Lue keskustelun säännöt.
Exä ja heti sillä on uusi suhde
23.06.2024 |
Miten olette reagoineet kun nähneet vielä surun vaiheessa, että exällä on uusi nainen/mies? Itse sain tämän kokea eilen. Erostamme on alle kuukausi ja olen yhä todella rikki ja itkuinen lähes päivittäin. Miehellä uusi nainen. Tuntuu siltä, että miten se voi olla mahdollista, että yhtäkkiä kaikki muuttuu ja se kaikki yhteinen noin vain jää taakse. Olen jätetty ja ero tuli täysin puskan takaa. Toinen halusikin olla vapaa ja niin heti löytyi uusi. Voi tätä kyynelten määrää! Kakki tuntuu vaan niin käsittämättömältä ja ne tunteet toista kohtaan on vielä niin voimakkaat! Meillä on vielä 5 yhteistä lasta exän kanssa.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen oli varmasti kuvioissa jo ennen kun suhteenne päättyi. Aika selvää, valitettavasti.
Mistä nämä sankarit noita naisia löytää kun vapaanakin on miehiä enemmän kuin naisia.
Naisilla on muuta mielessä kuin tavikset! Tässä hyvä esim. kuva, mitä tarkoitan!
https://media.discordapp.net/attachments/1230644651787292762/1253455253…
Kyllä tavis naisille ottajia riittää, mutta tavis naiset eivät huomaa näitä "ottajia", koska ottajat ovat taviksia eivätkä Chadejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa.. :( sinä et ollut hänelle Se Oikea.
Mies ei ollut ap:lle se oikea.
Tai ap ei ollut miehelle se oikea.
Hänellä on varmaan ollut se nainen jo sinun aikana, jos teillä ero tuli puskista. Voit vaan todeta ettei se mies ole ollut sun arvoinen ja ansaitset parempaa. Suruprosessi kestää aikansa ja kyllä se aikanaan helpottaa, kun on poissa silmistä ja niin lopulta mielestäkin ja aika parantaa ihan varmasti. Itsekin olen tänään surullinen, kun löysin miesystävän kylppäristä kiharan pitkän tumman hiuksen, ja kyselin häneltä, että onko hänellä joku muukin. Hän kielsi sen katsomatta silmiini, mutta olen tyytyväinen siitä, että sain omalta osaltani kertoa hänelle, että en voi olla sellaisessa suhteessa, jossa tapaillaan ja paneskellaan muita samanaikaisesti. Luottamukseni häneen on ollut muutenkin jo pitkän aikaa herkillä ja tämä vei kyllä mieleni viimeistään alamaihin, niin että itkuksi on mennyt monta kertaa, kun kotiin pääsin. Jos luottamus on viety, niin myös sydän särkyy... näin se vaan menee:(
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin satuttavat nuo puheet "sinä et ollut Se Oikea", se on loukkaavaa kun on juuri tullut hylätyksi ja tuntee itsensä muutenkin paskaksi..
Ap:lle, olen kokenut ja se sattui tosi paljon, pelkäsin kuukausia, että näen hänet jossain toisen kanssa ja välttelin paikkoja, jossa hänet voisi nähdä.
Voi meitä naisia, kun meille riittää se, että olemme itse hyvin rakastuneita mieheen. Emme älyä edes sitä, että ei se mies ole rakastunut minuun, sillä rakastunut mies ei petä eikä jätä. Nainen on todella tyhmä rakastuneena eikä huomaan mitään varoitusmerkkejä. Alkakaa naiset ajattelemaan järjellä asioita älkääkä roikkuko kynsin hampain huonossa suhteessa vain siksi "kun minä niin rakastan". Oikeaan rakkauteen tarvitaan se toinenkin osapuoli. Ja kun se rakkaudenhuuma haihtuu (kuten niin käy ennen pitkään), niin sitten astuu arki ja tahto olla yhdessä. Vain rakkaus omaan lapseen on ikuista.
Vierailija kirjoitti:
Miu exällä ei sentää (vielä) ole uutta suhdetta, mutta epäilen vahvasti, että on jo kiinnostunut toisesta. Puhuu nimittäin yhestä tyypistä melkosen paljo, halaa sitä niin lämpimästi, sen kuva puhelimen taustakuvana... Sattuu iha pirusti. Erosta vasta kolme kuukautta ja nyt sillä taitaa olla jo uusi tyyppi kiikarissa. Kaiken lisäksi sanoi erotessa, että vika ei oo miussa, vaan siinä. Että ehkä sitten myöhemmin, jos kummallakin sitten vielä olisi tunteita toista kohtaan. Ja nyt se sitte kuitenki taitaa olla jo kiinnostunut uudesta tyypistä, vaikka hänessä muka oli vika. Vaikka hän ei kuulamaan pystynyt seurustelemaan kanssani, vaikka olisi halunnut.... En tiedä, tätä on vaan niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Mutta ei kai tässä kai muuta voi ku hyväksyä, että tuskin tullaan enää koskaan palaamaan yhteen, vaikka hän erotessa sanoikin sellaisesta mahdollisuudesta...
