Lue keskustelun säännöt.
Lapsena selkäänsä saaneet, miten selvisitte siitä henkisesti?
14.06.2024 |
Heti aluksi selvennys: Otsikolla en tarkoita suinkaan sitä, miten on selvitty pitkällä aikajänteellä lapsuudessa saatujen selkäsaunojen (mahdollisista) aiheuttamista traumoista. Tarkoitukseni on pikemminkin kysyä, miten millä henkisillä mekanismeilla selvisitte (= pysyitte edes jollainlailla henkisesti kasassa) juuri sillä hetkellä, kun vitsa viuhui kipeästi takapuolella.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että joskus kakarana vitsaa saadessa pyrin ajattelemaan jotain tyyliin okei, olen toiminnallani ansainnut tämän, sattuuhan tämä, mutta kohta tuhmuus on sovitettu. Tämä ei minulla osoittautunut mitenkään toimivaksi psykologiseksi suojamekanismiksi, sillä yleensä jo selvästi ennen selkäsaunan loppua mielessäni jyskäsi ajatus, että mitä pahaa olenkaan tehnyt, niin rangaistus on tekoon nähden aivan liian ankara!
Toinen, ja selvästi tehokkaampi, psykologinen suojamekanismi oli paeta mielikuvituksen siivin kivuliaasta ja nöyryyttävästä tilanteesta. Eli pyrin mahdollisimman tehokkaasti keskittämään ajatukseni joihinkin positiivisiin asioihin, lämpimiin kesäpäiviin, jäätelöön, leikkeihin kavereiden kanssa jne. Näillä eväillä pysyin ehkä jotenkin henkisesti kasassa silloin kun vanhempani käyttivät ruumiillista kuritusta.
Mitenkä muilla? Te, joilla on myös kokemusta, kertokaapa mitä lapsen mielessä liikkuu juuri sillä hetkellä kun vitsa viuhui?
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaa kokeneilla mm. enemmän syöpiä nuorella iällä.
"varmimmin biologista ikääntymistä nopeuttaa lapsuudessa koettu väkivalta"
Kaikki kokevat väkivaltaa lapsuudessa. Varsinkin ala-asteen välitunneilla lyödään siekailematta turpaan.
En tiedä missä kävit koulusi mutta mua ei lyönyt kukaan koskaan koulussa, ei myöskään lapsiani. Tosin ollaan naispuolisia.
No toivotaan että saat vielä turpaasi jälkikäteen - koskaan ei ole liian myöhäistä kunnon turpasaunalle.
Trollin mielestä mikä vaan aihe on hassun hauska trollauksen kohde
Ei ole trollausta vaan ihan rehellinen toive.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua hakattiin kun otin ruokaa kaapista tai välillä muuten vaan.
Totta, olin tarkemmin ajatellen ansainnut. Sen takia olen varmaan koko ikäni rankaissut itseäni olemalla väkivaltaisissa suhteissa, jotta saisin enemmän turpaani.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -75 ja omassa ikäluokassa selkäsauna oli ihan yleinen rangaistus. Tiedän sen siitä, mitäolen kavereiden kanssa keskustellut. Olen saanut pari kertaa selkään vitsalla. Koin ansainneeni rangaistuksen kummallakin kerralla, eikä meillä "selkäsauna"tarkoittanut kun paria ripsausta koivuvitsalla eikä mitään hakkaamista. Toisella kerralla varastin karkkia kaupasta, toisella kerralla karkasin kotoa ilmoittamatta vanhemmille, minne olin menossa. Traumoja ei ole jäänyt, ja minulle tosiaan selitettiin aina, mistä rangaistus johtui.
Esikoiseni on syntynyt 1978 (poika), koskaan ei tarvinnut lyödä, piiskaamisesta puhumattakaan. Aina selvittiin puhumalla. Riippuu tietysti lapsesta. Villejä poikia meillä oli.
