Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?
Onko täällä sellaisia pariskuntia?
En nyt tarkoita pariskuntia, missä ollaan vasta ensimmäisessä tai toisessa polvessa akateemisia, vaan vanhoja akateemisia sukuja, joista oltaisiin naitu duunaritaustainen mies. Miten tavat ja ajatukset ovat eronneet vai sujuiko kaikki hyvin? Missä olette tavanneet?
Itse en tunne ketään duunaritaustaista paitsi työmiehinä tai muissa palveluammateissa. Viimeksi teini-ikäisenä olin tekemisissä duunaritaustaisten ihmisten kanssa vapaa-aikana. Heidän perheensä vaikuttivat aika erilaisilta kuin omani. Täälläkin huomaa, että eroja on paljon.
Kommentit (931)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Mitkä akateemisten asiat?
Kuten vaikka ne tieteet ja taiteet ja tai vaikka Sibeliuksesta keskusteleminen illallispöydässä.
Älä unohda taateleita!
Mikä niissä taateleissa nyt niin riepoo? Akateemiset ihmiset matkustelevat paljon, kokeilevat ihan tutkimusten mukaan ennakkoluulottomammin vieraita keittiöitä ja eksoottisiakin ruokia.
Matkustelee vai? Miksiköh
Jos olet akateeminen, sinun pitäisi pystyä ymmärtämään, että sinun yksilöllinen elämäntapasi tai rahatilanteesi ei ole sääntö.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Ei ole mitään vikaa akateemisissa perinteissä, mutta niiden arvottaminen hienommiksi kuin esim. toisessa suvussa ollut tapa osallistua vappumarssiin, on hölmöä. Samoin on hölmöä miettiä, voivatko näiden kahden sukujen edustajat avioitua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Siksi ilmeisesti, että nämä ihmiset ajattelevat, että tuollaisista asioista kiinnostuneet koettavat erottua niiden avulla muista, jos keskustelua oikein tulkitsen.
Se on aika erikoinen ajatuskuvio, sillä sehän merkitsee, että he kuvittelevat, ettei kukaan oikeasti voi olla noin oudoista asioista kiinnostunut - kerran toisessa keskustelussa joku väitti vastaavanlaisesti, että kaikki miehet ovat klasarikonserteissa vain vaimoaan miellyttääkseen. - Ja tuollainen ajatuskuvio juuri osoittaa miten suuri kuilu näiden ihmisten välillä oikeasti on.
Tulee mieleen, että käyttävätkö he itse sitten paljonkin aikaa itsensä profilointiin muiden silmissä joidenkin toisten asioiden suhteen? Ja ovatko nuo asiat kenties rahaan ja omaisuuteen liittyen vaikkapa autoja, veneitä tai jotain muita asioita, joita heidän piireissään arvostetaan? Tällä palstallahan puhutaan paljon rahasta, jonka määrä taas sitten ei ollenkaan kuulu niihin asioihin, joita minun suvussani erityisesti arvostettaisiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Ei ole mitään vikaa akateemisissa perinteissä, mutta niiden arvottaminen hienommiksi kuin esim. toisessa suvussa ollut tapa osallistua vappumarssiin, on hölmöä. Samoin on hölmöä miettiä, voivatko näiden kahden sukujen edustajat avioitua.
Sinä olet ainoa, joka arvotat näitä tapoja paremmiksi tai huonommiksi. Me muut puhumme siitä, että ne ovat erilaisia. Sinun asenteesi osoittaa miksi toisinaan on mahdotonta pariutua eri yhteiskuntaluokkien välillä.
Vierailija kirjoitti:
En ihan suotta kirjoittanut aloituksessani nimenomaan pitkän linjan akateemisista suvuista. Suomi on todella, todella pieni maa, jokaisessa tällaisessa suvussa on käytännössä jo oman suvun piirissä tieteen, taiteen ja politiikan saralla yleisesti tunnettuja henkilöitä - sekä elossa olevia että kuolleita, ja tuttavia sitten vielä enemmän. Tieteet ja taiteet ovat siis tavallista arkielämää ja työtä, eivätkä mitään ihmeellistä tai elitististä.
