Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikkeaako "akateeminen suku" loppupeleissä paljonkaan tavallisesta keskiluokkaisesta suvusta, missä ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, kulttuurista, taiteista, tieteistäkin, mutta koulutusta löytyy laajalla skaalalla? Matalammin koulutettu vieläpä pystyy helposti voittamaan (paremman sanan puutteessa) itseään kiinnostavassa asiassa akateemisen, joka keskustelee pelkän yleissivistyksen pohjalta ilman harrastuneisuutta. Ei sillä, että kyseessä olisi kilpailu, mutta fiksuja ihmisiä löytyy ihan kaikista yhteiskuntaluokista.

Akateeminen ei minun sanakirjassani ole synonyymi fiksuudelle sen kummemmin, haen aloituksessa enemmän arvoja, asenteita ja tapoja kuin koulutusta sinänsä. Ap

No mitä mieltä olet, löytyykö arvoja, asenteita ja tapoja riittävästi normaalin sivistyneestä keskiluokasta, vai ova

Keskiluokkaahan useimmat akateemiset ovat, alempaa tai ylempää, joten sivistystä löytyy. Saattaa löytyä jopa enemmän kuin jämähtäneistä muumiosuvuista, jotka ovat pariutuneet vuosisatoja kaltaistensa kanssa ;)  Ap

Keskiluokkaahan useimmat akateemiset ovat, alempaa tai ylempää, joten sivistystä löytyy. Saattaa löytyä jopa enemmän kuin jämähtäneistä muumiosuvuista, jotka ovat pariutuneet vuosisatoja kaltaistensa kanssa ;)  Ap

Ei kaltaistensa, vaan toistensa kanssa. Ristiin ja rastiin sukupolvesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Naisten piti vain hakea vapautusta sukupuolestaan opiskellakseen yliopistossa..."

Voit lukea tuosta aiheesta lisää vaikka kirjasta Mäkinen, Engman, Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Tai uutuuskirjassta Helttunen, Kynällä raivattu reitti, suomalaisia kirjailijanaisia. 

Taisin jo mainita, että minun sukuni naiset äidin puolelta 1800-luvulla eivät asuneet Suomessa vielä. Ap 

Mihin unohtui isän suku? 

Skolantiin ja Saksaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Naisten piti vain hakea vapautusta sukupuolestaan opiskellakseen yliopistossa..."

Voit lukea tuosta aiheesta lisää vaikka kirjasta Mäkinen, Engman, Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Tai uutuuskirjassta Helttunen, Kynällä raivattu reitti, suomalaisia kirjailijanaisia. 

Taisin jo mainita, että minun sukuni naiset äidin puolelta 1800-luvulla eivät asuneet Suomessa vielä. Ap 

Mihin unohtui isän suku? 

Skolantiin ja Saksaan. Ap

Eli sinulla ei ole minkäänlaisia sukujuuria Suomeen ja jokainen saksalainen ja skottiesi-isä on akateeminen tai muuten ylhäinen? Vaikka edes hienoimmissa suvuissa ei tällaista tilannetta näissä maissa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vaikkein minäkään uskonut luokkaeroihin vielä viisi vuotta sitten siinä määärin kun olen niitä havainnut palstalle tuloni jälkeen. 

Luulen, että tulkitset hieman pieleen näitä asioita nyt. Et sinä voi tietää, kuka ja mistä lähtökohdista käsin kirjoittelee noita juttuja, jotka olet tulkinnut siten, että luokkaeroja voimakkaasti on. Oletko aidosti sitä ajatellut? 

Tarkoitan, että kirjoitus, jonka tulkitset vahvistavan käsitystäsi luokkaeroista, koska siinä on mielestäsi on "työväenluokkaisia elementtejä", kuten vaikkapa kiroilua, alatyylistä ilmaisua tms. voikin tulla akateemikkosuvun vesan kynästä. Mistä me voisimme sen tietää?

