Onko heikkoutta jos tarvitsee kumppanin ja parisuhteen voidakseen hyvin?
Kun tarvitsevuutta pidetään normaalina, luonnollisena heikkoutena, joka on inhimillistä ja ok, niin päteekö tämä myös siihen että tarvitsee kumppanin/ puolison? Onko ihminen joka voi hyvin ja pärjää sinkkuna vahvempi?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan läheisriippuvaisuudeksi. Jos ei osaa olla onnellinen yksin, kaikki ei ole hyvin
Ihminen on kyllä laumaeläin, jotain poikkeusyksilöitä lukuunottamatta. Kaikilla ei ole kavereita ja vanhempia elossa ja se yksi ihminen ihan voisi riittää tyydyttämään sosiaaliset tarpeet.
Laumaeläin ei tarkoita sitä, että ihminen ei voi hyvin, jos ei ole parisuhteessa. Ei ole kenenkään toisen vastuulla huolehtia sinun hyvinvoinnistasi. Hyvinvointi lähtee sinusta itsestäsi. Jos lasket hyvinvointisi vain muiden varaan, olet kusessa.
Kroonisesti yksinäiset eivät yleensä voi hyvin
Yksin ei tässä maailmassa pärjää kukaan. Koko ihmiskunnan kehitys perustuu yhteistyöhön.
Eivät kivat harrastuksetkaan korvaa sitä, miten paljon parisuhde parantaa elämänlaatua. Ei se tarkoita, että tekisi itsemurhan ilman kumppania vaan että onnellisuus lisääntyy. Yksinolo on kurjaa vaikka viihtyisi yksin.
Tuohan ei pidä paikkaansa. Jos ihminen viihtyy yksin, silloin yksinolo ei ole kurjaa, vaan jopa nautinnollista. Sulla menee nyt sekaisin yksinolo ja yksinäisyys. Ne ovat kaksi eri asiaa. Terveessä parisuhteessa ollaan välillä myös erillään eli yksin. Jos siihen ei pysty, kaikki ei ole kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan asia ei ole joko-tai vaan sekä-että.
Asia on nimenomaan joko-tai, jos tilanne on se, mistä ap puhuu eli ei pysty voimaan hyvin ilman parisuhdetta.
Oli tarkoitettu läheisriippuvuudesta jankkaavalle.
Ei kukaan ole sellaisesta jankannut. Kerrottiin vain, ettei ole tervettä olla täysin riippuvainen toisesta ihmisestä. Vain pikkulapset ovat, koska eivät osaa vielä elää itsenäisesti.
Mistä revit sen läheisriippuvuuden kun puhutaan liittymisen tarpeesta?
Yksin ei tässä maailmassa pärjää kukaan. Koko ihmiskunnan kehitys perustuu yhteistyöhön.
Hyvin pärjää yksin, jos vain haluaa. Eikä ilman parisuhdetta eläminen tarkoita, että pitää olla totaalinen erakko. Osa täällä näköjään luulee, että parisuhde on ainut mahdollinen tapa olla tekemisissä muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Yksin ei tässä maailmassa pärjää kukaan. Koko ihmiskunnan kehitys perustuu yhteistyöhön.
Hyvin pärjää yksin, jos vain haluaa. Eikä ilman parisuhdetta eläminen tarkoita, että pitää olla totaalinen erakko. Osa täällä näköjään luulee, että parisuhde on ainut mahdollinen tapa olla tekemisissä muiden kanssa.
Kärjistäjätrolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan asia ei ole joko-tai vaan sekä-että.
Asia on nimenomaan joko-tai, jos tilanne on se, mistä ap puhuu eli ei pysty voimaan hyvin ilman parisuhdetta.
Oli tarkoitettu läheisriippuvuudesta jankkaavalle.
Ei kukaan ole sellaisesta jankannut. Kerrottiin vain, ettei ole tervettä olla täysin riippuvainen toisesta ihmisestä. Vain pikkulapset ovat, koska eivät osaa vielä elää itsenäisesti.
Mistä revit sen läheisriippuvuuden kun puhutaan liittymisen tarpeesta?
Ketjun otsikosta. Jos ihminen ei voi hyvin ilman parisuhdetta, silloin kyse on läheisriippuvuudesta. Terve ihminen voi hyvin ilman parisuhdettakin, vaikka hänellä olisikin halu olla parisuhteessa. Liittymisen tarve on eri asia kuin se, että hyvinvointi on kiinni parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ei tässä maailmassa pärjää kukaan. Koko ihmiskunnan kehitys perustuu yhteistyöhön.
Hyvin pärjää yksin, jos vain haluaa. Eikä ilman parisuhdetta eläminen tarkoita, että pitää olla totaalinen erakko. Osa täällä näköjään luulee, että parisuhde on ainut mahdollinen tapa olla tekemisissä muiden kanssa.
Kärjistäjätrolli.