Ristiriita ihmiseen, joille nuo asiat ovat snobismia, turhaa tai jopa vihattava asia, olisi valtava kuilu. Ap
Voi olla, että olen tulkinnut sinua väärin, mutta mielestäni yrität itse tehdä tieteistä ja taiteista jotain ihmeellistä ja elitististä, mikä ikäänkuin kuuluu vain pitkän linjan akateemisille suvuille. Ikäänkuin muut eivät ymmärtäisi niistä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Ei ole mitään vikaa akateemisissa perinteissä, mutta niiden arvottaminen hienommiksi kuin esim. toisessa suvussa ollut tapa osallistua vappumarssiin, on hölmöä. Samoin on hölmöä miettiä, voivatko näiden kahden sukujen edustajat avioitua.
Sinä olet ainoa, joka arvotat näitä tapoja paremmiksi tai huonommiksi. Me muut puhumme siitä, että ne ovat erilaisia. Sinun asenteesi osoittaa miksi toisinaan on mahdotonta pariutua eri yhteiskuntaluokkien välillä.
En todellakaan arvota, mutta moni täällä selvästi arvottaa. Todellisuudessa ainut asia, mikä estää ihmisiä pariutumasta, on kiinnostuksen puute. Jos kaksi ihmistä haluaa elää yhdessä, he muodostavat parisuhteen. Siinä ei vaarin osteriveitset tai isoenon Tiedonantaja-lehdet merkitse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Mitkä akateemisten asiat?
Kuten vaikka ne tieteet ja taiteet ja tai vaikka Sibeliuksesta keskusteleminen illallispöydässä.
sibeliuksesta keskusteltiin varmaan kaikenlaisissa illallispöydissä esim. hänen elinaikanaan.
Vanhemmalla iällä ehkä, mutta ne taiteilijaporukan ryyppäjäiset olivat sitä lajia mistä ei keskusteltu sivistyneissä illallispöydissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan suotta kirjoittanut aloituksessani nimenomaan pitkän linjan akateemisista suvuista. Suomi on todella, todella pieni maa, jokaisessa tällaisessa suvussa on käytännössä jo oman suvun piirissä tieteen, taiteen ja politiikan saralla yleisesti tunnettuja henkilöitä - sekä elossa olevia että kuolleita, ja tuttavia sitten vielä enemmän. Tieteet ja taiteet ovat siis tavallista arkielämää ja työtä, eivätkä mitään ihmeellistä tai elitististä.
Ristiriita ihmiseen, joille nuo asiat ovat snobismia, turhaa tai jopa vihattava asia, olisi valtava kuilu. Ap
Voi olla, että olen tulkinnut sinua väärin, mutta mielestäni yrität itse tehdä tieteistä ja taiteista jotain ihmeellistä ja elitististä, mikä ikäänkuin kuuluu vain pitkän linjan akateemisille suvuille. Ikäänkuin muut eivät ymmärtäisi niistä mitään.
Minä näen tässäkin keskustelussa vihamielisyyttä niitä asioita kohtaan, joita arvostan eniten. Palsta on täynnä sellaista, mitä ihmettelen, mutta onhan sitä muuallakin yhteiskunnassa nykyään, ja mielestäni se on suomalaisessa yhteiskunnassa uutta. Vihamielinen, halveksiva asenne tieteitä ja taiteita kohtaan ja ihmisiä, jotka tekevät niitä asioita työkseen.