Minä en usko luokkaerojen kasvaneen, päinvastoin. Kerroin tuossa edellä oman sukuni tarinasta hieman ja olen itse todellakin kokenut muutoksen. Kyllä minäkin muistan tarinat, miten asemansa ja luokkansa vuoksi ei olisi tullut kuuloonkaan asioida säästö

En usko, että ihmiset valehtelevat täällä kertoessan omasta elämästään, tekemisistään, ongelmistaan jne. En siis tarkoita mitään kiroilua ja seksijuttuja, joista suurin osa on trollausta. Huomaan paljon eroja omaan elämääni nähden. Ja lähes kaikki se on kiinnostavaa ja positiivista, sillä haluan aina olla kiinni realiteeteissa. Vaikkapa nyt sen suhteen, etten ole tiennyt mitä ruokajonon ruokakassista saa. Tai miten joku lastensuojelun asiakas kokee asiakkuutensa.

Tämäkin viesti oli jäädä huomaamatta. Mutta eiköhän ketju pian tyrehdy ja luen sen sitten alusta loppuun. Kiitos kaikille tähän asti kommentoineille. Ap

Vierailija kirjoitti:

"Ap, miksi et kiittele tai nähtävästi edes lue kommentteja, jotka ovat liittyneet aiheeseen, mutta eivät vahvista ennakkoluulojasi? Siis muita kuin näitä, jotka vakuuttavat, että mahdotonta on yhteiselo? Olen itse toisen polven akateeminen ja hyvin onnellinen duunarimieheni kanssa. Jos jossain on jotain huomautettavaa, se on oma äitini, joka on nousukasmainne kuten joku muukin kuvasi äitiään. Heitä siinä nolostella saa eikä duunarimiehen reilua sukua."

Tähän on tullut iso määrä kommentteja ja osa on voinut jäädä huomaamattakin, mutta en ole kaikkiin omista kokemuksista kertoviin kommentteihin vastannut sen vuoksi, että moni on kuvannut perhettä, jossa ei ole aloituksessa kerrottua asetelmaa, vaan suvussa on loppujen lopuksi ihan samanlaiset tavat, koska taustat ovat samat siitä huolimatta, että toinen on akateeminen ja toinen duunari. 

Luen vielä kaikki kommentit läpi, kunhan ehdin ja vastaan niihin, jos joku kysymäni kaltainen a

Eli käytännössä kaikilla on duunaritausta, myös sinulla tällä omalla logiikallasi. Sellaista sukua ei olekaan, jossa kaikki on jotain akateemisia. Tämä on moneen kertaan todettu. Tuo sinun ajattelema täysin akateeminen perhetausta on myytti vailla todellisuuspohjaa. 

"Eikä ole mahdollista edes tutkia kaikkia sukulaisiaan 1500-luvulle. Olet voinut tutkia joitakin sukuhaaroja, mutta et millään kaikkia. Kaikilla ei myöskään voi olla yliopistotutkintoa 1500-luvulle saakka."

Nykyisin sukututkimus Genin, MyHeritagen ja muiden sukusivustojen ansiosta on helppoa, eikä sitä tarvitse tehdä edes itse, jos tietää omat esivanhempansa 100 vuoden taakse. 1500-luvulle pääsee, jos esi-isät ovat maksaneet veroja, omistaneet maata, olleet taloissa palveluksessa, saaneet tuomioita tai mitä hyvänsä, mistä on jäänyt kirjallinen jälki.

Jos esi-isät ovat olleet köyhälistöä ja muuten nuhteettomia, niin jäljitys onnistuu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolta alkaen, kun henkikirjoitus aloitettiin.

Omat esivanhempani taitavat toistaiseksi jäädä 1500-luvulle, mutta jotkut mieheni esi-isät on jäljitetty useiden Euroopan kuningashuoneiden kautta aina Kaarle Suureen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Naisten piti vain hakea vapautusta sukupuolestaan opiskellakseen yliopistossa..."

Voit lukea tuosta aiheesta lisää vaikka kirjasta Mäkinen, Engman, Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Tai uutuuskirjassta Helttunen, Kynällä raivattu reitti, suomalaisia kirjailijanaisia. 

Taisin jo mainita, että minun sukuni naiset äidin puolelta 1800-luvulla eivät asuneet Suomessa vielä. Ap 

Mihin unohtui isän suku? 

