Eroon shoppailukierteestä

Sellainen pakonomainen nettikauppojen pläräys on kuulemma yksinäisyyden oire. Ehkä sinun kannattaisi laittaa rahat uuteen kivaan sosiaaliseen harrastukseen? Esim improteatterin alkeiskurssi on yksi hassuimpia ja sosiaalisimpia harrastuksia. Siitä saa niin paljon mielihyvää, että sen jälkeen harvemmin kiinnostaa shoppailusta mielihyvän hakeminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta nyt saat ostaa vain sen tarjouskahvin."

Ei se tyydytä ostotarvetta.

Ap

Muutos syntyy silloin kun jotain muuttuu. Käytännössä se tarkoittaa ostelun suhteen sen ostoimpulssin tutkimista ja pysähtymistä sen äärelle, mistä se kumpuaa ja se jo itsessään on epämukavaa kohdata. Jotta vielä onnistuu muuttamaan sitä itse ostamisreaktiota, pitää "kestää läpi" se tunne, joka impulssin on herättänyt. Pitkä ja vailea prosessi voi olla.

Eli tunteiden käsittelyä pohjimmiltaan. Ja tämä syvällä kokemuksen rintaäänellä. :)

T. Kunnon shoppailunarkkari

 

Vuosien mittainen "projekti" ja silti edelleen saatan kerätä ostoskoriin asti monella sadalla esim. askartelutarvikkeita, tai vertailla tunti kaupalla jatkojohtoja (kyllä vaan.. mikä vaan lopulta käy, jotta saa sen "suunnitteludopamiinin"), mutta nykyisin jo usein jää

Niinpä. Ratkaisu ei ole se, että ostan vaan kaikkea "tarpeellista".

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä olen edelleen shopaholic, mutta säästän rahaa tilaamalla Temusta. Sitä on kiva plärätä ja laittaa kaikkea koriin. Eikä maksa paljon ja mulla hyvä mieli 😊

Kai tiedät, että kukaan ei ole tarkistanut tuotteiden turvallisuutta ja sitä, että ne täyttävät eurooppalaiset standardit? Ne tuotteet, jotka on valmistettu virallista vientiä varten, täyttävät yleensä määräykset, koska tuottaja haluaa myydä niitä Eurooppaan jatkossakin. Suoraan "epämääräisestä" postimyynnistä tilatut ovat harmaalla alueella - kemikaalien määrästä ei ole mitään takeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile tuota että keskityt vain yhteen tuoteryhmään kerrallaan kun shoppailuvimma iskee. Eli seuraavaksi kun se tulee, saat ostaa vain kahvia. Vertaile mistä löydät parhaimman tarjouksen ja saat käydä ostamassa sen. Et samalla kertaa mitään muuta herätteitä vaan tämä kahvi täyttäköön tarpeesi. Sitten seuraavalla kerralla tutkit teetarpeesi, tarvitsetko oikeastaan edes mitään? Mutta jos vaikka leivot usein, niin tutki sen sijaan mitä leivonta-aineksia sinulta puuttuu mitä voisi ostaa varastoon: sokeria, tomusokeria, vaniljasokeria, leivinjauhetta, ruokasoodaa? Saatko tällä täytettyä shoppailun tarpeesi sillä kertaa? Pysy tarkasti yhden tuoteryhmän rajassa.

Saan helposti kahviinkin kulutettua kymmeniä euroja, jos annan itseni ostaa vapaasti. Ostoskoriin laittaisin erilaisia kahvikapseleita, suodatinkahvia, tavallista pikakahvijauhetta ja maustettua pikakahvijauhetta.

Ap

         Iik, apua! Olet tosiaan koukussa. Auttaako yhtään, jos järkeilet, että shoppailu on tapa peittää omia tunteita? Ihminen yrittää turruttaa yksinäisyyden tunnetta, surua ja tunnetta, että elämästä puuttuu jotakin. Tähän riippuvuuteen kuuluu se, että kaupassa tuntuu kivalta, kun saa ostaa jotain. Kotimatkalla tai viimeistään kotona iskee katumus ja kauhistus, kun tuli taas tuhlattua rahaa. Itselläkin on ollut samaa käytöstä, mutta rahavarat ovat  pienet ja se rajoittaa shoppailua.