En minä tai kukaan muukaan tässä keskustelussa ole osoittanut vihamielisyyttä ja halveksuntaa niitä asioita kohtaan, joita työväenluokassa ilmeisesti arvostetaan. Vain tieteitä ja taiteita, humanismin ihanteita, on lupa nykyään halveerata ihan päivittäin tällä palstalla. Ap
Olen sellaistakin nähnyt täällä, että naiset (usein nimenomaan naiset) vastaavat johonkin "sinä olet pelkkä humanisti" -kiusaamisen niin, että kertovat olevansa vaikkapa insinöörejä. Mitä ihmeen peliä se tuollainen on, ovat tai eivät ole, mutta ihmettelen vain, että kokonainen yhteiskunta alkaa haluta erottua humanismin perinteestä, joka sentään on koko länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän perusta. Ja ylpeillään sillä, että minulla ei ainakaan ole mitään tekemistä humanististen tieteiden kanssa. Ap
Mies on akateemisesta perheestä, itse olen duunariperheestä. Perheemme eroaa lähinnä niin, että miehen perhe ovat pöyhkeilevää, tärkeilevää ja akateemisuutta korostavaa porukkaa. Kaikki on riidoissa (heitä on 4 sisarusta) keskenään, on kateutta ja kilpailua lasten menestyksestä, rahasta, huviloista, äitinsä lastenhoitoavusta jne. Kauhulla odotan mitä tapahtuu, kun joskus jakavat perintöä.
oma perheeni on hyvin läheinen, en ole koskaan riidellyt siskojeni kanssa. Vietämme kaikki juhlapyhät yhdessä, hoidamme toistemme lapsia ja sisareni lapset ovat äärimmäisen rakkaita minulle. Meille ei ole tulossa perintöä eikä luonnollisesti perintöriitoja. Mieheni viihtyy perheeni kanssa hyvin, huomattavasti paremmin kuin omansa kanssa.
näen jokaikinen päivä, mitä rahalla ja korkealla koulutuksella ei saa; sydämen sivistystä
"Jos kaksi ihmistä haluaa elää yhdessä, he muodostavat parisuhteen. Siinä ei vaarin osteriveitset tai isoenon Tiedonantaja-lehdet merkitse mitään."
Onko sinulla tästä omakohtaista kokemusta? Joko kirjoitit sen auki ketjuun, sillä tuon avaaminenhan on ketjun aihe. Ap
Vastaan väliinputoajana, etten tule toimeen minkään sosiaaliluokan kanssa. Omat suvut ovat työväenluokkaisia, mutta taustalta löytyy myös useampi sukupolvi kotiäitiyttä. Tämä on tehnyt omasta persoonastani pehmeän ja antanut suuren etulyöntiaseman moneen
Akateemisissa häiritsee sokea usko tieteeseen ja omaan ylivertaisuuteensa. Tiede sisältää todella palkon suoranaista kukkua ja esimerkiksi lääketeollisuus oon hirvittävin instituutio sitten natsisaksan. Museoissa, baletissa tai oopperassa luuhaaminen, maailmanlaajuisestikin, vertautuu siihen, kuin kävisi maailmanlaajuisesti mäkkärissä. Sivistyksen tulisi olla laajempaa ja poliittisen suuntauksen vastuullisempaa
Duunareissa häiritsee alatyylisyys ja materialistisuus. Jutut ja tavat ovat mauttomia, eikä yhteistä keskusteltavaa ole
Keskiluokkaiset ovat kusipäitä. Käyttäytymisetikettiä ei ole, ja ylemmyys on noussut hattuun
Työttömissä häiritsee rappioituneisuus
Asetan eniten odotuksia yläluokalle, koska periaatteessa heillä pitäisi olla edellytykset laajimpaan sivistykseen. Valitettavasti en kuitenkaan tätä useimmiten heissä näe, vaan asema indikoi ennemminkin pitkää taloudellista vaurautta, sekä keskinkertaista informaation omaksumis- ja jäsentelykykyä. Matalammissa sosiaaliluokissa on selvästi skarpimpaa porukkaa, mutta koska prioriteetit ovat erit, he eivät koskaan päädy akatemiaan
Vierailija kirjoitti:
Olen sellaistakin nähnyt täällä, että naiset (usein nimenomaan naiset) vastaavat johonkin "sinä olet pelkkä humanisti" -kiusaamisen niin, että kertovat olevansa vaikkapa insinöörejä. Mitä ihmeen peliä se tuollainen on, ovat tai eivät ole, mutta ihmettelen vain, että kokonainen yhteiskunta alkaa haluta erottua humanismin perinteestä, joka sentään on koko länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän perusta. Ja ylpeillään sillä, että minulla ei ainakaan ole mitään tekemistä humanististen tieteiden kanssa. Ap
Sivistymättömyyttähän se on. Ei enää osata lukea kulttuuria. Ei ymmärretä oman länsimaisen kulttuurimme vuoropuhelua, keskustelua vuosisatojen, tuhansien vuosien ajalta. Kun redusoidaan ooppera vain yhdeksi showksi tv -sarjojen joukkoon. On turha itkeä suomalaisen kulttuurin muuttumista saati katoamista, jos kuitenkaan sille kulttuurille ei kyetä antamaan minkäänlaista arvoa itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne akateemisten asiat herättävät toisissa niin paljon vihaa, halveksuntaa ja dissausta. Miksi ei voi vaan hyväksyä, että ne ovat toisille ihmisille ihan aidosti tärkeitä asioita.