Skolantiin ja Saksaan. Ap

Eli sinulla ei ole minkäänlaisia sukujuuria Suomeen ja jokainen saksalainen ja skottiesi-isä on akateeminen tai muuten ylhäinen? Vaikka edes hienoimmissa suvuissa ei tällaista tilannetta näissä maissa ole.

Suvut jotka rakensivat suomalaisuuden toivat kansallisvaltion idean niistä maista, joista olivat kotoisin tai jossa asuivat osittain. Siksi suomalaisuudesta ei ole niin kovin järkevää puhua, kun puhutaan ajasta ennen 1900-lukua (=suomalaisuutta ei ollut olemassa). Minun sukuni ei ole millään tavalla poikkeuksellinen paitsi ehkä hieman äidin puolelta syistä, jotka jo selvitin. Ap

"Heh, nimenomaan, tutkijan ammatti on kutsumusammatti eikä siitä pysty irtautumaan edes silloin, kun järki ei välttämättä enää niin hyvin leikkaa. Jopa muistisairaus voi jäädä pitkäksi aikaa diagnosoimatta, koska lähtötaso on suhteellisen korkea ja henkilö ei jää missään normimuistitestissä kiinni. Ap"

Kyllähän tutkijan ammatti on tavallaan kutsumusammatti, ja varsinkin aspergereiden suosiossa. Toinen ryhmä, joka mielellään jatkaa tutkijakouluun, on maisterit, joille ei valmistumisen jälkeen löydy töitä.

Tosin moni tutkija myös vaihtaa tutkimustyön rahakkaampiin hommiin, koska kyllästyy olemaan kaulusköyhälistöä. Tunnen itsekin useita tällaisia henkilöitä.

Se on totta, etteivät korkeasti koulutetut jää muistitestistä kovin helposti kiinni, sillä he pystyvät loogisesti "järkeilemään" oikeat vastaukset. Tunnen itsekin yhden tällaisen.

Suvut jotka rakensivat suomalaisuuden toivat kansallisvaltion idean niistä maista, joista olivat kotoisin tai jossa asuivat osittain. Siksi suomalaisuudesta ei ole niin kovin järkevää puhua, kun puhutaan ajasta ennen 1900-lukua (=suomalaisuutta ei ollut olemassa). Minun sukuni ei ole millään tavalla poikkeuksellinen paitsi ehkä hieman äidin puolelta syistä, jotka jo selvitin. Ap

 

Mielenkiintoinen väite. Lönnrot, Snellman ja kumppanit taisivat juuri kääntyä haudoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko oikeasti jotkut arvottaa noin paljon sillä onko toinen "akateemisesta" vai "duunarisuvusta"?

Ehkä typerintä ikinä ratsastella sillä, minkälaisia koulutustaustoja siinä omassa suvussa on. Kenelläkään kun ei ole mitään osaa eikä arpaa sukulaistensa koulutuksiin tai edes työelämään eikä kukaan ole valinnut sitä minkälaiseen perheeseen tai sukuun syntyy.

No pakkohan se on uskoa, että sellaista on. Ketjussa on lukuisia kommentteja, joissa akateemisia ihmisiä haukutaan monin tavoin. Aloittajana kysyin kokemuksia sukujen pariutumisesta, haukkuminen alkoi heti. Olen saanut jo moneen kwrtaan kuulla olevani tyhmä ja typerä jne.

Ketjun kommentit ovat hyvä osoitus siitä, etteivät yhteiskuntaluokkien erot ole vain kuvitelmaa.

Koska sinä olet tyhmä ja sivistymätön, sen kertoo jo aloituksesi (veikkaan kyllä provoksi). Kukaan älykäs ihminen ei tee tuollaista aloitusta, eikä sillä ole mitään tekemistä koulutuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Suvut jotka rakensivat suomalaisuuden toivat kansallisvaltion idean niistä maista, joista olivat kotoisin tai jossa asuivat osittain. Siksi suomalaisuudesta ei ole niin kovin järkevää puhua, kun puhutaan ajasta ennen 1900-lukua (=suomalaisuutta ei ollut olemassa). Minun sukuni ei ole millään tavalla poikkeuksellinen paitsi ehkä hieman äidin puolelta syistä, jotka jo selvitin. Ap

 

Mielenkiintoinen väite. Lönnrot, Snellman ja kumppanit taisivat juuri kääntyä haudoissaan.

