Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykyajan vanhemmuus on raskaampaa, koska vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet
Säännöllisesti kuulee netissä kitinää siitä, miten nykyään vanhemmat ovat niin uupuneita muka ilman syytä. Todellisuudessa vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet paljon vuosikymmenten aikana. Vertaan nyt 90-lukua ja 2020-lukua, joista itselläni on kokemusta, mutta ero on vieläkin isompi, jos mennään muutama vuosikymmen ysäristä taaksepäin:
-Ennen pienet lapset saatettiin jättää keskenään pihalle leikkimään tai päästää lähiseudulle kulkemaan ilman aikuista. Tällä välin aikuiset saattoivat tehdä kotitöitä/levätä. Isot lapset eli vaikka 5 v ja 6 v saattoivat pitää huolta pari-kolmevuotiaasta, joka päästettiin mukaan. Minä olen mm. käynyt 6-vuotiaana yksin pyöräillen kaupassa kilometrin päässä. Nykyään tällaisesta toiminnasta napsahtaisi lasu, jos pieni lapsi kulkisi omia menojaan ilman aikuista. Eli siinä missä aikuinen ennen sai aikaa kotitöille/levolle laittamalla lapset ulos keskenään, ei enää toimi.
-Minä kasvoin tavallisessa perheessä ysärillä ja ruokavalio oli sama kuin muilla ikäisilläni: oli maissihiutaleita, vehnäpaahtoleipää, kaakaota, viiliksiä ja joitakin valmisruokiakin oli. Lämpimän ruoan kanssa ei paljon salaatteja ollut, porkkanaraastetta oli säännöllisesti. Ei tuolloin stressattu siitä, että saahan lapsi varmasti monipuolista ja terveellistä ravintoa. Maidon juomista pidettiin tärkeänä ja sen puolesta kampanjoitiin, mutta ei ruoan suhteen ollut samalla tavalla tarkkaa kuin nyt. Nykyään pidetään huonona vanhempana, jos lapsen antaisi syödä tuohon ysärityyliin.
-Omassa lapsuudessani oli täysin ok, että lapset viettivät surutta ruutuaikaa telkkarin lastenohjelmien ja VHS-kasettien äärellä. Vanhemmille oli helppoa, kun lapsen saattoi istuttaa telkkarin eteen (silloin vain valitettiin, ettei ruutua saanut katsoa liian läheltä). Nykyään joka paikassa marmatetaan jatkuvasti ruutuajasta ja sen haitallisuudesta. En tarkoita, että pienellä lapsen tarvitsisi käyttää älypuhelinta, padia tai muuta, mutta ennenkin katsottiin surutta telkkarista sarjoja tuntitolkulla.
-Nykyisin lapsia pitää tunnekasvattaa ja vanhemmille painotetaan sen tärkeyttä, että lapsi tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Ei omassa lapsuudessani tunteita sanoitettu kuten nykyään tai vanhempia vaadittu tilille siitä, miten heidän kasvatusmetodinsa vaikuttavat lapsen tunne-elämään ja kehitykseen. Monissa tilanteissa kasvatuskeinot olivat jotain ihan toista kuin nykyään ja moni ikätoverinikin sai korvapuusteja, vitsaa ja muita osakseen, vaikka nuo oli lailla kielletty jo kasarilla. Helppo se on vanhemmalla ikäpolvella sanoa, että kyllä lapset pidettiin ennen paremmassa kurissa. Varmasti, kun vanhemmilla oli keinoja, jotka ovat nykyisin laittomia ja kyseenalaisia.
Tässä muutamia esimerkkejä, joiden lisäksi vanhemmilta vaaditaan muutenkin. Ysärillä ei päiväkodissa mitään Wilmaa ollut, vaan asiat juteltiin kasvokkain. Koululaisilla oli reissuvihot, eikä niihin raportoitu jatkuvasti. Vanhemmilta odotettiin osallistumista vanhempainiltaan kerran tai kahdesti vuodessa, nykyään on vaikka minkälaisia vasuja, lomakkeiden täyttämisiä tai muutakin osallistumista. Tämä kaikki pitäisi hoitaa työelämän ohessa, joka on muuttunut paljon vaativammaksi (tätä ovat sanoneet työelämässä vuosikymmeniä olleet, että työtahti oli ennen ihan toista ja nykyään on paljon raskaampaa).