Tuoko on paras vasta-argumenttisi, kun tajuta olleesi väärässä?
Olen tähän astisen elämäni elänyt ilman parisuhteita, kun ei vaan ole kukaan koskaan ollut kiinnostunut. Siihen on tottunut. On minulla viisi hyvää ystävää joten en täysin yksin ole.
Eniten minua tällä hetkellä omassa tilanteessani risoo kosketuksen puute. Haluaisin niin saada ja antaa kosketuksia - silittää, hieroa, torkkua sylikkäin, halata jne. Painopeitto ja halityynyt auttaa pahimmissa tapauksissa, mutta eivät ne korvaa oikeaa kosketusta. Käyn välillä hieronnassa ihan terveydenkin puolesta, mutta ei sekään ole ihan sama koska siitä puuttuu vastavuoroisuus.
Ja "huoralta halaus" nyt olisi jo sen sortin rimanalitus ja epätoivon osoitus että en halua edes ajatella sitä mahdollisuutena.
Hiukan ohi aiheen, mutta halusin nyt vain purkaa pahaa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kivat harrastuksetkaan korvaa sitä, miten paljon parisuhde parantaa elämänlaatua. Ei se tarkoita, että tekisi itsemurhan ilman kumppania vaan että onnellisuus lisääntyy. Yksinolo on kurjaa vaikka viihtyisi yksin.
Tuohan ei pidä paikkaansa. Jos ihminen viihtyy yksin, silloin yksinolo ei ole kurjaa, vaan jopa nautinnollista. Sulla menee nyt sekaisin yksinolo ja yksinäisyys. Ne ovat kaksi eri asiaa. Terveessä parisuhteessa ollaan välillä myös erillään eli yksin. Jos siihen ei pysty, kaikki ei ole kunnossa.
Mistä tuon keksit, ettei pysty olemaan erossa? Suhdehan on tälläin erossaollessa koko ajan olemassa, ei silloin ole yksin. Yksinäimen sen sijaan voi olla vaikka suhteessa.
EI parisuhteen ja puolison kaipuu ole haikkoutta vaan inhimillinen perustarve. Eikä parisuhdekaan tarkoita etteikö vietettäisi aikaa myös erillään. Kylää kumppanuus, rakkaus ja läheisyysovat yksi elämän suurimmista voimavaroista.
Minä nautin sinkkuelämästä, joten en osaa ajatella, että hyvinvointi olisi kiinni parisuhteesta. Läheisyyttää saa muillakin tavoin kuin sitoutumalla yhteen ihmiseen. Eikä kaikki ihmiset ole parisuhdetyyppiä.
Minusta ongelma on siinä, jos TARVITSEE parisuhteen. Silloin ihminen herkästi ottaa kenet vain, jotta ei vaan tarvitisi olla sinkkuna. Ja sehän ei tunnetusti johda kovin hyviin lopputuloksiin. Jos taas tilanne on se, että kestää sinkkuvaiheetkin ihan hyvin, vaikka haluaa parisuhteen, asiassa ei ole onglmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan asia ei ole joko-tai vaan sekä-että.
Asia on nimenomaan joko-tai, jos tilanne on se, mistä ap puhuu eli ei pysty voimaan hyvin ilman parisuhdetta.
Oli tarkoitettu läheisriippuvuudesta jankkaavalle.
Ei kukaan ole sellaisesta jankannut. Kerrottiin vain, ettei ole tervettä olla täysin riippuvainen toisesta ihmisestä. Vain pikkulapset ovat, koska eivät osaa vielä elää itsenäisesti.
Mistä revit sen läheisriippuvuuden kun puhutaan liittymisen tarpeesta?
Ketjun otsikosta. Jos ihminen ei voi hyvin ilman parisuhdetta, silloin kyse on läheisriippuvuudesta. Terve ihminen voi hyvin ilman parisuhdettakin, vaikka hänellä olisikin halu olla pa
Läheisriippuvuus kuvaa enemmän haitallista tapaa olla parisuhteessa kuin sitä, ettei voi hyvin ihan yksin ja ilman taustajoukkoja.
Jotenkin nykyisin ei saisi haluta edes perhettä ilman jotain syytöksiä.
Vierailija kirjoitti:
EI parisuhteen ja puolison kaipuu ole haikkoutta vaan inhimillinen perustarve. Eikä parisuhdekaan tarkoita etteikö vietettäisi aikaa myös erillään. Kylää kumppanuus, rakkaus ja läheisyysovat yksi elämän suurimmista voimavaroista.
