Enää ei mene hermo alkoholistiin
Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla saada hänet lopettamaan. Olen etsinyt piilopulloja ja kaatanut olutta vessaan. Olen soittanut hänen puolestaan töihin maanantaiaamuna. Olen tehnyt kaikki tavalliset alkoholistin puolison virheet.
Nyt olen onnistunut olemaan pian kuukauden olemaan sekaantumatta miehen juomiseen. En ole kieltänyt, en rähjännyt, en pyöritellyt edes silmiäni - toisaalta en ole myöskään enää tehnyt kotitöistä kuin korkeintaan oman osuuteni.
Mies on ihmeissään, kun ei normaalia natkutusta kuulukaan. Mies nukkuu edelleen, ihana sunnuntaiaamun rauha vallitsee. En ota enää vastuuta miehestä. Lapset on onneksi kaikki kolme jo omillaan.
Siitä en ole lainkaan varma, että haluan vanheta yhdessä alkoholistin kanssa odottaen vain, koska päädyn omaishoitajaksi, jos juo jalat altaan. Harkitsen rauhassa mitä teen.
Kommentit (21)
Minä lähdin omilleni tuossa vaiheessa.
Paras päätös.
Hyvä. Alkoholisti pilaa ympärillään olevien elämän omansa lisäksi. Eikä lopeta juomista kuin omasta tahdostaan.
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut! Pitkään taisi kestää sinulta! Olet vuosia tehnyt sekä omasi, perheesi ja miehesi elämästä yhden helvetin. Nyt voitte molemmat elää ilman riitelyä ja onnellisesti!
Juuri näin! Jokaisella on oikeus etsiä onnea omalla tavallaan. Jos onni löytyy alkoholista, ei kenelläkään ole oikeutta estää nauttimasta elämästä. Siitä on hyvä huolehtia ettei humaltunut vahingoita lapsia, eläimiä tai muita sivullisia. Itselleen tehköön vapaasti niin kuin sydän sanoo.
Ainoita keinoja selvitä alkoholistin kanssa elämisestä, on antaa hänen juoda rauhassa.
Sillä tavalla toimien ei menetä omaa mielenterveyttään, sillä toista ihmistä on mahdotonta muuttaa toisenlaiseksi, addiktioistaan vapaaksi.
Sama koskee huumeita, narsismia ym. parisuhteissa ongelmia aiheuttavia asioita.
On juoppoja joiden kanssa tulee kyllä toimeen, kännissä seurallisia, toiset huomioon-ottavia, jopa boheemiuteen taipuvaisia taiteilijoita ja jokaisen puolison, sukulaisen, kanssaan toimivat tulee itse päättää kestääkö alkoholinkäytön mukanaan tuomia väistämättömiä seurauksia ja kuinka kauan niitä haluaa katsella.
Onneksi olkoon, olet toipumisen tiellä. Onnistuin lopulta itse eroamaan alkoholistista. Elämäni paras päätös. Sitäkin hienompaa oli ehkä se, että esimerkilläni voimaannutin läheiseni tekemään samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut! Pitkään taisi kestää sinulta! Olet vuosia tehnyt sekä omasi, perheesi ja miehesi elämästä yhden helvetin. Nyt voitte molemmat elää ilman riitelyä ja onnellisesti!
Juuri näin! Jokaisella on oikeus etsiä onnea omalla tavallaan. Jos onni löytyy alkoholista, ei kenelläkään ole oikeutta estää nauttimasta elämästä. Siitä on hyvä huolehtia ettei humaltunut vahingoita lapsia, eläimiä tai muita sivullisia. Itselleen tehköön vapaasti niin kuin sydän sanoo.
Olen eri mieltä. Alkoholistin perhe kärsii aina. Lapset tuntevat turvattomuutta ja häpeää.
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut! Pitkään taisi kestää sinulta! Olet vuosia tehnyt sekä omasi, perheesi ja miehesi elämästä yhden helvetin. Nyt voitte molemmat elää ilman riitelyä ja onnellisesti!
