Miten paljon se on ihmisestä itsestä kiinni, jos elämässä ei koskaan tapahdu mitään, ei ole ihmissuhteita, tapahtumia, minnekään ei kut jne?

Täysin itsestä kiinni, ainakin naisilla.

Ei minun elämässä tapahdu mitään eikä ole ihmissuhteitakaan. Aika tylsä elämäni on kun ei ole töitäkään enää.

T: kiltti mies

Ei muutu. Yksinäinen istuu niissä tapahtumissakin yksin. 

Voi kuule! On ollut tapahtumia tässä muutaman vuoden sisään. On kuollut äiti ja hyvä ystävä, , on sairastunut isä kuolemanvakavasti, on vaihtunut työpaikka, on tehty yliopistotutkinto, on muutettu pariin kertaan jne. Tässä ei tartte lähteä etsimällä etsimään elämää jostain turhanpäiväisestä  diipaa-daapa-häppeningistä. 

 Odotan ja toivon, että tulisi joskus elämänvaihe, jossa ei tapahdu yhtään mitään.

Tottakai se on itsestä kiinni! Suomessa pyritään elämään muita häiritsemättä, jos ei asialle ikinä mitään tee niin silloin saa kuin saakin olla ihan rauhassa. 

On se itsestä kiinni ja rahasta toki. Ei rahaton voi hirveästi mennä minnekään. Kahvikin maksaa sen 4 euroa eikä ilman pärjää.

On siinä varmasti paremmat mahdollisuudet saada lisää tapahtumia elämään jos käy paljon paikoissa, riennoissa ja matkoilla. Käyminen jossain on jo itsessään tapahtuma, jota on kiva odottaa ja muistella jälkeenpäin. Lisäähän se paljonkin tarkoitusta elämään.