Simo Keskinen on 32-vuotias alkoholisti, ja hänellä on todennäköisesti elinaikaa muutamasta viikosta kuukauteen (maksakirroosi)

15 vuodessa on tapahtuneen paljon muutosta. En tiedä mitä iloa joku saa jankuttamalla vanhanaikaista ja väärää mielikuvaa, että pitää itsellä olla kova motivaatio tai muuten ei voida mitään. Nykyisin on jo tiedossa myös motivoinnin merkitys. Enää ei esim. hoitoon hakeutuessa tarvitse puhaltaa nollaa, ainakaan joka paikassa, ei tarvitse olla valmiiksi kuivilla ja täysin motivoitunut.

Rahaan hoidon saaminen usein kaatuu. Tai oikeastaan jatkuminen. Hoitojaksot on pitkiä yleensä, että auttaisi.

Vierailija kirjoitti: Ei alkoholin käyttö mitenkään vähene jos huumeet sallitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomi sallii alkoholin ihmisille mutta kieltää kannabisyrtin ihmisiltä? Suomen suosituin huume on myrkyllisin ja se pidetään laillisena. Suhteellisesti erittäin turvallinen yrtti on kielletty. Naurettavaa ja surullista.

Eli koska on jo yksi vaarallinen normalisoitu päihde, myös toinenkin pitää sallia? Hieno logiikka. 

Voisi olla parempi vaihtoehto monille, joten alkoholinkäyttö vähentyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, lopulta ihminen on itse vastuussa omasta elämästään. Surullinen juttu, mutta apua on varmasti tarjottu vuosien mittaan. 

Mistä tällainen oletus, että apua tarjottu vuosien mittaan?

Itse olen toipuva alkoholisti ja nykyisen työni kautta arvelen juurikin päinvastaista. Apua on voitu hakea, mutta sitä ei ole saatu.

Btdt

Itse kertoi tuossa. "Takana on lukuisia katkoja, kuntoutuksia ja sairaalajaksoja." 

Onneksi lähtee kuormittamasta terveydenhoitoa. Ei yhdelle narkille pidä määräänsä enempää maksaa verorahoista. Niitä rahoja pitäisi kohdentaa oikeasti sairaille.

Mielestäni 3 auttamiskertaa yhtä sekakäyttäjää kohden on riittävästi. Kun ei kerran oma motivaatio ole kohdillaan, niin joutaa

Tässä on semmoinen ongelma, että ainakin minut pakotettiin hoitoihin. Ja eihän siitä koskaan mitään tullut, kun en itse nähnyt alkoholiongelmani vakavuutta enkä siis ollut motivoitunut. Alun perin hain apua ongelmaani, joka alkoi jo teini-ikäisenä, mutta en saanut siihen apua silloin. Ja kun aikuisena olin salakavalasti alkoholisoitunut hoitamalla alkuperäistä ongelmaani alkoholilla, oli ainoa tarjottava apu aina päihdehoitoa. Olen nyt täysin raitis, mutten vieläkään ole saanut apua alkuperäiseen ongelmaani. 

Jos näitä tahdonvastaisia hoitokertoja olisi laskettu, olisin ollut tavallaan tyytyväinen, että olisin saanut rauhassa juoda itseni hautaan. Nyt on kuitenkin vielä toivoa, että ehkä joskus saisin apua alkuperäiseen ongelmaani. Mutta joka kerta, kun  pyydän apua, tarjotaan ensin audit-lomake ja sen jälkeen sanotaan, että katsotaan, mitä voidaan tehdä, mutta jonoja on. Jos olisi rahaa, menisin omalla rahalla psykoterapiaan. 

Mutta en ymmärrä näitä toistuvia kommentteja, etteikö päihdehoitoa olisi tarjolla. Minulle muuta ei ollutkaan, apua en tosin sieltä saanut. Mutta päihdehoitoa on, muuta apua henkisiin ongelmiin ei ole tarjolla ainakaan tässä kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei tule vahinkoa aina parempi kaikille mitä nuorempana alkikset ja narkit kuolevat. aivan turha hoitaa.

Mikä tapahtuma sai sinut menettämään toivosi kanssaihmistesi elämästä? Sen voi aina saada takaisin tiedätkö.

Etkö tajua, että noita ei voi parantaa. Niiden pitäisi itse haluta, ja yleensä ne eivät halua sitä tarpeeksi. -eri

Meitä voi parantaa. Jotkut harvat sen osaavat. He osaavat motivoida. Sinä et. Sinä pärjäät hyvin itseksesi ja autettavana.

Etpä itse vaikuta kovin parantuneelta...

 

Voitaisiin lopettaa sen hokeminen, että alkoholismi on muka sairaus. Se ei ole sairaus, koska siitä voi parantua tahtomalla sitä parantumista tarpeeksi. Aivosyöpä esimerkiksi on sairaus. Siitä ei parane omalla tahdonvoimalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kun ei ole duunia, niin se kyllä ajaa monet ryyppäämään. Myös huonot duunit ja huonot työolot sekä palkka.