Vierailija kirjoitti:

Rahapula itsellä on aika hyvä stoppi ostoksille. Ja perhe. Lapset kuluttaa kaikenlaista, niin vanhemmille jää vähemmän omiin hankintoihin. Kirppiksiä tosin olen kierrellyt jo sinkkuna, niin sitä on ollut hyvä jatkaa perheellisenä.

Ei hätää. Rahapula ei nykyään estä shoppailuaddiktia. On Klarnat ja luottokortit. Siis että kyse ei olekaan järjen toiminnasta, niin silloin ei järkikikkailut ja ohjeet itselle auta, kun kyse on psyyken ongelmasta. :)

Vaikka järjen neuvot ihanan empaattisilta näennäisesti kuulostavatkin, niin addiktioissa ei ole kyse tiedon puutteesta tai tyhmyydestä, vaan siitä miten on omat toimintamallit/selviytymisstrategiat ovat hioutuneet koko elämän varrella, usein lapsuudesta asti. Ei siihen budjetti auta, kun aivot on "koulutettu" tietyllä tavalla. Esim. Uusien mallien hiominen tavaksi on hidasta ja stressitilanteessa helposti palaa vanhoihin uomiin, nopeammin kuim edes huomaa on jotain jo "tapahtunut", jonka huomaa vasta jälkikäteen. Eli rahat meni jo tyyliin. Eli työ on vuosia kestävää. Vaan raaka itsensä ja kipupisteidensä kohtaaminen toimii pysyvästi.

-Tuo jatkojohtokommentin kirjoittanut

Pääsin eroon vuosia jatkuneesta nettishoppailuaddiktiosta, mutta muutaman viikon ajan lopettamisen jälkeen oli todella tyhjä, levoton ja tylsistynyt olo. Sitten helpotti ja sen jälkeen elämäni on ollut paljon parempaa. Elämäni keskiössä ei enää ole tavaroiden ostelu, vaan muut ihmiset ja kaikenlaiset kiinnostavat aineettomat asiat. 

Mutta tosiaan vaikeaa oli tuon muutaman viikon ajan, siitä jos selviää, niin aivokemiat jotenkin asettuvat ja dopamiinikoukku hellittää. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsin eroon vuosia jatkuneesta nettishoppailuaddiktiosta, mutta muutaman viikon ajan lopettamisen jälkeen oli todella tyhjä, levoton ja tylsistynyt olo. Sitten helpotti ja sen jälkeen elämäni on ollut paljon parempaa. Elämäni keskiössä ei enää ole tavaroiden ostelu, vaan muut ihmiset ja kaikenlaiset kiinnostavat aineettomat asiat. 

Mutta tosiaan vaikeaa oli tuon muutaman viikon ajan, siitä jos selviää, niin aivokemiat jotenkin asettuvat ja dopamiinikoukku hellittää. 

Varmaan se ongelma tässä on just se, että elämässä ei juuri ole muita ihmisiä ja melkein kaikki ilmaiset harrastukset on terveydentilan takia poissa :(

Ap

Hanki itsellesi jokin muu harrastus kuin shoppailu, sillä tarvitset selkeästi jotain muuta tekemistä tai sisältöä elämääsi.

Yksi vaihtoehto on ostaa palveluja tavaroiden sijaan eli (käy kahviloissa, ravintoloissa, huvipuistoissa, kylpylöissä, osta museokortti ja kierrä museoita, matkustele). Käy kirjastossa. Sieltä voit lainata kerralla ilmaiseksi vaikka kassillisen kirjoja, leffoja, lehtiä jne. ilmaiseksi. (Vähän kuin kaupassa kävisi.) Nämä pitää kuitenkin palauttaa, joten eivät jää kotiin pyörimään, eivätkä maksa mitään.

Suunnittele tai ota tavoitteeksi jokin iso projekti ja säästä siihen tietoisesti rahaa. Tai voithan tehdä projektin siitä, miten saat mahdolliset olemassa olevat velat maksettua. 