Mä selvisin vasta kun sain itseni kaltaisen lapsen ja huomasin miten temperamenttinen taapero osaa uhmallaan triggeröidä.
Kuvittelin itseni pienenä ja kaksi isompaa sisarusta siinä vielä, isän raskaan työn ja sen miltä on tuntunut herätä päiväunilta lopen uupuneena joka päivä ennen aikojaan minun huutamiseen ja riehumiseen.
Vaikken hyväksy väkivaltaa enkä itse hakkais remmilla 4-vuotiasta, niin tavoitan oman uhmalapseni kohdalla sen tunteen mikä isällä on ollut, kun lapsi ei tottele mitään ja aiheuttaa sekasortoa80-luvulla oli toinen aikakausi, sota-ajan aikoihin syntynyt isäni noudatti samoja kasvatusoppeja kuin vanhempansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -75 ja omassa ikäluokassa selkäsauna oli ihan yleinen rangaistus. Tiedän sen siitä, mitäolen kavereiden kanssa keskustellut. Olen saanut pari kertaa selkään vitsalla. Koin ansainneeni rangaistuksen kummallakin kerralla, eikä meillä "selkäsauna"tarkoittanut kun paria ripsausta koivuvitsalla eikä mitään hakkaamista. Toisella kerralla varastin karkkia kaupasta, toisella kerralla karkasin kotoa ilmoittamatta vanhemmille, minne olin menossa. Traumoja ei ole jäänyt, ja minulle tosiaan selitettiin aina, mistä rangaistus johtui.
Esikoiseni on syntynyt 1978 (poika), koskaan ei tarvinnut lyödä, piiskaamisesta puhumattakaan. Aina selvittiin puhumalla. Riippuu tietysti lapsesta. Villejä poikia meillä oli.
Mitä sitten? Piiskaamalla olisi pysynyt poikasi kaidalla tiellä. Nyt taisi tulla vain lauma pikkukrimejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi omaa kokemusta, mutta olin lapsena 70-luvulla paikalla, kun kaverini joutui äitinsä pieksemäksi. Olin heillä kotona toisessa huoneessa kuuntelemassa piiskan sivalluksia, äidin raivoa ja kaverini itkua ja huutoa ja pelkäsin, että hakkaako kohta minutkin.
Miksi pelkäsit, että kaverisi äiti pieksisi myös sinut? Olitko ollut mukana samassa pahanteossa kuin kaverisi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pahoinpitely ei enää ole oikein kasvatuksellisessa mielesssä?
Itse olen saanut luunappia, tukkapöllyä ja koivuniemen herraa äidiltäni jokus ysärillä lapsena, mutta eivät ne minua traumatisoineet.
En toki nykypäivänä omille lapsilleni moista tee enää.
No mietipä vähän, niin ehkä se selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi omaa kokemusta, mutta olin lapsena 70-luvulla paikalla, kun kaverini joutui äitinsä pieksemäksi. Olin heillä kotona toisessa huoneessa kuuntelemassa piiskan sivalluksia, äidin raivoa ja kaverini itkua ja huutoa ja pelkäsin, että hakkaako kohta minutkin.
Miksi pelkäsit, että kaverisi äiti pieksisi myös sinut? Olitko ollut mukana samassa pahanteossa kuin kaverisi?
Pitäisi kyllä ottaa käyttöön tämmöinen 'koko kylä kasvattaa' mentaliteetti. Loppuisi kersojen pahanteko kun keneltä tahansa aikuiselta saattaisi saada selkäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pahoinpitely ei enää ole oikein kasvatuksellisessa mielesssä?
Itse olen saanut luunappia, tukkapöllyä ja koivuniemen herraa äidiltäni jokus ysärillä lapsena, mutta eivät ne minua traumatisoineet.
En toki nykypäivänä omille lapsilleni moista tee enää.
No mietipä vähän, niin ehkä se selviää.