Semmosta.

Voisikohan sellaisessa tilanteessa toimia jotenkin muuten kuin ryhtymällä ryyppäämään, mitäs luulet?

Vai ainako vaan sen kohtalon kouran pitää kaataa ihmisen kurkusta väkijuomaa?

Päihdehoito Suomessa on ala-arvoista. Julkisella puolella siis. Varmaan vielä vaikuttaa, että missä asut että saako hoitoa ja jopa tarjotaanko sitä.

Itse en saanut hyvää hoitoa vaikka yksityiseltä sitä lähdin hakemaan. Nappia vaan. No, ei se päihdehoitona toimi. Ja jollekin tarjotaan jopa pakkona?

Alkoholismi on samanlainen mielen sairaus kuin esim. huumeriippuvuus tai s-häiriö.

Yleensä riippuvuus on niin voimakas, että hoitoon ei halua mennä edes oman henkensä uhalla ja sitten kun kroppa pettää, on jo liian myöhäistä. Eikä silloinkaan halua hoitoon. 

Joskus mietin, miten kaiken ajattelun ja toiminnan mahdollistavat aivot voivat samalla olla pahin vihollisemme...

Nälkä.

Kun itse kärsin alkoholiongelmasta, oli tosi vaikeaa saada apua siihen. En ole koskaan ollut alkoholistin näköinen vaan olin ihan normaalin näköinen nainen silloinkin kun kärsin alkoholiongelmasta. Siksi minua ei varmaan otettukaan tosissaan päihdepalveluissa. Minulle ehdotettiin kaikkea muuta mikä minulla voisi olla, ehdotettiin muun muassa että juon varmaan yksinäisyyteen ja sitten kun minulle tulee perhe, juominen loppuu. Ehdotettiin myös ADHD-diagnoosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei ole duunia, niin se kyllä ajaa monet ryyppäämään. Myös huonot duunit ja huonot työolot sekä palkka.

Semmosta.

Voisikohan sellaisessa tilanteessa toimia jotenkin muuten kuin ryhtymällä ryyppäämään, mitäs luulet?

Vai ainako vaan sen kohtalon kouran pitää kaataa ihmisen kurkusta väkijuomaa?

Ehkä noin että kohtalon koura tekee sen. Tahdonvoimasta ei useinkaan ole kyse missään asiassa. Ihminen joko tekee sen tai ei tee. Riippuu varmasti miten ihminen palana sopii palapeliin.

Minä lopetin jostain syystä. Ihan kuin joku olisi jostain asetuksista kytkenyt pois alkoholin juonnin. En edes suunnitellut sitä. Minulla oli aina tapana käydä töiden jälkeen kaupassa hakemassa viinapullo tai 12 olutta, jotka join illan aikana ja seuraavana päivänä oli taas vastuullinen työpäivä.

Sitten tuli korona ja sairastuin siihen. Jatkoin juomista jonkin aikaa, mutta jouduin sänkypotilaaksi. Sen jälkeen en ole enää juonut. Join 8 vuotta joka päivä.

Mitään tahdonvoimaa ei tarvittu. Korona teki sen jotenkin ja ei ole ollut enää tarvetta läträtä.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan sitä uuden maksan voi siirtää, mutta pitää olla riittävästi omaa rahaa operaatioon. Rikkaat elävät pidempään kuin köyhät.

Mitä se hyödyttää, jos juo senkin pilalle. 

Minun kaverini lopetteli muutaman pitkän teho-osastojakson jälkeen suurinpiirteen tuossa iässä oli ehkä joku 35 vuotias. Joi useita vuosia jokaikinen päivä pari euro kossua ja puoli keissiä kaljaa. Juoksee nykyisin lenkkejä kuin hullu. Yhdestä riippuvuudesta toiseen, mutta terveellisempään. Voisi tuollakin kaverilla ehkä mahdollisuuksia olla, jos lopettaisi nyt.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan sitä uuden maksan voi siirtää, mutta pitää olla riittävästi omaa rahaa operaatioon. Rikkaat elävät pidempään kuin köyhät.

Siinä vaan on se ettei alkoholistille kannata siirtää uutta maksaa kun todennäköisesti monet ryyppäisi senkin rusinaksi. Isä oli kaikinpuolin kunnollinen mies ja teki pitkän työuran mutta kuoli tähän sairauteen heti eläkkeelle päästyään. Joi ehkä vajaan vuoden ajan pullon kirkasta viinaa joka päivä. Lopulta oli mennyt ihan keltaiseksi, ei syönyt enää lainkaan, oksenteli, kroppa nesteitä täynnä ja tajunnantaso vaihteli. Lopulta meni maksakoomaan ja kuoli petipotilaana letkuissa ja vaipoissa, ei todellakaan mitään mukavaa seurattavaa omaisille. Toki oli taustalla kaikkia perussairauksiakin ja lääkityksiä niihin ja ei oikein hoitanut sairauksiaan kunnolla. Surullista että Suomessa alkoholi pilaa niin monen ihmisen elämän. Itsekkin kamppailen mielenterveys ja alkoholiongelmien kanssa, ehkä vielä on mahdollista lopettaa juominen ennenkuin on liian myöhäistä. Olen nyt 35-vuotias mutta luulen että omalla kohdalla on aikalailla viimeiset hetket lopettaa ennenkuin terveys ja henki menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei ole duunia, niin se kyllä ajaa monet ryyppäämään. Myös huonot duunit ja huonot työolot sekä palkka.