Kommentit (1232)
Vierailija kirjoitti:
Individualismi näkyy siinä, että toisaalta vaaditaan vanhemmilta ja toisaalta myös vanhemmat korostavat omia oikeuksiaan ja vaativat muilta.
Ainakin meillä ihan oman suvun kanssa vuorovaikutus on äärimmäisen raskasta, koska perusoletus on, että olen joku holhottava lammas, joka ei omaa parastaan kykene tajuamaan. Pyöritämme puolison kanssa lapsiperhearkea kahdestaan vaativien töiden ohella, mutta lähipiiri ei osaa kuin vaatia. Miksi meillä ei ole koiraa, pitäisi olla koira, pitää antaa lapsille terveellistä ruokaa (aivan kuin en tajuaisi ja tekisi niin), miksi teidän lapsilla on allergioita, olette siivonneet liikaa, teillä on sotkuista, miksi ei muka voi tulla yllätysiverailulle, lapselle pitää puhua, pitää käydä pilateksessa, osta äitiyshousut ettei vauva puristu mahassa kuoliaaksi, pitää matkustella, naurettavaa on matkustella, pitää olla harrastuksia, on liikaa harrastuksia, lapsia pitää viedä teatteriin, lapsen maha menee rikki maust
Tunnistan tämän. Erehdyin tekemään lapset narsistin kanssa, jonka koko suku oli ihme kyttääjiä ja vaatijia. Koskaan mikään ei ollut hyvin. Kritisoitavaa riitti kaikesta, vaikka exän vanhempien vanhemmuus on ollut tasoa '"kunhan hengissä selviävät". Myöskään omat vanhemmat eivät tukena olleet saati olisivat jotain positiivista sanoneet. Riviän välistä vihjailtiin miten elää. Minun vanhempieni kasvatuksen kulmakivi oli ruumiillinen kuritus eivätkä he tänäkään päivänä sitä paheksu. Nyt kun lapset ovat yläkouluikäisiä niin olen tajunnut ettei kukaan ole koskaan sanonut minun olevan hyvä äiti. Melkein tulee marttyyriolo, kun on kaiken yrittänyt oppikirjan mukaan tehdä eikä sekään tunnu riittävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hkä sitten niin. En kyllä tunne ketään joka haluaisi käyttää fyysistä tai henkistä väkivaltaa kasvatuskeinoina, nehän ne on ne kasvatusmenetelmät jotka on kielletty. Ehkä sellaisiakin ihmisiä sitten on, joitten mielestä nämä olisi asiallisia tapoja kasvattaa ja joutuvat elämään jatkuvassa lasupelossa.
Voi hyvät hyssykät tätä yksinkertaisuutta!
Henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi lykätä pienelle lapselle kouraan kännykkä tai padi.
Niin, se on lapsen tarpeiden laiminlyönti. Laki lastensuojelusta kieltää laiminlyönnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa noista AP:n vaatimuksista on vain ihmisen omassa päässä. Hyvin voi antaa lapsen leikkiä itsekseen, toki kehitystaso huomioiden toisessa huoneessa, omalla pihalla tai leikkipuistossa. Jos joku tekee lasun niin tehkööt, mitään perusteita ei ole. Nuo tunnetaidot yms. lapsen kuunteleminen on ollut hyvien vanhempien toimintatapana kymmeniä vuosia ilman sen kummempaa miettimistä.
Edes ammattikasvattajat eivät huomioineet tunnetaitoja vielä viime vuosikymmenellä. Kasvatuskäytännöt olivat todella kyseenalaisia, esimerkiksi vaikeassa tunnetilassa olevalle lapselle ei tarjottu tukea vaan lapsi hylättiin yksin jäähypenkille.
Ei varmastikaan suuri osa tuon ajan ammattikasvattajista, iso osa hyvistä vanhemmista kylläkin, ihan maalaisjärjellä.
