Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Ihan mielenkiinnosta, missä kouluissa on edes mahdollista että lasten kaverit olisi järjestäen akateemisten perheiden ja sukujen lapsi? Vai eikö lapsella vaan ole kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viini maistuu akateemisissa perheissä kun työ on vastuullista ja stressaavaa. Duunaritaustaisissa perheissä aamu kuudelta oltava tehtaassa, joten kunnosta ja elämäntavoista pidettävä huolta. Eri asia joku makkaraa syövä persuduunarin arkkityyppi stereotypia.

NIin, alkoholinkäyttö, oma veikkaukseni on, että tästä löytyy paljon jutun juurta, sillä sivistyneistö on isällisen äidillisesti pyrkinyt kaitsemaan rahvaan juopottelua ammoisista reformaation ajoista alkaen. Minä en tiedä miksi juuri reformaatio alkoi korostaa raittiutta, tietääkö joku muu? Kyllä siihenkin politiikkaa ja kaupantekoa liittynee. Viinapannuhan kätkettiin erämaahan ja sillä tehtiin bisnestä ohi veronkannon. Ap

On valittava puolensa, jotta kahtiajaot säilyvät. Mikä sen selkeämpää kuin alkoholilainsäädännöllä kaitseminen.

Se miten keskiluokkaisuuden ideaali kehittyi Suomeen vaatisi tutkimusta, mutta minun veikkaukseni on, että se liittyy vahvasti yhteisnäiskulttuurin rakentamiseen sotien jälkeen.

Olen osittain samaa mieltä, mutta tässäkin tapauksessa asia ei ole yksinkertainen tai yksoikoinen. Nimittäin haluan uskoa, että kyseessä on myös ideologisista valinnoista, eli kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvoisuudesta, ihmisarvosta, jne.

Ne vain tuntuvat olevan epämuodikkaita juuri tällä hetkellä, kun tuntuu, että nimenomaan niitä luokkaeroja halutaan rakentaa, mutta ei suinkaan koulutuksen ja akateemisuuden kautta, vaan ainoastaan silkan varallisuuden keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viini maistuu akateemisissa perheissä kun työ on vastuullista ja stressaavaa. Duunaritaustaisissa perheissä aamu kuudelta oltava tehtaassa, joten kunnosta ja elämäntavoista pidettävä huolta. Eri asia joku makkaraa syövä persuduunarin arkkityyppi stereotypia.

NIin, alkoholinkäyttö, oma veikkaukseni on, että tästä löytyy paljon jutun juurta, sillä sivistyneistö on isällisen äidillisesti pyrkinyt kaitsemaan rahvaan juopottelua ammoisista reformaation ajoista alkaen. Minä en tiedä miksi juuri reformaatio alkoi korostaa raittiutta, tietääkö joku muu? Kyllä siihenkin politiikkaa ja kaupantekoa liittynee. Viinapannuhan kätkettiin erämaahan ja sillä tehtiin bisnestä ohi veronkannon. Ap

 

On valittava puolensa, jotta kahtiajaot säilyvät. Mikä sen selkeämpää kuin alkoholilainsäädännö

Niin, britithän eivät tehneet eroa katolilaisuuteen alkoholilla, eron tekeminen entiseen jäikin maaseudulla pitkäksi aikaa epäselväksi maaseudulla mitä anglikaanikirkon historiaa olen lukenut. Pohjolassa sen sijaan kehittyi puhdasoppisuuden aika, johon raittiusaatekin kytkeytyi, meillä kun viini ja olut eivät olleet normaaleja maataloustuotteita, jotka olisivat olleet aina kaikkien saatavilla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Se miten keskiluokkaisuuden ideaali kehittyi Suomeen vaatisi tutkimusta, mutta minun veikkaukseni on, että se liittyy vahvasti yhteisnäiskulttuurin rakentamiseen sotien jälkeen.

Olen osittain samaa mieltä, mutta tässäkin tapauksessa asia ei ole yksinkertainen tai yksoikoinen. Nimittäin haluan uskoa, että kyseessä on myös ideologisista valinnoista, eli kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvoisuudesta, ihmisarvosta, jne.

Ne vain tuntuvat olevan epämuodikkaita juuri tällä hetkellä, kun tuntuu, että nimenomaan niitä luokkaeroja halutaan rakentaa, mutta ei suinkaan koulutuksen ja akateemisuuden kautta, vaan ainoastaan silkan varallisuuden keinoin.