Jos ostat verkkokaupoista maksukorteilla, niin nämä ostot voi kieltää omassa verkkopankissa. Mutta älä sorru muihin maksutapoihin.

Vierailija kirjoitti:

Hanki itsellesi jokin muu harrastus kuin shoppailu, sillä tarvitset selkeästi jotain muuta tekemistä tai sisältöä elämääsi.

Yksi vaihtoehto on ostaa palveluja tavaroiden sijaan eli (käy kahviloissa, ravintoloissa, huvipuistoissa, kylpylöissä, osta museokortti ja kierrä museoita, matkustele). Käy kirjastossa. Sieltä voit lainata kerralla ilmaiseksi vaikka kassillisen kirjoja, leffoja, lehtiä jne. ilmaiseksi. (Vähän kuin kaupassa kävisi.) Nämä pitää kuitenkin palauttaa, joten eivät jää kotiin pyörimään, eivätkä maksa mitään.

Suunnittele tai ota tavoitteeksi jokin iso projekti ja säästä siihen tietoisesti rahaa. Tai voithan tehdä projektin siitä, miten saat mahdolliset olemassa olevat velat maksettua. 



Jos ostat verkkokaupoista maksukorteilla, niin nämä ostot voi kieltää omassa verkkopankissa. Mutta älä sorru muihin maksutapoihin.

 

Palvelujen ostamiseen mulla ei kyllä riitä rahat millään eikä ne tuota ollenkaan samanlaista iloa, kun käteen ei jää mitään konkreettista. En siis osta mitään kallista ikinä, mutta näillä hyödyllisillä pikkuostoksillakin elän yli varojeni koko ajan. Kirjastosta oon aikalailla jo lainannut kaikki kiinnostavat kirjat (joita harvoin edes luen ja siitä tulee paha mieli).

Ap

Minulla auttoi kun lähdin metsään aina kun vimma iski. Otin mukaan korin ja jos sattui olemaan marja- tai sieniaika, keräsin näitä. Jos vimma iski uudelleen kun palasin kotiin, niin uudestaan metsään korin kanssa. Joskus otin valokuvia, jos löysin jotain erikoista ja etsin sitten netistä nimen sille mitä löysin. 

Keksin myös sen että jos haluan ostaa jotain uutta, laitan kirpparille 5 vanhaa tavaraa/vaatetta ja kun ne on myyty, voin ostaa jotain uutta.

Ei ollut helppoa, kesti useamman vuoden että opin pois ostosriippuvuudesta ja repsahduksiakin tuli.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pakonomainen nettikauppojen pläräys on kuulemma yksinäisyyden oire. Ehkä sinun kannattaisi laittaa rahat uuteen kivaan sosiaaliseen harrastukseen? Esim improteatterin alkeiskurssi on yksi hassuimpia ja sosiaalisimpia harrastuksia. Siitä saa niin paljon mielihyvää, että sen jälkeen harvemmin kiinnostaa shoppailusta mielihyvän hakeminen

Sikäli totta, että yksinäisyys ja mielihyvä liittyvät asiaan, mutta aika yksinkertaistetusti.

Kyseessä on valtavan iso, koko elämän kattava, minuuteen juurrutettu "ongelma", "haava", kaiken olemisen ydin. Se vaikuttaa kaikkeen elämässä, vaikka vyyhdin laajutta on vaikea alkujaan, ja etenkin ulkopuolisen, hahmottaa. Sanoisin itse, että se on jopa aivojen (=minuuden tietokone) käyttöjärjestelmä, eli koko koneen saa asentaa uudestaan, tyylillä Windowsista Linuxiin, jotta pääsee eroon ongelmasta. Kyse ei ole siitä, että lataat vaan työpöydälle uuden hienon budjetinteko-ohjelman, jonka saa yhdistettyä pankkitiliin ja jonka saa lähettämään muistutuksia älykelloon kun tilillä tapahtuu itsemääriteltyjä "suspicious" toimintoja. Kikkailut ei auta.