Kyllä jo 70- luvulla osattiin huomioida ja ohjata tunteidensäätelyä lastentarhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheväkivalta on aina ollut kiellettyä. Se mikä oli sallittua oli ruumiillinen kuritus eli lasten rankaiseminen sellaisella tavalla mistä aiheutuu kipua.
Ennen hyväksyttiin kaikki negatiivinen kasvatus
- nolaaminen
- nöyryyttäminen
- uhkailu
- hylkääminen
- painostaminen
jne
oli kaikki hyväksyttyä kasvattamista ennen, enää ei
Miten te nykyvanhemmat ihan oikeasti pärjäätte, kun lasta ei saa uhata eikä painostaa? Onko se vaan sitä, että näytetään niitä tunnekortteja (vai mitä ne ovat) ja sitten lapsi tottelee jos haluaa?
Ja nuo ainoat eväät, jotka olet reppuun saanut?! Oletko koskaan edes ohi mennen kuullut johdonmukaisesta ja ohjaavasta kasvatuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa työskentelevänä nuo ominaisuudet eivät ole pelkästään hyvä asia. Kun jokainen näkyy ja kuuluu, kaaos on taattu.
Ei se että näkyy ja kuuluu tarkoita sitä, että kaikki riehuisi yhtä aikaa, vaan sitä että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. jos sinulla on vain kakofonia koko ajan, et osaa hoitaa niitä lapsia oikein.
Isossa ryhmässä on mahdotonta, että jokainen lapsi tulisi koko ajan nähdyksi ja kuulluksi.
Niin ja sula mahdottomuus saada koko konkkaronkka hiljaiseksi. Lapset ovat oppijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että vaatimustaso nousee.
Suoraan WHO:n sivuilta sitaatti:
"Six in 10 children or 400 million children under 5 years of age regularly suffer physical punishment and/or psychological violence at the hands of parents and caregivers (1)."
Lapset ansaitsevat parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kanssa työskentelevänä nuo ominaisuudet eivät ole pelkästään hyvä asia. Kun jokainen näkyy ja kuuluu, kaaos on taattu.
Ei se että näkyy ja kuuluu tarkoita sitä, että kaikki riehuisi yhtä aikaa, vaan sitä että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. jos sinulla on vain kakofonia koko ajan, et osaa hoitaa niitä lapsia oikein.
Isossa ryhmässä on mahdotonta, että jokainen lapsi tulisi koko ajan nähdyksi ja kuulluksi.
Niin ja sula mahdottomuus saada koko konkkaronkka hiljaiseksi. Lapset ovat oppijoita.
Nykyään jo päiväkodeissa iso osa heitä jotka eivät edes kuuntele vieraan naisen ohjeita saati tottele niitä jos edes kieltä ymmärtävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia ihan pienestä varmasti huostaan oteta, mutta lasusta jää merkintä. Ja jos jollain taas huoli herää, tehdään uusi lasu, ja miltäs se sitten näyttää, kun taas on samasta lapsesta tehty lasu. Sossutädit alkavat tosissaan kiinnostua ja tulevat vierailulle kotiin syynäämään joka nurkan. Ja kaikesta jää merkintä viranomaisten papereihin.
Voi niitä voidaan tehdä useita, jotka ei johda mihinkään. Nurkat voidaan syynätä niiltä osin, jotka nähtävissä. Kaapeille niillä ei ole mitään asiaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia ihan pienestä varmasti huostaan oteta, mutta lasusta jää merkintä. Ja jos jollain taas huoli herää, tehdään uusi lasu, ja miltäs se sitten näyttää, kun taas on samasta lapsesta tehty lasu. Sossutädit alkavat tosissaan kiinnostua ja tulevat vierailulle kotiin syynäämään joka nurkan. Ja kaikesta jää merkintä viranomaisten papereihin.
Lain mukaan sosiaalitätejä ei ole pakko päästää asuntoon. Tämä koska niillä ei ole oikeutta tehdä kotietsintöjä. Käytännössä kuitenkin on pakko, koska sekin lasketaan huoleksi jos niitä ei päästä sisään.