Siksi ilmeisesti, että nämä ihmiset ajattelevat, että tuollaisista asioista kiinnostuneet koettavat erottua niiden avulla muista, jos keskustelua oikein tulkitsen.
Se on aika erikoinen ajatuskuvio, sillä sehän merkitsee, että he kuvittelevat, ettei kukaan oikeasti voi olla noin oudoista asioista kiinnostunut - kerran toisessa keskustelussa joku väitti vastaavanlaisesti, että kaikki miehet ovat klasarikonserteissa vain vaimoaan miellyttääkseen. - Ja tuollainen ajatuskuvio juuri osoittaa miten suuri kuilu näiden ihmisten välillä oikeasti on.
Tulee mieleen, että käyttävätkö he itse sitten paljonkin aikaa itsensä profilointiin muiden silmissä joidenkin toisten asioiden suhteen? Ja
Sinähän tässä sitä kuilua spekulaatioillasi rakennat. On suorastaan brittiläistä pöytäetikettiä hyvesignaloida omaa suhtautumista tuloeroihin, kun toinen ei edes huomannut eroa :)
Minä näen tässäkin keskustelussa vihamielisyyttä niitä asioita kohtaan, joita arvostan eniten. Palsta on täynnä sellaista, mitä ihmettelen, mutta onhan sitä muuallakin yhteiskunnassa nykyään, ja mielestäni se on suomalaisessa yhteiskunnassa uutta. Vihamielinen, halveksiva asenne tieteitä ja taiteita kohtaan ja ihmisiä, jotka tekevät niitä asioita työkseen.
En minä tai kukaan muukaan tässä keskustelussa ole osoittanut vihamielisyyttä ja halveksuntaa niitä asioita kohtaan, joita työväenluokassa ilmeisesti arvostetaan. Vain tieteitä ja taiteita, humanismin ihanteita, on lupa nykyään halveerata ihan päivittäin tällä palstalla. Ap
Ylennät itseäsi koko ajan ja sitten ihmettelet, miksi siihen tartutaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies on akateemisesta perheestä, itse olen duunariperheestä. Perheemme eroaa lähinnä niin, että miehen perhe ovat pöyhkeilevää, tärkeilevää ja akateemisuutta korostavaa porukkaa. Kaikki on riidoissa (heitä on 4 sisarusta) keskenään, on kateutta ja kilpailua lasten menestyksestä, rahasta, huviloista, äitinsä lastenhoitoavusta jne. Kauhulla odotan mitä tapahtuu, kun joskus jakavat perintöä.
oma perheeni on hyvin läheinen, en ole koskaan riidellyt siskojeni kanssa. Vietämme kaikki juhlapyhät yhdessä, hoidamme toistemme lapsia ja sisareni lapset ovat äärimmäisen rakkaita minulle. Meille ei ole tulossa perintöä eikä luonnollisesti perintöriitoja. Mieheni viihtyy perheeni kanssa hyvin, huomattavasti paremmin kuin omansa kanssa.
näen jokaikinen päivä, mitä rahalla ja korkealla koulutuksella ei saa; sydämen sivistystä
Ehkä se nyt ei ihan sillä tavalla kuitenkaan ole, että kaikki akateemiset perheet ovat riitaisia ja kateellisia, kun taas duunariperheet ovat rakastavia ja sopuisia. Tarkoitan, että voisihan niistä omista kokemuksista puhua yleistämättä sitä ihan kaikkiin. Vai?