Jaan niin tunteesi ettei tosikaan... ikävä exää, ihan hillitön. En uskalla ottaa yhteyttä ja tehdä itestäni pelleä, hän jätti, vaikka vielä heinäkuussa itse oli haluamassa takaisin yhteen ja annoin mahdollisuuden, mitä ei silloin ikinä tullut. En tiedä, kai tästä palasista on koottava ittensä ja mentävä eteenpäin. Tapaillutkin olen muutamia ihan hyviä miehiä, mutta ei... niin ei. Enkä kyllä valmis olisikaan mihinkään vakavaan. Hänellä varmasti on jo joku muu, mutta minä ottaisin kiljuen takaisin, jos hän haluaisi niin. Niin säälittävä minä olen. :( (9v suhdetta kesti)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykysin tuntuu, että erotaan hepposin perustein. Tuonkaan äijän suhde ei välttämättä kestä kuukautta tai kahta pidempään. Sen vuoksi kannattaakin jättää lapset ja vaimo/avokki. Hohhoijaa.. Ei se ruoho ole aidan toisella puolen sen vihreempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen oli varmasti kuvioissa jo ennen kun suhteenne päättyi. Aika selvää, valitettavasti.
Mistä nämä sankarit noita naisia löytää kun vapaanakin on miehiä enemmän kuin naisia.
Naisilla on muuta mielessä kuin tavikset! Tässä hyvä esim. kuva, mitä tarkoitan!
https://media.discordapp.net/attachments/1230644651787292762/1253455253…
Kyllä tavis naisille ottajia riittää, mutta tavis naiset eivät huomaa näitä "ottajia", koska ottajat ovat taviksia eivätkä Chadejä!
Tää on kyl hyvä, varsinkin toi kuva. Sillä toi on oikeesti totuus naisista. Ainoastaan pitkät ja komeat miehet käyvät naisille. Tietenki myös lyhyellä miehellä on mahdollisuus, jos näyttää Tom Cruiselt, mutta se on silloi poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa.. :( sinä et ollut hänelle Se Oikea.
Mies ei ollut ap:lle se oikea.
Tai ap ei ollut miehelle se oikea.
Kuka pakotti tekemään sen väärän kanssa viisi lasta? Ihan hullua.
Avioerosta noin kaksi vuotta ja silti sydämeen sattuu niin hitosti, kun tiedän hänen deittailevan. Itselläni oli vuosi sitten lyhyt suhde joka kariutui osaksi siitä syystä, että tunteita exää kohtaan oli liikaa. Epätoivoiseksi tilanteen tekee etten todellakaan tiedä millä ja milloin tästä pääsisi eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laastarisuhde exälläs. Jos olitte pitkäänkin yhdessä niin on mahdollista, että kinuaa sinua takaisin jossain vaiheessa.
Itsekin suren tässä eroa (samankaltainen tilanne), mutta olen päättänyt ottaa itselleni aikaa ja siirtyä eteenpäin kun surut on surtu. Aika parantaa haavat.
Ei kannata miettiä mikä sussa on vikana, vaan mieti mitä virheitä teit ja vältä niitä jatkossa. Todennäköisesti sussa ei ole ollut mitään vikaa ja mies on yksinkertaisesti häntäheikki.
Hiukan lohduttaa, kun saa lukea, että toisillakin on samanlainen ikävä ja tuska päällä erosta kuin minulla. Lokakuussa loppui minun elämäni ihana satu. Joka aamu, kun herää, ensimmäisenä "isketään lekalla" päähän; tuntuu, että ikävä ja kaipaus tappaa siihen paikkaan ja kosketuksen puute sattuu iholla. Rakastan häntä edelleen syvästi.