Jos tantat eivät riisu kenkiään, joutuvat keskustelemaan asiansa eteisessä kengät jalassa. Huoneistoon asti ei tarvi päästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut ku lapsia kidutetaan ulkomailla. Siksi pitää valvoa. Ja ennen Suomessa kun ei ollut vielä pesukoneita naiset pesi käsin pyykit ja muuta kuin oli sideharso kankaasta vaipat ne piti keittää ja jääkylmät lattiat asunnoissa !! Piti kutoa mattoja lämmikkeeksi. Kylmempi ilma talvet kesät ja pitkät matkat kouluun. Kauheeta on ollut naiset raahasi ensin lapset lastentarhaan lumipyryssä sitten meni töihin siellä tarhaan ja kylmässä ilmassa. Siitä kauppaan ruokaa laittaan ja siivoomaan. Ukot teki lumitöitä ja töitä pitkät päivät enemmän tunteja kuin nykyään. Ennen jääkaappeja perunat oli huonoja ja mehut homehtui. Maito oli peltikannuissa tai lasipulloissa. Lapset teki kotityötä. Oli pakko. Pyykit jäätyi . Pakkasella jäätyi kasvot ulkona. Nythän on ilma hiukan lämmennyt. Oli pienet asunnot monta lasta. Joskus 6 lasta vanhemmat samassa huoneessa puu uuni lämmitys. Yöllä piti vahtia uunia. Helvettiä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin varmaan. Pötkötellään vuosikausia kotona yhteiskunnan piikkkiin, kotityöt hoituu koneilla ja asumukset itsestään lämpimiä ja kuvia, ei tarvi eds maksaa mistään, jos ei halua. Sen kun tekee lisää lapsia. Ne voi sitten viedä yhteiskunnan hoitoonkin, jos/kun ei itse jaksa.
Jokainen ap:n kaltainen höpöttäjä pitäisi laittaa vedettömään ja sähköttömään mökkiin syrjäseudulle, ilman autoa ja koneita tietenkin, asustelemaan lapsikatraan kanssa ja itse tienaamaan rahansa.
Voivoi kuule, ei se 500 000€-hintaisen perheasunnon asuntolaina itsestään tule maksetuksi. Ei paljon pötkötellä. Vanhemmat haluaa, että lapsilla on oma koti, eivätkä joudu vuokra-asunnossa viettämään elämänsä tärkeintä aikaa eli lapsuuttaan.
Meillä on lapsia, jokaisella oma huone. Meillä on okt, mutta tuo ei ole ainoa hinta, jonka se maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia ihan pienestä varmasti huostaan oteta, mutta lasusta jää merkintä. Ja jos jollain taas huoli herää, tehdään uusi lasu, ja miltäs se sitten näyttää, kun taas on samasta lapsesta tehty lasu. Sossutädit alkavat tosissaan kiinnostua ja tulevat vierailulle kotiin syynäämään joka nurkan. Ja kaikesta jää merkintä viranomaisten papereihin.
Sinne jää myös merkintä, että kaikki kunnossa, ei syytä huoleen.
Kunnes taas nousee uusi huoli jollakin.
Joka ei johda mihinkään.
Ei meitä kyllä lapsena tvn eteen istutettu. Eihän sieltä tullut lastenohjelmia edes kuin ehkä tunnin päivässä. Nykyinen viihdetulva olisi ollut aivan käsittämätön ajatus silloin. Kirjoja ja sarjakuvalehtiä luettiin. Piti oppia lukemaan nopeasti, että voi viihdyttää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mut ku lapsia kidutetaan ulkomailla. Siksi pitää valvoa. Ja ennen Suomessa kun ei ollut vielä pesukoneita naiset pesi käsin pyykit ja muuta kuin oli sideharso kankaasta vaipat ne piti keittää ja jääkylmät lattiat asunnoissa !! Piti kutoa mattoja lämmikkeeksi. Kylmempi ilma talvet kesät ja pitkät matkat kouluun. Kauheeta on ollut naiset raahasi ensin lapset lastentarhaan lumipyryssä sitten meni töihin siellä tarhaan ja kylmässä ilmassa. Siitä kauppaan ruokaa laittaan ja siivoomaan. Ukot teki lumitöitä ja töitä pitkät päivät enemmän tunteja kuin nykyään. Ennen jääkaappeja perunat oli huonoja ja mehut homehtui. Maito oli peltikannuissa tai lasipulloissa. Lapset teki kotityötä. Oli pakko. Pyykit jäätyi . Pakkasella jäätyi kasvot ulkona. Nythän on ilma hiukan lämmennyt. Oli pienet asunnot monta lasta. Joskus 6 lasta vanhemmat samassa huoneessa puu uuni lämmitys. Yöllä piti vahtia uunia. Helvettiä on ollut.
