Kuinka jaat puolison kanssa asumiseen - ja eläämiseen liittyvät kulut?
Jaatteko kaiken 50-50 tasan vai esim tulojen mukaan prosentuaalisesti?
Ruokamenot ei niin suuressa roolissa tässä, mutta asumiseen liittyvät kulut, vakuutukset, bensat? Yms
Kommentit (399)
Jaetaan ne niin, ettei tarvitse rahasta riidellä. Jaetaan ne meille sopivalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mies maksaa tietyt sovitut kulut. Minä tietyt sovitut kulut. Jos tulee jotain sovimme kumpi sillä hetkellä maksaa. Kun tietyt asiat on maksettu loput rahat ovat omaan käyttöön.
Äitini sanoi aikoinaan kun olin nuori. ÄLÄ KOSKAAN OTA YHTEISTÄ TILIÄ MIEHEN KANSSA.
Äiti oli oikeassa. Älä koskaan luota toiseen raha asioiden suhteen. Jos jotakin tapahtuu minulla on omaa rahaa jolla selviydyn tarvittaessa. Enkä tarvitse lupia, että saanko käyttää rahaa johonkin.
On se yhteinen taloustili hirveä asia, meillä tilin saldo max 500e kuukaudessa.
Meillä on vain yhteisiä rahoja ja näin on ollut jo yli 40 vuotta. Meillä kun on suunnilleen samanlaiset kulutustottumukset niin toimii hyvin. Minulla nettotulot vajaat 6000€/kk, vaimolla reilut 2000e/kk. Kumpikin ostaa mitä tarvitsee. Kaikki isommat ostokset päätetään yhdessä. Ruoat ja bensat maksaa se joka niitä ostaa. Lähes kaikki laskut tulee minulle, poikkeuksena sellaiset sopimukset jotka vaimo on tehnyt itselleen, esim. puhelin ja äänikirjapalvelu. Silloin kun vielä oli lainaa, minä maksoin ne.
Asunto ja molemmat autot omistetaan 50/50.
Joka kuukausi jää säästöön joku 3000-4000€, jos ei mitään isompia hankintoja tms.tehdä. Kumpikin siirtää tuosta omalla tilillään olevan osuuden omiin sijoituksiinsa. Jos säästöjä ja sijoituksia tarvitaan esim. johonkin isompaan ostokseen tai remonttiin niin otetaan minun säästöistä. Sillä tavalla pysytään pitkällä tähtäimellä suunnilleen samassa tahdissa varallisuuden kasvun kanssa ilman suoria rahalahjoja joista verohallinto voisi kiinnostua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kämppistä. Sellaisesta ei ole kokemusta.
Aviopuolison kanssa ei ole koskaan tarvinnut eritellä rahoja. Kaikki tulee ja menee yhteisen tilin kautta.
Kunnes tulee ero ja toinen tyhjentää yhteisen tilin ihan laillisesti.
Psst. Kaikki ei eroa, eikä tuollaista tarvitse joka päivä pelätä.
Nuorena ja tyhmänä oli yhteinen pankkitili ja just näin kävi, tili tyhjä ja puoliso kateissa. Noin 35v sitten mutta arvatenkin mulle ei enää yhteistä tiliä tule kenenkään kanssa.
Ja meillä nuorina heti tapaamisesta lähtien yhteiset rahat, ja se jatkuu edelleen yli 30 vuotta jälkeenkin.
Virhearvioita sattuu, ja se ei varsinaisesti kenestäkään huonompaa ihmistä tee, turhaan yrität näpäytellä.
En millään lailla näpäytellyt. Vaan kerroin esimerkin, ettei asiat ole noin mustavalkoisia, yhteiset rahat voi hyvin toimiakin. Eikä siihen uuteen kumppaniin kannata suhtautua niin että se kuitenkin vaan varastaa rahat ja katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yhteisiä rahoja ja näin on ollut jo yli 40 vuotta. Meillä kun on suunnilleen samanlaiset kulutustottumukset niin toimii hyvin. Minulla nettotulot vajaat 6000€/kk, vaimolla reilut 2000e/kk. Kumpikin ostaa mitä tarvitsee. Kaikki isommat ostokset päätetään yhdessä. Ruoat ja bensat maksaa se joka niitä ostaa. Lähes kaikki laskut tulee minulle, poikkeuksena sellaiset sopimukset jotka vaimo on tehnyt itselleen, esim. puhelin ja äänikirjapalvelu. Silloin kun vielä oli lainaa, minä maksoin ne.
Asunto ja molemmat autot omistetaan 50/50.
Joka kuukausi jää säästöön joku 3000-4000€, jos ei mitään isompia hankintoja tms.tehdä. Kumpikin siirtää tuosta omalla tilillään olevan osuuden omiin sijoituksiinsa. Jos säästöjä ja sijoituksia tarvitaan esim. johonkin isompaan ostokseen tai remonttiin niin otetaan minun säästöistä. Sillä tavalla pysytään pitkällä tähtäimellä suunnilleen samassa tahdissa varallisuuden kasvun k
Jatkan omaa tekstiäni sen verran että kummallakin on siis omat tilit, vaikka asenne on se kaikki on yhteistä. Yhteisen tilin kanssa voi tulla vaikeuksia esim. jos toinen sattuu kuolemaan.