Ruosteista puukkoa kierretään avohaavassa, josta vuotaa ruosteista verta. Sitten hyökkää kimppuun se, etten ollutkaan hänelle minkään arvoinen, vaikka kolme vuotta vannoi rakastavansa minua ikuisesti, siis valehteli
Minä suruuni ja tuskaani hukkuva nainen kyselen, että kuinka voi tehdä toiselle noin? Olla niin kova ja tunteeton? Olen niin syvällä suossa, että en todellakaan tiedä kuinka täältä noustaan? Olen ajatellut itsetuhoisia ajatuksia, mutta järki kuitenkin voittaa; ei hän ole sen arvoinen, että lopettaisin elämäni. Olen aloittanut terapian ja toivon sydämestäni, että siitä on apua. Uskon kuitenkin, että elämä kuittaa hänelle jollain tavalla jossain vaiheessa. "Kyynelvirta, jälleen sen vangiksi jään..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa kipua käydään täälläkin. Erosimme jo yli 2v. sitten lähes 10 vuotisesta suhteesta. Olemme soitelleet, tapailleet, lounastaneet ja auttaneet toisiamme tarpeen mukaan säännöllisesti.
Koko erossa oloaikana emme seksiä harrastaneet mutta joulun jälkeen 3 kertaa vaikka tiesin että hän on ihastunut todella palavasti nuorempaan naiseen (12v). Ystävänpäivänä sitten ilmoitti ettei enää sexiä ja kyllähän se minustakin oudolta tuntui kun pitkän ajan jälkeen siihen sorruttiin.
Nyt siis teki selväksi myös sen ettemme enää tapaile emmekä ole missään yhteyksissä.. Sattuu ihan törkeän paljon, ruoka ei maistu, työ ei maistu, elämä ei maistu.... Miten tästä eteenpäin sitä minäkin mietin ja voi luoja tuota puristavaa tunnetta rinnassa, ihan hirveää ja se kun kokoajan tekee niin pahaa.
Tuntuu niin järjettömän pahalta päästää irti tärkeimmästä ihmisestäni, ei tähän voi tottua :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo nainen oli varmasti kuvioissa jo ennen kun suhteenne päättyi. Aika selvää, valitettavasti.
Mistä nämä sankarit noita naisia löytää kun vapaanakin on miehiä enemmän kuin naisia.
Naisilla on muuta mielessä kuin tavikset! Tässä hyvä esim. kuva, mitä tarkoitan!
https://media.discordapp.net/attachments/1230644651787292762/1253455253…
Kyllä tavis naisille ottajia riittää, mutta tavis naiset eivät huomaa näitä "ottajia", koska ottajat ovat taviksia eivätkä Chadejä!
Kakarat takaisin sinne ylikselle. Tämä on aikuisten palsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exäni varmasti luulee, että minulla on helppoa eron jälkeen. Heti baaritutka ja naisia joka viikonloppu, mutta oikeasti suren häntä ja eroamme niin paljon, että olen vain yksin ja teen kaikkea muuta. En halua hänen millään tavalla näkevän, että ottaisin eron helposti, koska arvostan häntä. Näyttänyt tätä en ole pystynyt hänelle. Harmi, että ei olla pidetty yhteyttä, koska emme tapelleet missään vaiheessa erottuamme. Kirjoitin eilen hyvät ja huonot puolet hänestä. Sain väkisinkin paperille helposti huonoja puolia, vaikka yritin tavallaan keksiä liikaa hyviä puolia. Jos Hän lähipäivinä uskaltaisi tulla vastaan, vaikka jääräpäinen onkin, oikeilla sanoilla koskien tietenkin meitä molempia ottaisin hänet takaisin.
Todellisuudessa liiallista haikailua ja pitää yrittää mennä elämässä eteenpäin. Siitä ajattelee näin helposti, kun yhteen ihmiseen tottuu TIEDÄN SEN!
Haistakaa kaikki ihmisvitut silkka paska, seurustelu ja rakkaus on perseestä!
Moi!
Omasta erosta kohta vuosi. On asunut uuden äijänsä kanssa yhdessä viime kesästä lähtien. Kuukausi meidän pitkän suhteen päättymisestä alkoi tapailla häntä. Sattui, ja sattuu edelleen. Päivittäin mielessä. Sitä kun rakastuu, ei siitä ilmeisesti helpolla kuulukkaan yli päästä? Eniten harmittaa, etten enää koskaan uskalla suhdetta aloittaa, miksi käydä tämä kaikki uudestaan läpi?
Tsemppiä sinulle, on meitä muitakin joten et ole yksin.
Erosta on hieman yli kaksi vuotta ja suren eroamme vieläkin päivittäin. Olimme olleet 18 vuotta yhdessä kun minut jätettiin täysin yllättäin. Olimme tehneet yhteisiä suunnitelmia tuleville kuukausille, kun puoliso ilmoitti yhtenä kevätiltana että tämä oli nyt tässä. Oli kuulemma suunnitellut jättävänsä minut jo pidemmän aikaa. En voinut (enkä vieläkään voi) käsittää, että kaikki yhdessä iloisina kesään ja syksyyn tehdyt järjestelyt olivatkin vain sumuvero, etten osasi aavistaa hänen lähtöään.