Kiitos, kesti tosi kauan tajuta että en voi mitään miehen alkoholiriippuvuudelle. Jos miehellä olisi diabetes, olisin tajunnut heti, että en osaa parantaa sitä.
Oman mielenrauhani vaaliminen on vielä niin uutta, että en tiedä, vaatiiko se eroamisen miehestä ja muuttamisen erilleen. Luultavasti. AP
Onko talousasiat ainoa syy, miksi nainen jää kattelemaan alkoholistimiestä?
Hoivavietti?
Lähtekää omilleen, voitte ja pärjäätte paremmin yksin. Jättäkää kaikki turha.
perustakaa oma, minimalistinen talous. Kuolinsiivous jääköön miehelle. :D
Hyvä hyvä. Seuraava ja tärkein askel olisi sitten lähteä koska edelleen hyysäät juoppoa olemalla hänen kanssaan yhdessä. Hänellä on täysi luotto siihen että ei se mihinkään lähde. Alkoholisti elää omassa turrutetussa kuplassaan ja vasta kun menettää asioita ymmärtää että ei helvetti, sillä juomisella oli seurauksiakin. Hae apua itsellesi (esim. Al-anon) ja suostu kohtaamaan tosiasiat, luota siihen että sinä pärjäät kyllä. Yksin ei tarvitse kestää.
T. Raittiina 5v
Siitä se lähtee, kohti vapautta. Hoivaajaahan ne puolisosta etsii itselleen. Sitä mikä pesee pyykit ja sotkut, laittaa ruokaa, käy kaupassa, varaa lääkärit, hoitaa laskut ja soittaa ambulanssin jos tarvitsee. Selittää suvulle, työvoimatoimistoon, sosiaalitoimeen tai työnantajalle hänen puolestaan. Ei ne välitä siitä miten se suhteeseen huijattu henkilökunta voi.
Ex-alkoholistimieheni ei ole vielä ymmärtänyt sitä, mutta eroaminen hänestä oli rakkauden teko. Juomisen mahdollistaminen on osa ongelmaa. Eroaminen voi olla helpompaa jos sen ajattelee rakkaudellisena tekona sekä itselle että alkoholistille.
Taidat pelätä yksinoloa paljon kun olet vielä jäänyt? Vaikka onhan se ymmärrettävää että muutos pelottaa. Kärsit ehkä läheisriippuvuudesta.
Tein nuo kaikki samat virheet neljän vuoden ajan. Hän jopa kysyi minulta, että mitä se haittaa jos hän juo?
Neljän vuoden jälkeen olin tehnyt voitavani. Turha tärvellä kahta elämää viinan takia. Hyvällä omallatunnolla muutin omilleni.
Eräs tuntemani ihminen raitistui. Ei siis perheenjäsen. Alkoholistille tyypillinen epärehellisyys ja vastuuttomuus jäi kuitenkin tämän ihmisen käytökseen. En edelleenkään voi luottaa häneen.
Pahinta juoposta erotessa oli se putoaminen täydelliseen tarpeettomuuteen. Kun minulla ei ole enää ketään ketä palvella ja laittaa elämäni keskipisteeksi sen oikkuja niin mitä minä teen ja mikä minä olen? Jossain vaiheessa tajusi sen, että kaikki pyöri sen varassa että minä laiminlyön itseni täysin ja lakkaan olemasta, että puoliso voi seurustella sen häiriönsä kanssa. Piti tehdä omasta itsestään se huolenpidon kohde jolla on tarpeita ja jota minun nyt pitää kuunnella ja hoivata.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä hyvä. Seuraava ja tärkein askel olisi sitten lähteä koska edelleen hyysäät juoppoa olemalla hänen kanssaan yhdessä. Hänellä on täysi luotto siihen että ei se mihinkään lähde. Alkoholisti elää omassa turrutetussa kuplassaan ja vasta kun menettää asioita ymmärtää että ei helvetti, sillä juomisella oli seurauksiakin. Hae apua itsellesi (esim. Al-anon) ja suostu kohtaamaan tosiasiat, luota siihen että sinä pärjäät kyllä. Yksin ei tarvitse kestää.