Oma sukuni ei ole riitainen eikä kateellinen eikä miehenkään suku. Johtunee siitä, että osaamme olla riittävän paljon omissa oloissamme eikä ole esimerkiksi yhteisiä kesämökkejä tai suuria perheitä, joissa jaetaan perintöjä monen kesken. Siihen soppaanhan tulevat sitten miniät ja vävytkin sukuineen mukaan mitä olen näitä seurannut. Ap
"Sinähän tässä sitä kuilua spekulaatioillasi rakennat. On suorastaan brittiläistä pöytäetikettiä hyvesignaloida omaa suhtautumista tuloeroihin, kun toinen ei edes huomannut eroa :)"
Onko mahdollista keskustella aiheesta eikä siitä millainen minä olen. Olenhan minä vaikka mitä riippuen siitä kuka puhuu, mutta se ei ole ketjun aiheena. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vastaan väliinputoajana, etten tule toimeen minkään sosiaaliluokan kanssa. Omat suvut ovat työväenluokkaisia, mutta taustalta löytyy myös useampi sukupolvi kotiäitiyttä. Tämä on tehnyt omasta persoonastani pehmeän ja antanut suuren etulyöntiaseman moneen
Akateemisissa häiritsee sokea usko tieteeseen ja omaan ylivertaisuuteensa. Tiede sisältää todella palkon suoranaista kukkua ja esimerkiksi lääketeollisuus oon hirvittävin instituutio sitten natsisaksan. Museoissa, baletissa tai oopperassa luuhaaminen, maailmanlaajuisestikin, vertautuu siihen, kuin kävisi maailmanlaajuisesti mäkkärissä. Sivistyksen tulisi olla laajempaa ja poliittisen suuntauksen vastuullisempaa
Duunareissa häiritsee alatyylisyys ja materialistisuus. Jutut ja tavat ovat mauttomia, eikä yhteistä keskusteltavaa ole
Keskiluokkaiset ovat kusipäitä. Käyttäytymisetikettiä ei ole, ja ylemmyys on noussut hattuun
Työttömissä häiritsee rappioituneisuus
Päätit sitten läväyttää kaikki ennakkoluulot pöytään faktoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan suotta kirjoittanut aloituksessani nimenomaan pitkän linjan akateemisista suvuista. Suomi on todella, todella pieni maa, jokaisessa tällaisessa suvussa on käytännössä jo oman suvun piirissä tieteen, taiteen ja politiikan saralla yleisesti tunnettuja henkilöitä - sekä elossa olevia että kuolleita, ja tuttavia sitten vielä enemmän. Tieteet ja taiteet ovat siis tavallista arkielämää ja työtä, eivätkä mitään ihmeellistä tai elitististä.
Ristiriita ihmiseen, joille nuo asiat ovat snobismia, turhaa tai jopa vihattava asia, olisi valtava kuilu. Ap
Voi olla, että olen tulkinnut sinua väärin, mutta mielestäni yrität itse tehdä tieteistä ja taiteista jotain ihmeellistä ja elitististä, mikä ikäänkuin kuuluu vain pitkän linjan akateemisille suvuille. Ikäänkuin muut eivät y
Ajatteletko, että duunarien pitäisi ihailla akateemikkoja? Oletko akateeminen saadaksesi duunarien hyväksynnän?
Kaikkia solvataan jossakin. Luulisi sinun myös akateemikkona osaavan arvioida kehityksen kaarta, kun metsäsuomalaiset integroidaan ensin "työväenluokkaan" ja siitä pikkuhiljaa ammattikorkeakoulun avulla "akatemiaan". Sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä käsittelevät aivoalueet aktivoituvat vasta paljon mekaanisia toimintoja suorittavien jälkeen. Tällä hetkellä mölisevä natiivi on löytänyt politiikan, ja meininki on sen mukaista. Otsalohko ei ole vielä aktivoitunut
sibeliuksesta keskusteltiin varmaan kaikenlaisissa illallispöydissä esim. hänen elinaikanaan.