Valitettavasti lasten kaltoinkohtelua on myös Suomessa ja paljon.
Ennen vanhaan sitä oli runsaasti enemmän kun lapsia hakattiin, uhkailtiin ja käytettiin lapsityövoimaa.
Toivottavasti nämä haittailmiöt saadaan vähenemään ja siksi lasun pitääkin puuttua törttöilevien vanhempien toilailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvolassa muuten niitä vaatteiden värien sointumista keskenään tarkkaillaan. Meille on ihan avoimesti tämän sanonut sekä lastenlääkäri että fysioterapeutti. Yksi terveydenhoitaja syynäsi jotain pientä kolhua polvessa. Hullua, eikö Suomessa ole mitään järkeä neuvoloissa? THL:ltäkö tällaiset ohjeistukset tulevat vai mikä hullu taho on nämä kehittänyt?
Ja sitten ihmetellään, että miksi syntyvyys laskee, kun vanhempia ottaa päähän tämä kyttäyskulttuuri.
jos tuo pitäisi paikkansa, me oltaisiin oltu lastensuojelun asiakkaita heti synnytyksestä alkaen. Mies ei nimittäin yhtään katso vaatteita, kunhan on vaatteet. Oikeanlaiset ja säähän sopivat ne on, mutta ihan sama minkävärinen paita ja pöksyt. Sukat saattaa olla eri paria mutta kyllä ne asiansa ajaa. Nappaa kaapista mitä käteen osuu ja
Joo mun mies ei ollut niin tarkka. Lasuja ois kyllä sadellu, jos pukeutumiseen kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa noista AP:n vaatimuksista on vain ihmisen omassa päässä. Hyvin voi antaa lapsen leikkiä itsekseen, toki kehitystaso huomioiden toisessa huoneessa, omalla pihalla tai leikkipuistossa. Jos joku tekee lasun niin tehkööt, mitään perusteita ei ole. Nuo tunnetaidot yms. lapsen kuunteleminen on ollut hyvien vanhempien toimintatapana kymmeniä vuosia ilman sen kummempaa miettimistä.
Edes ammattikasvattajat eivät huomioineet tunnetaitoja vielä viime vuosikymmenellä. Kasvatuskäytännöt olivat todella kyseenalaisia, esimerkiksi vaikeassa tunnetilassa olevalle lapselle ei tarjottu tukea vaan lapsi hylättiin yksin jäähypenkille.
Ei varmastikaan suuri osa tuon ajan ammattikasvattajista, iso osa hyvistä vanhemmista kylläkin, ihan maalaisjärjellä.
Kyllä jo 70- luvulla osattiin huomioida ja ohjata tunteidensäätelyä lastentarhassa.
En kyllä muista tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miksi lapset voivat niin huonosti? Vanhemmat eivät enää ole läsnä, eivät edes lue heille. Lapsille annetaan kännykät ja tabletit käteen. Vanhemmilla on omat ruutunsa edessään.
Joka päivä näkee ja kuulee, kuinka lapset yrittävät saada kontaktia vanhempaansa. Vanhempi ei vastaa, tuijottaa vain ruutuaan.
Ja sitten on erot, uudet puolisot, uusperheet, uudet vauvat, yksinhuoltajat. Lastensuojelu ei pysy perässä, kun lapsia kohdellaan niin huonosti.
TUTKIMUSTEN MUKAAN nykyvanhemmat ovat enemmän lapsilleen läsnä kuin yksikään aiempi sukupolvi.
Tuskinpa vain tai jos ovat fyysisesti läsnä, niin eivät huomioi lapsiaan. Jostainhan se kertoo, että lapset voivat huonommin kuin ennen.