Mulle on vierasta jo se ajattelu, että on minun ja sinun autot. Meilläkin on virallisesti yksi auto mulla ja yksi miehellä, mutta ei ne mitään "omia" ole. Se tankkaa joka tankilla käy, se maksaa katsastuksen ja korjauksen joka siellä käy. Ja aivan saa mennä kummalla autolla tahansa minne vain, vaikka jollain on siinäkin tarkkaa ettei kumpikaan aja toisen autoa. Ei toimis meillä.
Meillä on molemmilla niin paljon varallisuutta, että hiluista ei riidellä. Asumismenot eivät tunnu missään muiden menojen rinnalla. 🤣
Meillä yhteiset rahat tuli jo heti tavattuamme. Ekalla kauppareissullakaan ei ostoksia jaettu, tai jos mentiin syömään niin toinen vaan maksoi. Sama jatkunut lasten tultua jne. En osaisi kuvitella muuta tapaa.
Jos nyt eroaisin, tapaisin uuden miehen ja mies alkaisi vaatia että kaikki lasketaan tasan 50/50, aavistelisin vaikeuksia ko.tyypin kanssa tulevaisuudessa, ja homma olisi siinä.
Se maksaa joka sillä hetkellä maksaa. Hehheh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat kämppistä. Sellaisesta ei ole kokemusta.
Aviopuolison kanssa ei ole koskaan tarvinnut eritellä rahoja. Kaikki tulee ja menee yhteisen tilin kautta.
Kunnes tulee ero ja toinen tyhjentää yhteisen tilin ihan laillisesti.
Psst. Kaikki ei eroa, eikä tuollaista tarvitse joka päivä pelätä.
Psst. Se ei ole vain sinusta kiinni ja toisesta ei voi mennä ikinä takuuseen, vaikka kuinka rakkaus tällä hetkellä roihuaisi. Realiteetit kannattaa olla hallussa.
Yhteisen asunnon vastike maksetaan puoliksi, puoliso maksaa käyttösähkön ja vakuutuksen, mä netti-, tietoturva ym. kulut. Molemmat ostaa ruokaa, niitä ei kyllä niin lasketa, mutta molemmilla fiilis, että ihan hyvin toimii näin. Kumpikin maksaa omat autonsa, harrastuksensa, vaatteensa ja sen semmoiset. Huonekalut ostaa milloin kukakin. Matkoilla maksetaan asioista noin puoliksi, ei kyllä tarkkaan lasketa. Ja molemmilla on mökit, kumpikin maksaa omansa kulut. Mun palkka on ehkä parempi, mutta puolisolla on tod.näk. enemmän pääomatuloja. Ei siis olla kovin hyvin perillä toistemme tuloista.
Ollaan 10v oltu yhdessä eikä lapsia, joten on ollut aika luontevaa elää niin, että kummallakin omat rahat ja omaa omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Asuin naisen ja poikansa kanssa.
Kivaa oli, kun laskut tasattiin kolmeen pekkaan. Itse luistin osuuksistani mahdollisuuksien mukaan eli jatkuvasti.
Mulla oli joskus tuollainen apina hetken hoidossa. Asuttiin silloin pojan kanssa kahdestaan. Apina ehdotti persaukisena itse, että jaetaan kulut kolmeen osaan. Luuli raukka, että me ruvetaan pojan kanssa sitä elättämään. Varasti tavaroita ja jakeli niitä omille lapsilleen. Heitin pihalle ja nyt asuu vuokrayksiössä ja kittaa kaljaa.
P:so hoitaa, en saa tuloja. -Asuminen vie yli kolmasosan menoista. Asumme omistuskänpässä joka on maksettu.
ool
Kaikki yhteistä. Voisi olla rationaalisempikin ratkaisu mutta tällainen luo rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on vierasta jo se ajattelu, että on minun ja sinun autot. Meilläkin on virallisesti yksi auto mulla ja yksi miehellä, mutta ei ne mitään "omia" ole. Se tankkaa joka tankilla käy, se maksaa katsastuksen ja korjauksen joka siellä käy. Ja aivan saa mennä kummalla autolla tahansa minne vain, vaikka jollain on siinäkin tarkkaa ettei kumpikaan aja toisen autoa. Ei toimis meillä.
Meillä on omat autot ihan siksi, että mun mielestä auto ei saa maksaa enemmän kuin 5000 ja miehen mielestä hyvän auton saa halvimmillaan 20 000 eurolla. Kumpikin pääsääntöisesti ajaa omallaan ja huollattaa omansa, mutta ei se mitenkään oo kiellettyä toisenkaan autolla ajaa ja jos yhdessä ollaan liikkellä, ihan normaalia on toisen autoa tankata.