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja ihmisarvo liittyvät politiikkaan vahvasti, politiikan taustalla puolestaan ovat filosofia ja historia eli aatteet, jotka ovat vuorovaikutuksessa politiikan käänteiden kanssa. Näihin asioihin liittyy poliittista ja akateemista kamppailua ja paljon erilaisia yksityiskohtia ja sattumuksia, jotka ajankulku usein peittää alleen, jolloin muodostuu todellisuutta yksinkertaisempi tarina siitä miten asiat menivät. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille tuo kudelma, johon me kaikki taustoinemme kutoudumme. Ap

Vierailija kirjoitti:

        En nyt tarkoita pariskuntia, missä ollaan vasta ensimmäisessä tai toisessa polvessa akateemisia, vaan vanhoja akateemisia sukuja, joista oltaisiin naitu duunaritaustainen mies.   

Noita parin polven akateemisia ei vielä voi akateemiseksi suvuksi kutsua.

Vasta kymmenen polvea antaa sitä perinnettä. Oma isoiso...isäni 1600-luvulla opiskeli Saksan yliopistossa.

Ongelmiahan poikkinainneista yleensä seuraa.

En tiedä. Meidän suvun (akateeminen) perhepiirin kellään sisaruksista ei ole aviopuolisoa. Sentään yksi seurustelu kumppani löytyy siskolta.

Pohjolassa sen sijaan kehittyi puhdasoppisuuden aika, johon raittiusaatekin kytkeytyi, meillä kun viini ja olut eivät olleet normaaleja maataloustuotteita, jotka olisivat olleet aina kaikkien saatavilla. Ap

Siis väärin jälleen. Suomessa nimenomaan olut ja viina olivat esillä kaiken aikaa tuvan nurkassa. Viini luonnollisesti tuli kuvioon vasta myöhemmin, kun ei täällä kasva, toisin kuin humala. Oli hyvin hilkulla, että Suomesta ei olisi tullut samanlainen olutmaa kuin esim. Saksa.

Miten ihmeessä nämä tuotteet, joita Suomessa nytkin valmistetaan, eivät olisi olleet normaaleja maataloustuotteita siinä kuin muissakin maissa? Ja nimenomaan vasta kansallisromanttisuuden aikoihin keksittiin, että olut, jota valmistettu Suomessa aina, onkin haitallinen juttu. Onhan se, nykytietämyksenkin mukaan, mutta oli siis samaa poliittista valistusta kuin muutkin asiaan kuuluvat.

Jos akateemiset suvut lisääntyvät vain keskenään, noin niinkuin yleisesti, niin eikö silloin absoluuttinen valinta sukupolveutuvasta akateemisuudesta johda sisäsiittoon?

Onko ne tusinamaisterit ja -tohtorit nyt niin erinomaisia, että lisääntyisivät omissa akateemisissa piireissään, ja saisivat terveitä jälkeläisiä?

Rappeutuminen eli degeneroituminen tarkoittaa kehitystä, jossa sukujen perintötekijät muovautuvat yhtä yksinkertaisemmiksi tulevien sukupolvien aikana.

"vaan identiteetille tärkeämpiä olivat esimerkiksi kylä tai suku."

Kylä, suku ja alue. Näinhän edelleen on monissa eurooppalaisissa maissa kuten vaikkapa Espanjassa ja Italiassa. Kaikuja voi nähdä Suomessakin ja geeniperimän kohdalla erot ovat edelleen näkyvissä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Pohjolassa sen sijaan kehittyi puhdasoppisuuden aika, johon raittiusaatekin kytkeytyi, meillä kun viini ja olut eivät olleet normaaleja maataloustuotteita, jotka olisivat olleet aina kaikkien saatavilla. Ap

Siis väärin jälleen. Suomessa nimenomaan olut ja viina olivat esillä kaiken aikaa tuvan nurkassa. Viini luonnollisesti tuli kuvioon vasta myöhemmin, kun ei täällä kasva, toisin kuin humala. Oli hyvin hilkulla, että Suomesta ei olisi tullut samanlainen olutmaa kuin esim. Saksa.

