Lue keskustelun säännöt.
Toisen lapsuuskokemukset hallitsee parisuhdetta
12.06.2024 |
Mieheni on kasvanut isovanhempiensa luona koska menetti vanhempana kouluikäisenä. Ymmärrän että hänellä on taustalla vaikeita asioita mitkä vaivaa vieläkin, mutta kun hän purkaa sen kaiken minuun. Hänen mielestään minä en tiedä elämästä mitään koska minulla oli niin helppo lapsuus. Hän toisinaan jopa ilkeilee minulle esimerkiksi mainitsen jotain vanhemmistani.
Aina kun yritän puhua tästä hänen käytöksestä, hän vähättelee tai liioittelee asiaa ja sitten syyttää minua herkäksi. Olen ehdottanut hänelle kaikkea, myös ammattiapua, mutta hän ei tahdo.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että mies onkin transsukupuolinen ja kärsii hänelle vieritetystä toksisen maskuliinisuuden taakasta ja feminiinisen herkkyyden supressiosta?
Täysin mahdollista koska suominaiset viehättyvät naisellisista miehistä.
Tämä. Onko sinua ap alun perinkin viehättänyt hänen naisellinen tapansa valittaa ja korostaa traumoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mietipä häneltä on vanhemmat kuollut. Mikään ei ole suurempi trauma lapselle kuin menettää perhe.
Biologiset vanhempani kuolivat kun olin lapsi. Ei minulla kuitenkaan ole mielestäni mitään oikeutta kohdella muita ihmisiä huonosti tai olla töykeä tai ilkeä muille tämän vuoksi. Kykenen myös käsittämään että minun perheeni ei ole samanlainen kuin muiden perheet.
Sinulla ei ole minkäänlaista velvollisuutta hävetä sitä, että olet elänyt normaalin lapsuuden. Ei, vaikka mies olisi miten katkera.
Minulla oli lapsena yksi samanlainen kaveri. Ylläripylläri, jäi yksin sekä koulussa että elämässä. Puhkuu varmaan edelleen omaa katkeruuttaan ja kateellisuuttaan ja syyttää muita elämästään.
Ai nyt tällainen onkin miehinen ongelma?
Lukekaas tästä muutama sata sivua naisten verbaalista oksennusta heidän tRauMoiStaAn:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5121795/traumat-ovat-pilanneet-elamassa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt tällainen onkin miehinen ongelma?
Lukekaas tästä muutama sata sivua naisten verbaalista oksennusta heidän tRauMoiStaAn:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5121795/traumat-ovat-pilanneet-elamassa…
Onko sulla kiire trollatessasi?
Itkupilli ruikuttajan kumppanina, hyvin menee😆🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt tällainen onkin miehinen ongelma?
Lukekaas tästä muutama sata sivua naisten verbaalista oksennusta heidän tRauMoiStaAn:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5121795/traumat-ovat-pilanneet-elamassa…
Onko sulla kiire trollatessasi?
Joko luit sen ketjun 133 sivua?
Vierailija kirjoitti:
Itkupilli ruikuttajan kumppanina, hyvin menee😆🤣
Sinusta parisuhteessa on ok loukata toista ja kiukutella omia lapsuuskokemuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt tällainen onkin miehinen ongelma?
Lukekaas tästä muutama sata sivua naisten verbaalista oksennusta heidän tRauMoiStaAn:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5121795/traumat-ovat-pilanneet-elamassa…
Onko sulla kiire trollatessasi?
Joko luit sen ketjun 133 sivua?
Tuskin mun tarvitsee kun näen sun nolot kommentit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt tällainen onkin miehinen ongelma?
Lukekaas tästä muutama sata sivua naisten verbaalista oksennusta heidän tRauMoiStaAn:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5121795/traumat-ovat-pilanneet-elamassa…
Onko sulla kiire trollatessasi?
Joko luit sen ketjun 133 sivua?
Minä luin ekan sivun, ja hienosti ottivat ihmiset vastuun elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miestäsi vaivaa tai kalvaa kova kateellisuus. Ei ole hyvä merkki ihmisessä.
Minä olin rikkinäisestä eroperheestä katsellen äidilläni vaihtuvia miehiä ja koti ei tuntunut kodilta jos meillä majaili vieras mies. En saanut normaalia perhe mallia ja miehelläni oli ehjä koti mutta enkä missään nimessä ollut kateellinen mistään perhetaustasta.
Purin vaan muuten pahaaoloani alussa ja onneksi mieheni sen kesti ja ymmärsi. Olemme kaikki kasvu-ja ikäkriisit yhdessä eläneet 34 vuotta.
Ihanaa vaikka olen rikkinäisestä perheestä niin minun ei ole tarvinnut samojen perinteiden mukaan elää vaan saavuttanut jotain pysyvää.
Lisäisin vielä että miehellänikin tuli ihan kamala ikäkriisi nelikymppisenä ja oli minullakin siinä kestämistä jä hän arvostaa sitä. Meitä ei enää mikään erota vaikka tulisi mitä vaikeuksia tai sairauksia loppuelämässä. Vanhana on turvallisempaa elää kaksin kuin ihan yksin turvattomana. Meillä on tarpeeksi iso talo jossa saa omaa rauhaa ja katsella urheilua tai leffoja ihan omassa rauhassa. Minä katselen leffoja ja mieheni tykkää katsella urheilua. On kaksi makkaria jos eletään eri rytmeissä niin saa toinen nukkumarauhaa. Koskaan ei meluta jos toinen nukkuu niin ettei herää mihinkään meluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
👵🏻vitu 👵🏻huorat.
Mene muualle kiukkuamaan.
En alkaisi sietää tuollaista roskaa. Ei ole sinun syytäsi jos miehen vanhemmat on kuolleita. Katsokoon mies vaan peiliin.
Valtavan kiva tapa viettää kesäinen päivä: kommentoimalla jonkun huoaran ulinoita siitä ettei hänen äijänsä ole kuten hän haluaisi🤦🏻🤦🏻🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Valtavan kiva tapa viettää kesäinen päivä: kommentoimalla jonkun huoaran ulinoita siitä ettei hänen äijänsä ole kuten hän haluaisi🤦🏻🤦🏻🤦🏻
Mitä uliset?
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu näköjään pesiytynyt täyteen jotain vihaisia traumakimppuja. Teillä on toki täysi oikeus olla niin paskoja läheisillenne kuin vain haluatte, mutta kenenkään ei ole pakko sitä jäädä kuuntelemaan.
Niinpä. Turha ihmetellä jos läheiset kaikkoaa ympäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu näköjään pesiytynyt täyteen jotain vihaisia traumakimppuja. Teillä on toki täysi oikeus olla niin paskoja läheisillenne kuin vain haluatte, mutta kenenkään ei ole pakko sitä jäädä kuuntelemaan.
Olisko inceleitä?
Hahah, nolo tyyppi.