Kyllä se pieni kuritus olisi parempi kuin tämä nykymeno. Suuressa osassa maailmaa asiat ovatkin tämän suhteen paremmin ja kakarat pidetään kurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka vitsaa säästää se lastansa vihaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee näkee nykyajan lapsista mikä on tulos
Tämän hokeminen saa niin vihaiseksi, että tekisi mieli itse lyödä - vaikka ikinä en ole toista ihmistä satuttanut.
Miten joku voi olla niin sairas, että näkee lapsen satuttamisen oikeutettuna? Eivätkö nämä tarinat täällä saa näkemään, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta "kasvatus"väkivalta ei ole tuottanut mitään muuta kuin kipua, nöyryytystä ja pahimmillaan koko loppuelämän kestäviä mielenterveysongelmia?
Onko niin vaikea myöntää, että omat vanhemmat tai itse ei ole sittenkään ollut sellainen superkasvattaja kuin mitä mielessään on ajatellut?
Joskus vitsan lisäksi sattuu myös totuus. Itselle on ollut kaameaa huomata, miten hirveitä alkoholistivanhempani olivat minulle, vaikka eivät ikinä lyöneetkään. Kuten joku osuvasti totesi, lapsen rakkaus vanhempaansa on mielipuolinen. Ja monet ovat kyvyttömiä luopumaan koskaan mielipuolisuudestaan. Me kaikki kun haluaisimme ajatella olevamme hyvien vanhempien lapsia. Herääminen ei silti ole kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vitsaa säästää se lastansa vihaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee näkee nykyajan lapsista mikä on tulos
Tämän hokeminen saa niin vihaiseksi, että tekisi mieli itse lyödä - vaikka ikinä en ole toista ihmistä satuttanut.
Miten joku voi olla niin sairas, että näkee lapsen satuttamisen oikeutettuna? Eivätkö nämä tarinat täällä saa näkemään, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta "kasvatus"väkivalta ei ole tuottanut mitään muuta kuin kipua, nöyryytystä ja pahimmillaan koko loppuelämän kestäviä mielenterveysongelmia?
Onko niin vaikea myöntää, että omat vanhemmat tai itse ei ole sittenkään ollut sellainen superkasvattaja kuin mitä mielessään on ajatellut?
Joskus vitsan lisäksi sattuu myös totuus. Itselle on ollut kaameaa huomata, miten hirveitä alkoholistivanhempani olivat minulle, vaikka eivät ikinä lyöneet
Sinua ei ole riittävästi piiskattu lapsena - siksipä järjen valo on päästäsi himmentynyt. Kaltaisesi lässyttäjät ja kurittomien kakaroiden ymmärtäjät ovat uudet sukupolvet pilanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme meistä on saanut psykoterapiaa ja selvinnyt jotenkuten sen avulla. Yksi teki itsemurhan. Yksi on pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä ja hänellä on paljon pitkiä sairaalajaksoja nuoruudesta lähtien.
99% lapsista sai selkäänsä ennen. Jos ei kotona niin sitten koulussa tai tarhassa. Ei ollut yhtä paljon mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä kuin nykyään.
Ai ei vai???
Syrjäytyminen oli marginaalinen ilmiö. Nykyään se taas on valtavirtaa vaikka todella isot resurssit laitetaan sen ehkäisyyn. Joka toisella ei myöskään ollut mt-diagnoosia niin kuin nykyisin.
Sitä riitti pois silmistä siivottuna. Moni pe
Ja diipa daapa.
Vierailija kirjoitti:
Joka vitsaa säästää se lastansa vihaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee näkee nykyajan lapsista mikä on tulos
Oikesti koulu on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin ja lapset voivat hyvin. Olen omin silmin todistanut tätä. Ero on 80-lukuun verrattuna huimaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoina oli joko kärsiä viikko arestista tai 5 minuuttia piiskasta. Jostain syystä mieluummin valitsin sen piiskan.