T. Raittiina 5v
En mielestäni hyysää. Lopetin kaikki hänen elämistään helpottavat naisten työt, eli ruuanlaiton, siivoamisen, pyykinpesun enkä käy ostamassa krapulakaljoja. Oman huushollini teen ja laitan kerrankin ruokia, joita juuri minä haluan! Ei olla puhuttu paria sanaa enempää keskenämme sen jälkeen, kun lopetin juomisesta sanomisen. Huomaan kauhukseni, että se on ollut lähes ainoa puheenaihe jo monta vuotta. AP
Vierailija kirjoitti:
Ex-alkoholistimieheni ei ole vielä ymmärtänyt sitä, mutta eroaminen hänestä oli rakkauden teko. Juomisen mahdollistaminen on osa ongelmaa. Eroaminen voi olla helpompaa jos sen ajattelee rakkaudellisena tekona sekä itselle että alkoholistille.
Jotkut eivät kykene myöntämään ikinä että vika on itsessä. Eivät kykene kohtaamaan häpeää ja ottamaan vastuuta vaan vika on aina jossain muussa. Surullista. Usein persoonallisuushäiriötason ongelmat taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä hyvä. Seuraava ja tärkein askel olisi sitten lähteä koska edelleen hyysäät juoppoa olemalla hänen kanssaan yhdessä. Hänellä on täysi luotto siihen että ei se mihinkään lähde. Alkoholisti elää omassa turrutetussa kuplassaan ja vasta kun menettää asioita ymmärtää että ei helvetti, sillä juomisella oli seurauksiakin. Hae apua itsellesi (esim. Al-anon) ja suostu kohtaamaan tosiasiat, luota siihen että sinä pärjäät kyllä. Yksin ei tarvitse kestää.
T. Raittiina 5v
En mielestäni hyysää. Lopetin kaikki hänen elämistään helpottavat naisten työt, eli ruuanlaiton, siivoamisen, pyykinpesun enkä käy ostamassa krapulakaljoja. Oman huushollini teen ja laitan kerrankin ruokia, joita juuri minä haluan! Ei olla puhuttu paria sanaa enempää keskenämme sen jälkeen, kun lopetin juomisesta sanomisen. Huomaan kauhukseni, että se on ollut lähes ainoa puheenaihe jo monta vuotta. AP
Sinä kerrot joka ikinen päivä hyväksyväsi juomisen ja koko tilanteen jäämällä. Pidät yllä harhakuvaa että kaikki on ihan ok eli mahdollistat ja hyysäät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-alkoholistimieheni ei ole vielä ymmärtänyt sitä, mutta eroaminen hänestä oli rakkauden teko. Juomisen mahdollistaminen on osa ongelmaa. Eroaminen voi olla helpompaa jos sen ajattelee rakkaudellisena tekona sekä itselle että alkoholistille.
Jotkut eivät kykene myöntämään ikinä että vika on itsessä. Eivät kykene kohtaamaan häpeää ja ottamaan vastuuta vaan vika on aina jossain muussa. Surullista. Usein persoonallisuushäiriötason ongelmat taustalla.
Vaikeaahan se on. Kävin itse eron jälkeen terapiassa. Yhä kamppailen itseinhon tunteiden kanssa. Kun elämä on rakentunut toisen kautta vuosikausia, niin uuden rakentaminen vie aikansa. Mutta pikkuhiljaa kohti valoa. Täytyy osata olla myös armollinen itseään kohtaan.
Onnittelut! Pitkään taisi kestää sinulta! Olet vuosia tehnyt sekä omasi, perheesi ja miehesi elämästä yhden helvetin. Nyt voitte molemmat elää ilman riitelyä ja onnellisesti!