Minkä ikäisistä
Sehän lähtee vauvasta. Harvoin olen kuullut tai nähnyt läsnäolon katkeavan siihen, kun lapsi pukee ja syö itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vanhemmat tekee itse itselleen raskaaksi perheen pyörittämisen ja lasten kasvatuksen. Vähempi riittää ja vähempi on tässä kohtaa hkä enemmän. Ei oo ihme että nykyään niin moni lapsi (kuin aikuinenkin) on ihan sekopäinen kun niitä revitään joka suuntaan ja kokoajan on jotain virikettä ja ärsykettä ja ihannoidaan kiirettä, suorittamista ja minimaalisia yöunia. ihan sairasta
Ainakin meidän lapset on reippaita ja avoimempia kuin naapurin lapset jotka ei käy missään. Ilmeisesti ruutua tuijotatvat koko päivän koulun jälkeen. Ei näy ulkonakaan ja kalpeita ovat. Omat lapseni valittavat että en jaksa lähteä harrastuksiin. Meillä on joka päivä joku pakollinen harrastus ja he vihaavat niitä, mutta todellisuus on etttä muuten he olisivat koko päivän sisällä homeessa.
Minä en voi järjestää muuta kuin viedä ja tuo
Luovuus ei kehity ilman vapaata aikaa ja vapaata leikkiä. Surettaa älypuhelimen kasvattamat lapset ja yhtä paljon ne jotka ei koskaan saa viettää normaalia lapsen elämää leikkien ja mielikuvituksen maailmassa.
Leikki on lapsen työtä.
Voi miten vapaata oma lapsuuteni olikaan. Keksin vaikka mitä omia satuja ja leikkejä. Luin ihania kirjoja, maalasin, kirjoitin runoja, rakensin majoja sisälle ja ulos. Kerran viikossa oli itse valittu mieluinen harrastus.
Muakin surettaa heidän puolestaan. Miten ankea ruutulapsuus on verrattuna aikaisempien sukupolvien lapsuuteen.
Ja joutuvat kasvaessaan vielä sitten ankeaan tekoäly-yhteiskuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi 1970 ja 1980-luvuilla, niin ei ollut kouluissa levotonta, oltiin paljon ulkona, touhuttiin kaikenlaista kivaa, illalla oltiin fyysisesti väsyneitä. Oli ruoka-ajat ja iltatee vanhempien kanssa, sitten sohvalle vierekkäin telkkaria katsomaan, oli turvallista ja rauhallista.
Nyt ei kaikilla ole edes ruoka-aikoja, ei edes yhteistä päivällistä. On hirveästi avioeroperheitä, lapsilla turvatonta.
Kun minä olin lapsi 1980-luvulla, oli paljon koulukiusaamista, itseänikin kiusattiin. En ollut juuri ulkona edellä mainitusta syystä. Meillä ei myöskään ollut yhteisiä ruoka-aikoja. Telkkaria kyllä vanhemmat katsoivat, mutta eipä sieltä paljon mitään tullut.
Omien lasteni kanssa olen halunnut tehdä täysin toisin kuin omassa lapsuudessani. Syömme kaikki yhteisen aterian joka ilta ja kyselen kuulumiset päivittäin.
Mielestäni vanhemmille asetettavat pa
Meillä ydinperhe, ruokaillaan yhdessä kaikki ruokailut kotona. Viikonloppuna syödään kuten arkena 5x päivässä. Kuulumiset kysellään niin lapsilta kuin vanhemmiltakin. Olemme aina olleet läsnä lapsillemme ja toisillemme. Yhtä lapsistamme kiusattiin koko peruskoulu ajan. Välillä oli parempia hetkiä. Juuri se läsnäolo sai lapsen avoimesti puhumaan kiusaamisesta. Onneksi lapsi ei ollut yksin vaan oli myös kavereita. Nyt lukion toisella, mutta se kiusaaminen on jättänyt jälkensä ja hakeutuu ammattiauttajan puheille.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mainitsemasi kuri pitää sisällään? Kyllä meillä on kuri, mutta se ei ole = uhka, pelko