Eivät varmaan vaivautuisi minun takiani. Molemmat olivat juuri tuollaisia kansainvälistä syntyperää ja yhteyksiä eläneitä intellektuelleja, Snellmanhan oli Tukholmasta kotoisin. Sinun kannattaa tutustua fennomaaneihin, se kuuluu yleissivistykseen. Löydät sieltä myös minun sukuni edustajan, mutta en kerro nimeä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden suvun tavat ovat lähes aina erilaisia, oli tausta koulutuksen suhteen mikä tahansa. Itse olemme miehen kanssa yhdistäneet suomenruotsalaisen suvun ja suomenkielisen suvun, jossa on evakkotausta. Tavat ovat erilaisia, mutta eipä sillä ole väliä.

En oikeastaan koe noin. Vaikka meidänkin taustamme ovat erilaisia sikäli, että mieheni on maaseudulta ja minä taas täysin kaupunkilainen, on meillä kuitenkin ihan samanlaiset tavat suhteessa vaikkapa kulttuuriin. Molempien perheissä on luettu paljon, lukeneisuutta ja sivistystä on arvostettu, samoin taidetta siinä missä urheiluakin. Täällä monesti on käynyt ilmi miten duunaritaustaiset ihmiset halveksuvat lukeneisuutta, sivistystä, yliopistoa jne. 

Aika vaikealta kuulostaa, jos tuollaiseen sukuun pitäisi mennä.

No ei kaikki duunaritaustaiset halveksu lukeneisuutta. Mun miehen perhe on ihan duunareita, varsinkin isänsä on semmoinen oikein tyypillinen pikkukaupungin raksamies (oma pikku firma tosin). On kuitenkin suorastaan oikein ylpeä akateemisesta miniästään ja omia poikiaankin on aina kannustanut lukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvut jotka rakensivat suomalaisuuden toivat kansallisvaltion idean niistä maista, joista olivat kotoisin tai jossa asuivat osittain. Siksi suomalaisuudesta ei ole niin kovin järkevää puhua, kun puhutaan ajasta ennen 1900-lukua (=suomalaisuutta ei ollut olemassa). Minun sukuni ei ole millään tavalla poikkeuksellinen paitsi ehkä hieman äidin puolelta syistä, jotka jo selvitin. Ap

 

Mielenkiintoinen väite. Lönnrot, Snellman ja kumppanit taisivat juuri kääntyä haudoissaan.

Eivät varmaan vaivautuisi minun takiani. Molemmat olivat juuri tuollaisia kansainvälistä syntyperää ja yhteyksiä eläneitä intellektuelleja, Snellmanhan oli Tukholmasta kotoisin. Sinun kannattaa tutustua fennomaaneihin, se kuuluu yleissivistykseen. Löydät sieltä myös minun sukuni edustajan, mutta en kerro nimeä. Ap

Miksi kuvittelet, etten tietäisi fennomaaneja? J.V. kävi kyllä syntymässä Tukholmassa, mutta ei silti ollut ruotsalainen. Lönnrotin juuret löytyvät Suomesta niin pitkälle kuin niitä on ylipäänsä mahdollista seurata.

AP taitaa olla tutkijakoululainen ja kirjoittaa nyt monografiaa vauvapalstalla tehdyn tutkimuksen perusteella.

Jos hänen saamansa kommentit eivät vastaa tutkimuskysymykseen odotetulla tavalla, ne ignoorataan.

Tähän on tullut iso määrä kommentteja ja osa on voinut jäädä huomaamattakin, mutta en ole kaikkiin omista kokemuksista kertoviin kommentteihin vastannut sen vuoksi, että moni on kuvannut perhettä, jossa ei ole aloituksessa kerrottua asetelmaa, vaan suvussa on loppujen lopuksi ihan samanlaiset tavat, koska taustat ovat samat siitä huolimatta, että toinen on akateeminen ja toinen duunari. 

