Toisen lapsuuskokemukset hallitsee parisuhdetta
Mieheni on kasvanut isovanhempiensa luona koska menetti vanhempana kouluikäisenä. Ymmärrän että hänellä on taustalla vaikeita asioita mitkä vaivaa vieläkin, mutta kun hän purkaa sen kaiken minuun. Hänen mielestään minä en tiedä elämästä mitään koska minulla oli niin helppo lapsuus. Hän toisinaan jopa ilkeilee minulle esimerkiksi mainitsen jotain vanhemmistani.
Aina kun yritän puhua tästä hänen käytöksestä, hän vähättelee tai liioittelee asiaa ja sitten syyttää minua herkäksi. Olen ehdottanut hänelle kaikkea, myös ammattiapua, mutta hän ei tahdo.
Kommentit (86)
Ehdotan sinulle, että eroatte jos ette kerran tule toimeen keskenään.
Aikuisen ihmisen pitää ottaa, vaikeasta lapsuudestaan huolimatta, vastuu itsestään ja käytöksestään.
Se, että olet saanut elää turvallisen lapsuuden on hyvä asia, ja jos hän käyttää kokemaasi hyvää aseena alistamiseesi ja sinun ivaamiseen, on kyseessä henkinen väkivalta. Minä en olisi parisuhteessa tuon miehen kanssa, en ymmärrä, miksi siedät hänen käytöstään. Hän ei opi koskaan, josa hänen annetaan yhä aikuisena purkaa kokemansa paha läheisiinsä, sen sijaan, että hän käsittelisi kokemansa terapiassa.
Et ole herkkä vaan normaalisti reagoiva ihminen.
Oletko Ap kertonut asiasta ystävillesi? Jaa jollekin kokemasi, älä jää yksin.
Kyllä huomaa että opettajat tylsistyy kesälomallaan ja keksi paskoja trolleja.
Ilkeile takaisin jos jatkaa. Kysy miltä tuntuu kun vanhempansa kuoli kun ei jaksaneet häntä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap kertonut asiasta ystävillesi? Jaa jollekin kokemasi, älä jää yksin.
Juurihan hän jakaa sitä täällä palstalla ainoille ystävilleen, katkerille velavanhapiioille.
On asiatonta oksentaa toisen niskaan traumoja, jotka on ihan itse LAIMINLYÖNYT käsitellä.
Vaikka emme ole itse syyllisiä siihen, että meillä ko. traumoja ehkä on lapsuudesta, niin aikuisina meillä on velvollisuus käsitellä ne, jos ne ovat sellaisia että niitä tulee oksenneltua toisten päälle, kuten miehesi tekee.
Tai sitten pitää elää erakkona, jotta ei kohtelisi toisia asiattomasti.
Minä erosin edellisestä parisuhteestani juuri tästä syystä. Kun tarpeeksi monta kertaa olin asiasta sanonut ja mies ei edelleenkään ollut kiinnostunut tekemään asialle mitään, niin se oli sitten siinä.
Jos suostut olemaan likasankona, sairastut ennen pitkää itsekin. Pelasta itsesi, kun vielä voit.
No mene nyt, ap, toki parkumaan tätäkin asiaa terapiaan. Voi onko terapeutilla kesäloma?
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen ihmisen pitää ottaa, vaikeasta lapsuudestaan huolimatta, vastuu itsestään ja käytöksestään.
Se, että olet saanut elää turvallisen lapsuuden on hyvä asia, ja jos hän käyttää kokemaasi hyvää aseena alistamiseesi ja sinun ivaamiseen, on kyseessä henkinen väkivalta. Minä en olisi parisuhteessa tuon miehen kanssa, en ymmärrä, miksi siedät hänen käytöstään. Hän ei opi koskaan, josa hänen annetaan yhä aikuisena purkaa kokemansa paha läheisiinsä, sen sijaan, että hän käsittelisi kokemansa terapiassa.
Et ole herkkä vaan normaalisti reagoiva ihminen.
Nyt ovat menneet sinulla puurot ja vellit sekaisin henkisestä väkivallasta!
Pelkän aloituksesi perusteella kuulostat todella rasittavalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Pelkän aloituksesi perusteella kuulostat todella rasittavalta ihmiseltä.
Eiköhän se lapsuustraumojaan yhyy isi kuoli muille kiukkuava ole se rasittava.
Ei noita asioita noin pitäisi purkaa. Hyvähän se on, jos mies suostuu puhumaan asioista, mutta hänen pitäisi päästää irti katkeruudesta ja muihin vertailusta. Ei se mitenkään häntä auta. Pahoin pelkään että noin asennoituneet ihmiset eivät sanomalla muutu miksikään. Hänen kannattaisi mennä terapiaan.
Ainahan voit nalkuttaa miehesi väkivaltaiseksi!
Vierailija kirjoitti:
On asiatonta oksentaa toisen niskaan traumoja, jotka on ihan itse LAIMINLYÖNYT käsitellä.
Vaikka emme ole itse syyllisiä siihen, että meillä ko. traumoja ehkä on lapsuudesta, niin aikuisina meillä on velvollisuus käsitellä ne, jos ne ovat sellaisia että niitä tulee oksenneltua toisten päälle, kuten miehesi tekee.
Tai sitten pitää elää erakkona, jotta ei kohtelisi toisia asiattomasti.
Minä erosin edellisestä parisuhteestani juuri tästä syystä. Kun tarpeeksi monta kertaa olin asiasta sanonut ja mies ei edelleenkään ollut kiinnostunut tekemään asialle mitään, niin se oli sitten siinä.
Jos suostut olemaan likasankona, sairastut ennen pitkää itsekin. Pelasta itsesi, kun vielä voit.
Ei kaikkea voi käsitellä niin ettei ne enää vaivaisi.
Ai nyt siitä yllättäen on tullut kauhea asia jos mies puhuu tunteistaan. HUOH!!!!
Vierailija kirjoitti:
Ei noita asioita noin pitäisi purkaa. Hyvähän se on, jos mies suostuu puhumaan asioista, mutta hänen pitäisi päästää irti katkeruudesta ja muihin vertailusta. Ei se mitenkään häntä auta. Pahoin pelkään että noin asennoituneet ihmiset eivät sanomalla muutu miksikään. Hänen kannattaisi mennä terapiaan.
Ja sanon tämän ihmisenä, jolla on itselläänkin ollut kurja lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt siitä yllättäen on tullut kauhea asia jos mies puhuu tunteistaan. HUOH!!!!
Tämä. Eivät akat ole ikinä pystyneet päättämään mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen ihmisen pitää ottaa, vaikeasta lapsuudestaan huolimatta, vastuu itsestään ja käytöksestään.
Se, että olet saanut elää turvallisen lapsuuden on hyvä asia, ja jos hän käyttää kokemaasi hyvää aseena alistamiseesi ja sinun ivaamiseen, on kyseessä henkinen väkivalta. Minä en olisi parisuhteessa tuon miehen kanssa, en ymmärrä, miksi siedät hänen käytöstään. Hän ei opi koskaan, josa hänen annetaan yhä aikuisena purkaa kokemansa paha läheisiinsä, sen sijaan, että hän käsittelisi kokemansa terapiassa.
Et ole herkkä vaan normaalisti reagoiva ihminen.
Nyt ovat menneet sinulla puurot ja vellit sekaisin henkisestä väkivallasta!
Ihan täyttä faktaa on tuo. Jos purkaa pahaa oloaan toiseen, harjoittaa henkistä väkivaltaa. T. Eri
sitten omille teille ja mies toistaa ongelmansa tai hakee apua.