Nopea lähtö särki minut täysin, sillä en saanut valmistautua asiaan. Sydämeni oli rakkautta täynnä, ja jäin tyhjyyteen ilman syytä. Vieläkin katson vahoja valokuvia ja yritän löytää tuon kahden vuoden jättämissuunnitelman merkkejä toisen katseista. Näen vain kaksi iloista ja onnellista ihmistä hulluttelemassa ja suutelemassa toisiaan. Kysyin ystäviltämme aavistivatko he mitään, mutta kaikille olimme pari, joka viimeisenä eroaisi.
Koska en saanut toiselta syytä eroomme, vaivuin itseinhon syövereihin. Uskoin minut hyvin tuntenutta puolisoani, jonka viimeisten sanojen mukaan olen ihminen, jonka kanssa on sietämätöntä elää. Etsin kaikki mahdolliset viat itsestäni ja aloin uskoa ettei kukaan halua olla kanssani. Sanottiinhan minulle että yksinolokin on parempi vaihtoehto kuin elää kanssani. Menin murusiksi noista sanoista, menetin itsetuntoni täysin.
Katkeraa, että vuoden päästä erostamme selvisi, että uusi ihminen oli jo ollut kuvioissa mukana ja pää syy eroomme. Minulle olisi ollut helpompi ymmärtää että elämä kanssani oli ok, mutta uusi ja suurempi rakkaus vei voiton. Tunnustus pettämisestä olisi ollut jopa helpotus, silloin en olisi etsinyt syitä vain itsestäni, niin kuin nyt annettiin ymmärtää.
Olen edelleen sairas surusta: rakkaimpani ja parhaan ystäväni menettämisestä ja yhteisen tulevaisuuden katoamisesta, siitä pettymyksestä, kun ihminen johon eniten luotat kääntää selkänsä ja antaa sinun vielä kärsiä turhaan. Itsetuntoni on kai tuhoutunut lopullisesti. Jos joku nauraa aamulla bussissa ääneen, pelästyn että minussa on jokin hassusti kun minulle nauretaan. En ole uskaltanut tutustua uusiin ihmisiin, olen ottanut yksinäisen ihmisen roolin tahtomattani. Jos joku sanoisi rakastavansa minua, pitäisin sitä valheena. Jos joku osoittaisi rakastavansa minua, pitäisin sitäkin valheena, valhettahan olivat kaikki aidoiksi luulemani rakkaudenosoitukset, jotka luulisi tunnistavan valheeksi melkein 20 v. yhteisen elämän jälkeen.
Toivon entiselle rakastetulleni hyvää elämää uuden kumppanin kanssa, mutta toivon että joskus elämässä hän tulee kokemaan edes muutaman päivän ajan sitä surua, mitättömyyttä, epätoivoa ja elämähallinnan menettämistä, mitä minä olen sairastanut jo kaksi vuotta. Ehkä hän silloin ymmärtäisi, miten kovin voi toista ihmistä satuttaa. Asian olisi voinut hoitaa toisella tavalla, entistä rakastettuaan edes hieman kunnioittaen
Ero vireillä. Mies löysi uuden, treffailua, tekstailua aamuvarhain iltamyöhään.
Pääsen muuttamaan uuteen kotiin kuukauden päästä, eron kakkosvaihe 2kk päästä.
Mies elää kotona normaalia arkea ikään kuin mikään ei olisi muuttunut paitsi, että päättää ilta - ja viikonloppumenot suit sait työkavereiden (uusi kuuluu näihin).
Hyvä kun pääsit eroon.
Miehet ei halua että siivous, pyykki, kauppa, meta, köökki, seksipalveluihin tulee katkoa. Siksi nopea uusi suhde, ei tuossa mitään suuria tunteita ole.
Ite kans erosin marraskuussa ja sietämätön ikävä.... Eron jälkeen ollaan vaa riidelty ja riidelty ja samalla paljastu yhessä vaiheessa eron jälkeen, että hän oli ihastunut toiseen... ja samalla mun sydän särkys nii pahasti, et tänä päivänäkin mä itken hänen perään ikävöiden, vaikkakin ystävät ja muut kehottaa mut unohtaa hänet, en pysty koska rakastan Artturia yhä :'( Sitä ei ees pysty kuvailemaan, miltä se kipu mun sisällä tuntuu! Mutta uskon, että jokainen tulee sen tunteen elämänsä aikana kokemaan... jokainen!