Myönnän, että nyt putosin totaalisesti keskustelusta. En tiedä, miten minulla ja miehelläni nyt onkin "samanlaiset taustat" ja "samanlaiset tavat", vaikka itse tulen suvusta, jossa akateemisuus on siis sukupolvien ajan ollut itsestään selvä vaatimus jälkipolville, varakkuutta on ollut myös sukupolvien ajan verrattuna mieheeni, jonka suvussa akateemisuutta esiintyy aika harvoin edelleen tänäkin päivänä ja lapsuuden kotinsakin rahavarat olivat aika niukat. 

Mitä ihmeen taustoja ja tapoja siis tarkalleen ottaen haetkaan? Vai tarkoitatko ehkä tosiaan arvoja ja arvostuksia - mutta jos, niin miksi niihin keinotekoisesti sitten mitään akateemisuutta sotket, kun itsestään selvää on, että esim. kaunis käytös tai toisten huomioon ottaminen tms. ei ole riippuvainen omasta, vanhempien tai isovanhempien koulutuksesta?

Kyllä meidän tapauksessamme itsestään selvää oli, että taustoissa ja tavoissa on eroja. Tässä keskustelussa itselleni on ollut mielenkiintoista todeta, että vielä tosiaankin löytyy vanhempia, jotka pyrkivät ohjailemaan lapsiaan "oikeaan" seuraan ja suuntaan. Toki siis tämän tiesin omistakin lapsuudenpiireistäni, mutta että se on niin yleistä, että nousee tälläkin palstalla esiin, on ollut vähän hätkähdyttävää havaita. Etenkin tuo yksi isä, joka suoraan on sanonut, että ei pidä lähteä lukemaan humanistisia aineita, siellä tapaa vääriä miehiä, aivan kauhistuttavaa.

Voi olla niinkin raadollista, että kyse todellakin on rahasta. Omassa suvussani kai sitten on ollut varaa antaa jälkipolvien valita oma tiensä puuttumatta puolisovalintoihin, tai oikeammin, viimeisten sukupolvien ajan on ollut. Takuulla on meidänkin suvussa avioliittoja solmittu etunäkökohdat huomioon ottaen ja puoliso valittu varallisuus edelllä. 

Ajat kuitenkin ovat muuttuneet ja ainakin meidän suvun arvot ja tavat sen mukana. Onneksi. Taustat on mitä on, mutta ei niiden vangiksi kannata jäädä.

Tulee nyt pitkä vastaus, anteeksi se, mutta vielä kysymykseen, onko toisen sukupuolen helpompi mukautua erilaisiin taustoihin niin en usko sen olevan sukupuolikysymys. Kysymys on siitä, onko vain toisen oletus (ja siten pakko) sopeutua erilaisuuteen. Ja jos on näin, niin eihän sillä ole merkitystä, mitä sukupuolta ollaan. Jos taas taustojen erilaisuus vain myönnetään ja molemmat suhteutuvat asaan kunnioituksella ja sopivasti huumorilla, ei kummallakaan ole sen pahempia ongelmia kuin nyt yleisesti ottaen ihmisillä välillä vanhempiensa kanssa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Naisten piti vain hakea vapautusta sukupuolestaan opiskellakseen yliopistossa..."

Voit lukea tuosta aiheesta lisää vaikka kirjasta Mäkinen, Engman, Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Tai uutuuskirjassta Helttunen, Kynällä raivattu reitti, suomalaisia kirjailijanaisia. 

Taisin jo mainita, että minun sukuni naiset äidin puolelta 1800-luvulla eivät asuneet Suomessa vielä. Ap 

Mihin unohtui isän suku? 

Skolantiin ja Saksaan. Ap

Eli sinulla ei ole minkäänlaisia sukujuuria Suomeen ja jokainen saksalainen ja skottiesi-isä on akateeminen tai muuten ylhäinen? Vaikka edes hienoimmissa suvuissa ei tällaista tilannetta näissä maissa ole.