Miten ihmeessä nämä tuotteet, joita Suomessa nytkin valmistetaan, eivät olisi olleet normaaleja maataloustuotteita siinä kuin muissakin maissa? Ja nimenomaan vasta kansallisromanttisuuden aikoihin keksittiin, että olut, jota valmistettu Suomessa aina, onkin haitallinen juttu. Onhan se, nykytietämyksenkin mukaan, mutta oli siis samaa poliittista valistusta kuin muutkin asiaan kuuluvat.

 

Oi voi, taasko minä olen väärässä😅 Näin minä kyllä berliiniläisessä olutbaarissa viitisen vuotta sitten oluen sukupuun, johon oli sahtikin laitettu. Otin siitä oikein kuvan, se oli jo hifistelevä sukupuu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, missä kouluissa on edes mahdollista että lasten kaverit olisi järjestäen akateemisten perheiden ja sukujen lapsi? Vai eikö lapsella vaan ole kavereita?

Asumme Helsingissä alueella, jossa Hesarin koulukoneenkin mukaan akateemisten perheiden osuus on yli 30%. Kyllä se näkyy lapsen koulukavereissa. Omalla lapsellani on paljon kavereita ja tiedän heidän vanhempiensa olevan tukevasti akateemisia. 

"Eihän tuo ole edes mikään radikaali ajatus, vaan tuttu kaikille, jotka ovat perehtyneet historian- ja nationalismin tutkimukseen.  En kylläkään itse sanoisi, että suomalaisuutta ei ole, mutta se on historiallisesti vasta 1800-luvulla syntynyttä. Toki monia piirteitä, kansantapaoja ym. on ollut, mutta niitä ei ole määritelty suomalaisiksi. Kansallisuusaatteen ytimessä taas on primordialismi, joka väittää suomalaisuuden olevan jotain ikiaikaista."

Kaipa nykykansallisuuksien fiktiivisyys on radikaali monille nykyään (radix, juurille menevä). Ap

Vierailija kirjoitti:

"vaan identiteetille tärkeämpiä olivat esimerkiksi kylä tai suku."

Kylä, suku ja alue. Näinhän edelleen on monissa eurooppalaisissa maissa kuten vaikkapa Espanjassa ja Italiassa. Kaikuja voi nähdä Suomessakin ja geeniperimän kohdalla erot ovat edelleen näkyvissä. Ap

No nämä samat asiat siis ovat aivan yhtä lailla tärkeämpiä myös niille "akateemisille suvuille", sanoisin, että vielä tärkeämpiä, kuin "rahvaalle". Eli ei tästä voi mitään johtopäätöksiä sen suhteen vetää, ketkä ovat olleet suomalaisia ja ketkä eivät. Ainakin omalle suvulle on ollut aika hitokseen tärkeää se, missä kylässä ja kenen suvun hallussa mikäkin kartano on.

Eli ajatus siitä, että suomalaisuutta ei ole ollut ennen 1800-lukua on yksinkertaisesti täysin päätön kuvitelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pohjolassa sen sijaan kehittyi puhdasoppisuuden aika, johon raittiusaatekin kytkeytyi, meillä kun viini ja olut eivät olleet normaaleja maataloustuotteita, jotka olisivat olleet aina kaikkien saatavilla. Ap

Siis väärin jälleen. Suomessa nimenomaan olut ja viina olivat esillä kaiken aikaa tuvan nurkassa. Viini luonnollisesti tuli kuvioon vasta myöhemmin, kun ei täällä kasva, toisin kuin humala. Oli hyvin hilkulla, että Suomesta ei olisi tullut samanlainen olutmaa kuin esim. Saksa.

Miten ihmeessä nämä tuotteet, joita Suomessa nytkin valmistetaan, eivät olisi olleet normaaleja maataloustuotteita siinä kuin muissakin maissa? Ja nimenomaan vasta kansallisromanttisuuden aikoihin keksittiin, että olut, jota valmistettu Suomessa aina, onkin haitallinen juttu. Onhan se, nykytietämyksenkin mukaan, mutta oli siis samaa poliittista valistusta kuin muutkin asiaan kuuluvat.

Kannattaa tutustua vaikkapa Samael Kosken ruokamatka-ohjelmiin, jossa valotetaan oluen historiaa suomalaisittain. Lisäksi kannattaa tutustua sen rahvaan elämään ennen kuin sukusi tuli valistamaan meitä. Voisit aidosti yllättyä. Olutta todella on Suomessa valmistettu niin kauan kuin täällä on ollut asutusta. Oli aivan normia, että talossa pantiin olutta ja kyllä sahtiakin tehtiin. Viinaakin valmistettiin. 

