no mutta sitä lapsetonta elämää joutuu viettämään monta vuosikymmentä ennen sitä vanhuuttakin. Jos lapsia olisi halunnut niin on ne vuodet kurjia ja usein yksinäisiä. Ei kaikki lapsettomat ole rikkaita uratykkejä joilla on miljoona hyvää ystävää. "
No, olen nyt 47, parisuhteessa, ei lapsia. Äitini kuoli juuri, pidin hänestä huolta loppuun asti. Olisi ollut kyllä melkoiset ruuhkavuodet, jos kuviossa olisi ollut vielä lapsia. Meillä on harrastuksia, ystäviä ja kummilapsiakin 5 kpl. Rikkaita emme ole, mutta pärjäämme hyvin. Olemme oikein tyytyväisiä elämäämme. Ei elämä pyöri vain omien lasten ympärillä.
Ihmisillä on miljoonia erilaisia elämänkohtaloita. Sinun kohtalosi ei sovi yleistettäväksi muille. Pidä suusi kiinni ja puhu asiasta teoreettisella tasolla. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.
No jollakulla osui oikein kunnolla hermoon. Nämä ketjuthan ovat täynnä ihmisten omia kokemuksia ja näkemyksiä, tämä on minun. En oleta että kaikilla on samoin, mutta näinkin voi olla. Aloittaja kun oli sitä mieltä että lapsettomien elämä on kurjaa.
No meillä on elarit sellaisia, että ne ajaa työssäkäyvän toimeentulotuelle. Mieti jos kävisit itse 10 vuotta töissä pitäen elintasoa missä pysyt juuri ja juuri hengissä, mutta et saa vaatteita etkä mitään muutakaan ja sen lisäksi pitäisi riipiä rahat kun lapset on luonasi vaikka itsekin elät pelkällä pyhällä hengellä. Omalta kohdaltanikin muistan niin lastenvalvoja laski, että maksan laskuni ja elän 117e/kk ja tapaan lapsianikin satojen kilometrien päästä tuolla rahalla ja maksan heidän ruuat. Johti siihen, että ei lasten kanssa nähty. Hankin toisen lastenvalvojan näkemyksen ja yhtäkkiä minulla olikin nollasopimus ja saatoin nähdä lapsia.