Aika kova väite: "suomalaisuutta ei ollut olemassa", kun kyse on kuitenkin suht omintakeisesta kansasta. Poikkeamme kulttuuriltamme ja perimältämme (kielestä puhumattakaan) sekä ruotsalaisista että venäläisistä. Silti meitä ei ole ollut olemassa. Varsinainen haamukansa.

Mutta jos tuntuu paremmalta ajatella, että omat esi-isät/äidit pitkin eurooppaa jotenkin suomalaisuuden rakensivat (miksi?), niin ole hyvä vaan. Olet siis suomalaisuuden ydinjäsen tällä logiikalla.

Aika kova väite: "suomalaisuutta ei ollut olemassa", kun kyse on kuitenkin suht omintakeisesta kansasta. Poikkeamme kulttuuriltamme ja perimältämme (kielestä puhumattakaan) sekä ruotsalaisista että venäläisistä. Silti meitä ei ole ollut olemassa. Varsinainen haamukansa.

No näinpä. On omassakin suvussa ruotsalaisuutta ja muualtakin on naitu puolisoita sukuun, molempia sukupuolia, mutta huolimatta siitä kyllä se suvun "juuri" on suomalaista. Varakkuus on hankittu myös usealla tavalla, alkuperäisesti aatelisuudesta ja rälssistä, poikettu tienaamassa paheellisesti porvarina (koska kuulkaa kauppa se on, mikä kannattaa!), saatu erilaisia suosionosoituksia ja mitä näitä on. Aika paljon on ollut sellaistakin toimintaa, joka ei arvopohjaltaan oikein tänä päivänä olisi jees.

Hyvin tavallinen tarina "akateemisesta suvusta", omien käsityksieni mukaan. Mutta ap vaikuttaakin olevan tosiaan erilaisen kuplan kasvatti. Jos sukujuuret ovat noin erikoiset ja harvinaiset, kenties suku tosiaan niitä sitten vaalii tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Naisten piti vain hakea vapautusta sukupuolestaan opiskellakseen yliopistossa..."

Voit lukea tuosta aiheesta lisää vaikka kirjasta Mäkinen, Engman, Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia. Tai uutuuskirjassta Helttunen, Kynällä raivattu reitti, suomalaisia kirjailijanaisia. 

Taisin jo mainita, että minun sukuni naiset äidin puolelta 1800-luvulla eivät asuneet Suomessa vielä. Ap 

Mihin unohtui isän suku? 

Skolantiin ja Saksaan. Ap

Eli sinulla ei ole minkäänlaisia sukujuuria Suomeen ja jokainen saksalainen ja skottiesi-isä on akateeminen tai muuten ylhäinen? Vaikka edes hienoimmissa suvuissa

Eihän tuo ole edes mikään radikaali ajatus, vaan tuttu kaikille, jotka ovat perehtyneet historian- ja nationalismin tutkimukseen.  En kylläkään itse sanoisi, että suomalaisuutta ei ole, mutta se on historiallisesti vasta 1800-luvulla syntynyttä. Toki monia piirteitä, kansantapaoja ym. on ollut, mutta niitä ei ole määritelty suomalaisiksi. Kansallisuusaatteen ytimessä taas on primordialismi, joka väittää suomalaisuuden olevan jotain ikiaikaista.

En kylläkään itse sanoisi, että suomalaisuutta ei ole, mutta se on historiallisesti vasta 1800-luvulla syntynyttä.

Siis sellainen suomalaisuuden määritelmä, jonkalaiseksi sen nykyään miellämme, on syntynyt noilla main. Mutta et kai tosissasi siis väitä, että kaikki ne ihmiset, jotka täällä ovat syntyneet, kuolleet ja eläneet eivät ole olleet suomalaisia, vaan jotain muuta, sillä perusteella, että heitä ei ole älymystö määritellyt omalla keinotekoisella ja romanttisella tavallaan? Jos nyt kuitenkin väität, mitä väität heidän olleen?

Muistaa pitää sekin, että monet "akateemiset suvut", joihin täälä viitataan, eivät suinkaan olleet fennomaanien kanssa samaa mieltä suomalaisuuden määritelmästä tai edes moisen ajattelutavan oikeellisuudesta tai oikeutuksesta. Keitä he olivat, jos eivät suomalaisia?