Hitsi vieköön, minulle ei koskaan tarjottu tuollaista valinnanmahdollisuutta!
Noilla reunaehdoilla olisin varmaan valinnut toisin kuin sinä. Siis 5 minuuttia pelkkää piiskaamista eikä mukaan ilmeisesti ole laskettu mitään alku- tai jälkipuhutteluja, eikä pidetty mitään tuumaustaukoja? Vaikka kuritustahti olisi melko verkkainen, niin 5 minuutissa saa piiskalla paljon tuhoa aikaan!
Olisin itse valinnut viikon kotiarestin kuin sen, ettei viikkoon pysty istumaan irvistämättä tuskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -75 ja omassa ikäluokassa selkäsauna oli ihan yleinen rangaistus. Tiedän sen siitä, mitäolen kavereiden kanssa keskustellut. Olen saanut pari kertaa selkään vitsalla. Koin ansainneeni rangaistuksen kummallakin kerralla, eikä meillä "selkäsauna"tarkoittanut kun paria ripsausta koivuvitsalla eikä mitään hakkaamista. Toisella kerralla varastin karkkia kaupasta, toisella kerralla karkasin kotoa ilmoittamatta vanhemmille, minne olin menossa. Traumoja ei ole jäänyt, ja minulle tosiaan selitettiin aina, mistä rangaistus johtui.
Esikoiseni on syntynyt 1978 (poika), koskaan ei tarvinnut lyödä, piiskaamisesta puhumattakaan. Aina selvittiin puhumalla. Riippuu tietysti lapsesta. Villejä poikia meillä oli.
Kaikki vanhemmat eivät hyväksy sitä villeyttä vaan yrittävät saada lapsensa aisoihin. Vieläkin on sellaisia kasvattajia, vaikka paljon puhutaan siitä, että lapsella tulee olla oikeus ilmaista tunteitaan.
En tiedä. Olin niin peloissani.
Onpa meitä muuten monia. Ilmeisesti ollut yleinen "kasvatus"metodi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisin selvitä paljon paremmin kuin lumihiutaleeksi kasvatetut, jotka eivät kestä mitään ja inhoavat kaikkia. Eniten minua ihmetyttää juuri tuo totaalisen musta suhtautuminen muihin ihmisiin. Valkoisena ei pidetä kuin eläimiä. Mitä tahansa ongelmia minulla onkin, ne eivät tule lähellekään tuota. Pidän mustavalkoisen ihmisvihan riemukulkua erittäin hälyttävänä kehityksenä, jonka seuraukset tulevat monin tavoin olemaan järkyttävät.
Tämäpä tämä, nykyään lapsilla ja nuorilla on ihan valtavasti mielenterveys ongelmia!
Kurituskiellon myötä olisi pitänyt vähentyä, mutta kuinka kävi? Toisaalta, ei 1960-luvun lasten mielenterveydestä kovin suurta huolta kannettu. Nykyiseen verrattuna ihmeellistä, että meistä näinkin terveitä ja täysijärkisiä tuli.
Tuliko? Minun tietääkseni monilla meni nuorena huonosti tai liian lujaa. Osa kuoli siihen. Huumeet, alkoholi, liikennekäyttäytyminen.
Puhutaanko koulupahoinpitelystä? 70-luvulla ihan riitävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vitsaa säästää se lastansa vihaa. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee näkee nykyajan lapsista mikä on tulos
Oikesti koulu on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin ja lapset voivat hyvin. Olen omin silmin todistanut tätä. Ero on 80-lukuun verrattuna huimaava.
Eteenpäin? Osaaminen on romahtanut täysin. Kivaa voi olla kun kuri on minimissään, mutta mitään nämä kurittomat penteleet eivät nykykoulussa opi.
No toivottavasti itketti edes lapsena kun saitte kunnolla piiskaa. Kovemmalla piiskauksella oltaisiin teistäkin saatu koulittua kunnon ihmisiä.