Semmosta.

Voisikohan sellaisessa tilanteessa toimia jotenkin muuten kuin ryhtymällä ryyppäämään, mitäs luulet?

Vai ainako vaan sen kohtalon kouran pitää kaataa ihmisen kurkusta väkijuomaa?

 

Ehkä noin että kohtalon koura tekee sen. Tahdonvoimasta ei useinkaan ole kyse missään asiassa. Ihminen joko tekee sen tai ei tee. Riippuu varmasti miten ihminen palana sopii palapeliin.

Minä lopetin jostain syystä. Ihan kuin joku olisi jostain asetuksista kytkenyt pois alkoholin juonnin. En edes suunnitellut sitä. Minulla oli aina tapana käydä töiden jälkeen kaupassa hakemassa viinapullo tai 12 olutta, jotka join illan aikana ja seuraavana päivänä oli taas vastuul

Koronan kun mainitsit niin oma äitini joka on pelannut veikkauksen peleihin tiedettävästi noin 200 000e lopetti uhkapelit samoihin aikoihin. Joko korona tai sitten pelilaitteiden kielto teki sen.

Olisi hauska tietää kuinka moni on lopettanut koronan vaikutuksesta esimerkiksi tupakoinnin tai huumeiden käytön. Tauti tuntuisi vaikuttavan ihmisten käytökseen.

Todella monet alkoivat jostain syystä urheilla paljon sairastumisen jälkeen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomi sallii alkoholin ihmisille mutta kieltää kannabisyrtin ihmisiltä? Suomen suosituin huume on myrkyllisin ja se pidetään laillisena. Suhteellisesti erittäin turvallinen yrtti on kielletty. Naurettavaa ja surullista.

Eli koska on jo yksi vaarallinen normalisoitu päihde, myös toinenkin pitää sallia? Hieno logiikka. 

Tai logiikka kuuluu niin, että jos on jo yksi erittäin vaarallinen normalisoitu päihde, miksi lähes vaaraton päihde on laitonta?

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on samanlainen mielen sairaus kuin esim. huumeriippuvuus tai s-häiriö.

Yleensä riippuvuus on niin voimakas, että hoitoon ei halua mennä edes oman henkensä uhalla ja sitten kun kroppa pettää, on jo liian myöhäistä. Eikä silloinkaan halua hoitoon. 

Joskus mietin, miten kaiken ajattelun ja toiminnan mahdollistavat aivot voivat samalla olla pahin vihollisemme...

Nälkä.

Sitten kun se peikkoperhe ilmestyy sinne nurkkaan tai vaimo kuolee, niin yleensä viimeistään silloin tulee pakkolopetus. 

Onneksi tupakit on piilotettu...Viina ei.

Hyvä että kuolee pois rasittamasta terveydenhuoltoa.

Yhteiskunta antanut paljon apua , useita hoitojaksoja ym. Sellaisia ihmisiä jotka eivät itse sössi elämäänsä , mutta joille tulee sairaus jolle itse eivät voi mitään , eivät saa apua yhteiskunnalta.

Jutun mies on todennäköisesti horoskoopiltaan rapu. Rapumiehet ovat suurin osa tuollaisia melankolisia juoppoja.

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiin lopettaa sen hokeminen, että alkoholismi on muka sairaus. Se ei ole sairaus, koska siitä voi parantua tahtomalla sitä parantumista tarpeeksi. Aivosyöpä esimerkiksi on sairaus. Siitä ei parane omalla tahdonvoimalla. 

Kyllä se on sairaus. Samalainen pakko-oireista käyttäytymistä oleva aivojen palkintomekanismia hakeva toiminto kuin tuo sinun netissä ilkeämielinen vittuilu ja päteminen papukaijamaisesti, että näin ne asiat on. Ei. Ne asiat ei ole niin kuin sinä sanot, vaan on lääketieteellisesti todettu että alkoholismi on sairaus, jossa aivot on muuttuneet ja elimistö ei toimi ilman viinaa samalla tavoin. Lopettaminen voi aiheuttaa deliriumin. Sinäkään et omalla tahdonvoimalla kykene pitämään kitaasi kiinni tai näppejäsi irti näppäimistöstä. Vaan täällä toitotat kuin papukaija omia totuuksia ilmaan, jotka on silkkaa valhetta tieteellisesti katsottuna.