Ei ole perustarve. Perustarpeet ovat tarpeita, joita ilman ihminen ei pysy hengissä. Näitä ovat ravinto, juoma, lämpö ja hengitysilma. Perustarpeiden jälkeen tulevat turvallisuuteen liittyvät tarpeet eli suoja vaaroilta. Ihmissuhteet ovat vasta kolmannella portaalla tarvehierarkiassa. Niitä ilman selviää hengissä, vaikka hyvät ihmissuhteet (kattaa myös ystävät ja sukulaiset jne.) lisäävätkin hyvinvointia. Ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole välttämättömyys. Varsinkaan parisuhde ei sitä ole. Ihminen pystyy elämään täysin onnellista ja täyttä elämää ilman parisuhdettakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan asia ei ole joko-tai vaan sekä-että.
Asia on nimenomaan joko-tai, jos tilanne on se, mistä ap puhuu eli ei pysty voimaan hyvin ilman parisuhdetta.
Oli tarkoitettu läheisriippuvuudesta jankkaavalle.
Ei kukaan ole sellaisesta jankannut. Kerrottiin vain, ettei ole tervettä olla täysin riippuvainen toisesta ihmisestä. Vain pikkulapset ovat, koska eivät osaa vielä elää itsenäisesti.
Mistä revit sen läheisriippuvuuden kun puhutaan liittymisen tarpeesta?
Ketjun otsikosta. Jos ihminen ei voi hyvin ilman parisuhdetta, silloin kyse on läheisriippuvuudesta. Terve ihminen voi hyvin ilman par
No sehän on nimenomaan haitallista, jos ei osaa voida hyvin ilman parisuhdetta. Ei kukaan ole sanonut, etteikö saisi HALUTA parisuhdetta tai perhettä. Sä sotket nyt haluamisen ja tarvitsemisen, jotka ovat kaksi täysin eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI parisuhteen ja puolison kaipuu ole haikkoutta vaan inhimillinen perustarve. Eikä parisuhdekaan tarkoita etteikö vietettäisi aikaa myös erillään. Kylää kumppanuus, rakkaus ja läheisyysovat yksi elämän suurimmista voimavaroista.
Ei ole perustarve. Perustarpeet ovat tarpeita, joita ilman ihminen ei pysy hengissä. Näitä ovat ravinto, juoma, lämpö ja hengitysilma. Perustarpeiden jälkeen tulevat turvallisuuteen liittyvät tarpeet eli suoja vaaroilta. Ihmissuhteet ovat vasta kolmannella portaalla tarvehierarkiassa. Niitä ilman selviää hengissä, vaikka hyvät ihmissuhteet (kattaa myös ystävät ja sukulaiset jne.) lisäävätkin hyvinvointia. Ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole välttämättömyys. Varsinkaan parisuhde ei sitä ole. Ihminen pystyy elämään täysin onnellista ja täyttä elämää ilman parisuhdettakin.
Ihmissuhteet kyllä parantavat turvallisuutta tai ovat jopa oleellisia.
En pidä rakkauden tarvetta heikkoutena. Sehän antaa voimaa ja tahtoa puolustaa rakkaimpia, sekä valaisee elämää. Kaiken lisäksi rakkaus on kaikista voimakkain vahvuus. Ei missään nimessä heikkous. Äärirakkaudella voi jopa hoitaa mielen ja kehon sairauksia.
Se ettei osaa olla yksin tarkoittaa yleensä, että henkilö ei ole tasapainoinen. Tätä tasapainon heittoa ilmenee jopa luostareiden zen-munkkien keskuudessa.
Tottakai on. Hoida itsesi kuntoon ennenkuin järjestät draamaa ja aiheutat kaaosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI parisuhteen ja puolison kaipuu ole haikkoutta vaan inhimillinen perustarve. Eikä parisuhdekaan tarkoita etteikö vietettäisi aikaa myös erillään. Kylää kumppanuus, rakkaus ja läheisyysovat yksi elämän suurimmista voimavaroista.
Ei ole perustarve. Perustarpeet ovat tarpeita, joita ilman ihminen ei pysy hengissä. Näitä ovat ravinto, juoma, lämpö ja hengitysilma. Perustarpeiden jälkeen tulevat turvallisuuteen liittyvät tarpeet eli suoja vaaroilta. Ihmissuhteet ovat vasta kolmannella portaalla tarvehierarkiassa. Niitä ilman selviää hengissä, vaikka hyvät ihmissuhteet (kattaa myös ystävät ja sukulaiset jne.) lisäävätkin hyvinvointia. Ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole välttämättömyys. Varsinkaan parisuhde ei sitä ole. Ihminen pystyy elämään täysin onnellista ja täyttä elämää ilman parisuhdettakin.
Ei aina. On paljonkin parisuhteita, jotka eivät todellakaan lisää turvallisuutta, vaan vähentävät sitä tai poistavat sen kokonaan.
Eivät kivat harrastuksetkaan korvaa sitä, miten paljon parisuhde parantaa elämänlaatua. Ei se tarkoita, että tekisi itsemurhan ilman kumppania vaan että onnellisuus lisääntyy. Yksinolo on kurjaa vaikka viihtyisi yksin.