Kuten monen muunkin asian, oluen valmistuksen säänteleminen aloitettiin siinä vaiheessa kun toiminnasta tuli teollista, eli ei enää valmistettu vain oman väen tarpeisiin, vaan myyntiin. Osaatkos arvata, miksi näin, eli että erilaisia säännöksiä haluttiin kaupankäyntiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, missä kouluissa on edes mahdollista että lasten kaverit olisi järjestäen akateemisten perheiden ja sukujen lapsi? Vai eikö lapsella vaan ole kavereita?

 

Asumme Helsingissä alueella, jossa Hesarin koulukoneenkin mukaan akateemisten perheiden osuus on yli 30%. Kyllä se näkyy lapsen koulukavereissa. Omalla lapsellani on paljon kavereita ja tiedän heidän vanhempiensa olevan tukevasti akateemisia. 

 

Akateemisten, vai korkeakoulutettujen? Lisäksi tässä keskustelussahan oli kyse ei ensimmäisen polven akateemisista vaan siitä kun suvussa useampi sukupolvi on akateemisia. Miten tiedät lasten kaverin vanhempien taustan, ovatko vanhemmat itse millaisen koulutuksen suorittaneiden vanhempien lapsia, entä siitä sukupolvet eteenpäin?

Mekin asutaan Helsingissä ja suht lähellä keskustaa, mutta lasten koulukaverien perheiden koulutustaustoja ei mitään käsitystä.

"Olutta todella on Suomessa valmistettu niin kauan kuin täällä on ollut asutusta."

Tuskin pronssikaudella kuitenkaan 😅 No joo, sinun kannattaisi vähän huolellisemmin lukea viesti jota ryhdyt kommentoimaan. Minä kunnen ole sellaista kirjoittanut mitä nyt tahdot minun piikkiini laittaa kommentissani joka käsitteli puhdasoppisuuden aikaa ja reformaation erottumisen tarvetta suhteessa alkoholin käyttöön. 

 

Mutta keskiajan ruokakultturi olisi kyllä ihan mielenkiintoinen aihe. En nyt lähde siihen kuitenkaan kun alkupää ketjustakin on vielä tarkkaamatta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, missä kouluissa on edes mahdollista että lasten kaverit olisi järjestäen akateemisten perheiden ja sukujen lapsi? Vai eikö lapsella vaan ole kavereita?

 

Asumme Helsingissä alueella, jossa Hesarin koulukoneenkin mukaan akateemisten perheiden osuus on yli 30%. Kyllä se näkyy lapsen koulukavereissa. Omalla lapsellani on paljon kavereita ja tiedän heidän vanhempiensa olevan tukevasti akateemisia. 

 

Akateemisten, vai korkeakoulutettujen? Lisäksi tässä keskustelussahan oli kyse ei ensimmäisen polven akateemisista vaan siitä kun suvussa useampi sukupolvi on akateemisia. Miten tiedät lasten kaverin vanhempien taustan, ovatko vanhemmat itse millaisen koulutuksen suorittaneiden vanhempien lapsia, entä siitä sukupolvet eteenpäin?

Mekin asutaan Helsingissä

Omalla alueellani korkeakoulutettujen osuus väestöstä on lähes 50% ja talot ovat omistusasuntoja täynnä. Kyllä se duunaritaustaisen lapsen löytyminen oman lapsen kaveriksi on kuin neulaa heinäsuovasta etsisi. 

Vierailija kirjoitti:

"Olutta todella on Suomessa valmistettu niin kauan kuin täällä on ollut asutusta."

Tuskin pronssikaudella kuitenkaan 😅 No joo, sinun kannattaisi vähän huolellisemmin lukea viesti jota ryhdyt kommentoimaan. Minä kunnen ole sellaista kirjoittanut mitä nyt tahdot minun piikkiini laittaa kommentissani joka käsitteli puhdasoppisuuden aikaa ja reformaation erottumisen tarvetta suhteessa alkoholin käyttöön. 

 

Mutta keskiajan ruokakultturi olisi kyllä ihan mielenkiintoinen aihe. En nyt lähde siihen kuitenkaan kun alkupää ketjustakin on vielä tarkkaamatta. Ap

Oluen pano on vanhempi taito kuin leivän leivonta. Jo kivikaudella pantiin olutta.