Vierailija kirjoitti:
Ei se yhteinen taloustiliole kauhea asia. MUTTA JOS toinen laittaa joka päivä rahaa tupakkaan. Pitääkö minun kustantaa hänen tupakakan polttonsa? Ei todellakaan.
Hän laittaa rahansa tupakkaan. Minä laitan sen johonkin muuhun.ITSELLENI. Tämä on yksi esimerkki miksi eri tilit. Minä en kustanna toisen "harrastusta". Ei hänkään kustanna minun harrastusta.
Oletteko työttömiä jotka odottelette jonkun tulevan maksamaan kulunne. Ja vielä lapsenne kulut kun olette yksinhuoltajia ja odottelette uutta elättäjää.
SE MITEN MINUN PERHEENI RAHA ASIAT ON SOVITTU EI KUULU KENELLEKÄÄN MUULLE KUIN MEILLE.
ENTÄS sitten Kun toinen osapuoli kuolee SINULLA EI OLE KÄYTTÖ OIKEUTTA TEIDÄN YHTEISEEN TILIIN.
Jos sä täällä huutelet että sun perheen raha-asiat ei kuulu muille niin miksi luulet että muiden kuuluisi sulle, ihan turhaan siis valitat yksinhuoltajista ja elättämistä, ne ei KUULU SULLE!
Ja käyttöoikeus kuoleman sattuessa voidaan ja yleensä hoidetaankin pankin avustuksella siellä pankissa kun yhteistä tiliä tehdään, EI TARVI sun siitäkään HUOLEHTIA!
Vierailija kirjoitti:
Ei se yhteinen taloustiliole kauhea asia. MUTTA JOS toinen laittaa joka päivä rahaa tupakkaan. Pitääkö minun kustantaa hänen tupakakan polttonsa? Ei todellakaan.
Hän laittaa rahansa tupakkaan. Minä laitan sen johonkin muuhun.ITSELLENI. Tämä on yksi esimerkki miksi eri tilit. Minä en kustanna toisen "harrastusta". Ei hänkään kustanna minun harrastusta.
Oletteko työttömiä jotka odottelette jonkun tulevan maksamaan kulunne. Ja vielä lapsenne kulut kun olette yksinhuoltajia ja odottelette uutta elättäjää.
SE MITEN MINUN PERHEENI RAHA ASIAT ON SOVITTU EI KUULU KENELLEKÄÄN MUULLE KUIN MEILLE.
ENTÄS sitten Kun toinen osapuoli kuolee SINULLA EI OLE KÄYTTÖ OIKEUTTA TEIDÄN YHTEISEEN TILIIN.
Meillä kaikki tilit ovat molempien nimissä, ja jos toinen kuolee, niin toinen voi käyttää tilejä.
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa pari tonnia enemmän, mutta hänellä on omat kulut isommat, niin hän maksaa yhteisiä asioita vähemmän. Hän on myös kiireisempi, niin ei ehdi tehdä kotitöitä tai hoitaa lapsia yhtä paljon. Mies tekee pidempää työpäivää, työaika hänellä on 8h/päivä, mulla 7,5h/päivä, niin tasataan sitä tässä samalla.
Minä maksan asuntolainan, vastikkeen ja sähkölaskut. Ruoat maksaa se joka kauppaan ehtii, yleensä siis minä. Mies maksaa työlounaansa ja afterworkit. Isompia huonekaluja on maksettu puoliksi, esim. mulle olisi riittänyt paljon halvempikin sohva, niin mies maksoi puolet. Mies käyttää autoa, itse kuljen julkisilla, niin mies maksaa yleensä polttoaineet. Jos mennään jonnekin yhdessä, niin minä maksan, ettei hänen työ&harrastematkoihin ostamat bensat mene niihin. Autolainaa mies maksaa väliin, jos sattuu jäämään rahaa. Vakuutukset (auto, asunto, lasten ja omani) maksan minä. En tiedä onko miehellä henki/tapaturmavak
Äijälläs on toinen perhe mihin sen rahat menee.
Yhteiset rahat, olleet jo vuosikymmenia. Kaikki tulot menee samalle tilille. Kumpikin ostaa jokapaivaisia tarvikkeita sen mita haluaa mitaan kummempia lupia kyselematta, isommista ostoksista kylla keskustellaan.
Tama toimii jos on vahva molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus ja samantyyliset kulutustottumukset. Auttaa myos jos jokaista euroa ei tarvitse laskea. Jos toinen meista olisi kauhea tuhlari tai superpihi, niin sitten olisi varmaan erilliset tilit ja ehka vain yhteinen taloustili. Suhteen alussa kannattaa myos kuulostella hetki ennenkuin laittaa kaikki rahat yhteiseen pottiin. Jos alkaa nayttaa ettei toiseen voi raha-asioissa luottaa niin sitten pitaa ne rahat erillaan.
Jostain syystä tuokin onni on sinulta loppunut.