Sikäli yksinäisyys on myös hyvä sana, että sehän käytännössä kuvaa yhteyden puuttumista, mutta ehkä enemmän suhteessa toisiin (=pohjimmiltaan kuitenkin sama ongelma tosin..) kun taas addiktioissa (niin mielen kuin kehon, aineen ja "aineettoman" eli toiminnan, ajattelun malleissa, ja siis ihan kaikissa addiktioissa) on kyse siitä yhteydestä omaan sisimpään ja rakkaudettomuuden syvistä haavoista, jotka usein ovat saaneet alkunsa varhaislapsuudessa erilaisita hylkäämiskokemuksista ym. joita ei tietoisella mielellä edes muista.

Eli vaikeasti nimettävä, kohdistettava "tyhjyyden tunne" kyllä on kyseessä, koko elämän mukana seurannut epämääräinen olotila, johon on sitten keksinyt kukin mitkä keinot sattuvat toimimaan sitä sietääkseen ja pärjätäkseen arjessa. Ne palvelevat kivun kanssa selviämistä, mutta kuten ihmisistä huomaa, ne usein aiheuttavat kaikenlaista hauskaa kuviota elämään. Addiktit ymmärtävät varmasti tämän "hauskuuden" aspektin.. :) Eli järjellä tietää kyllä, mutta...

Mutta siis, sanana "yksinäisyys" on turhan kapeakatseinen, eikä tilanteessa auta hakeutua oikeastaan uuteen harrastukseen tai uusien ihmisten pariin tms. sillä pitäisi tutustua nimenomaan Itseensä ja siinä voi käydä jopa niin, että ongelman käsittely siirtyy taas kun mieli on saanut uuden asian mihin kiinnittää huomio, sen kivun sijaan, jos siis löytää vahingossa vaikka hyvänkin harrastuksen. Mikä sikäli ei ole huono asia, eli vinkkisi sinänsä ei ole huono ja varmasti on hyvää tarkoittava, ongelmaa se vaan ei ratkaise. :)

T. Jatkojohto

Täällä on tullut hyviä vinkkejä. Itselläni on toimineet seuraavanlaiset ajatukset / toimintamallit:

- Vältä altistumista houkutuksille: Laita oveen mainoskielto, peruuta uutiskirjeet, poista ostossovellukset, vältä kaupoissa kiertelyä

- Vanhojen tapojen tilalle uusia: Jos olet tottunut rentoutumaan tai kuluttamaan aikaa katselemalla tavaroita ja shoppailemalla, niin opettele uusi tapoja: käy kävelyllä, oleile luonnossa ja bongaile / kuvaa vaikka kasveja, käy uimahallissa, museoissa tms.

- Jos innostut keräilystä, kerää tavaroiden sijasta marjoja, sieniä tai roskia (Kyllä! Roskien keruu voi tuntua aluksi hävettävältä tai tyhmältä, mutta kun totut, huomaatkin, että se on mukava tapa olla ulkona, tehdä hyvää ja kokea löytämisen iloa!)

- Seuraa rahankäyttöäsi: Kun huomaat, että uusien tapojen omaksuminen näkyy myös kukkarossa ja rahaa säästyy, se motivoi jatkamaan

- Lue esim. Fumio Sasakin "Hyvästit tavaroille - vapauttava minimalismi" ja John Naishin "Riittää jo - irti maailmasta, jossa kaikkea on liikaa". Kummassakin kirjassa loistavia ajatuksia oman tavarasuhteen työstämiseen, vaikkei minimalismi olisikaan tavoitteena.

Minulla oli ennen shoppailuvimma, mutta sitten aloitin asuntosijoittamisen.

Kun remppailet niin siinä joudut ostamaan vaikka sun mitä jatkuvaan sinne asuntoon niin häviää enimmät ostohalut, lisäksi kauppaan shoppailemaan turhaa kun ei kerkiä kun on remontilla. Toista niin kauan kuin jaksat rempata.

osta ensimmäinen --> vuokraa

osta toinen --> myy

osta kolmas --> vuokraa

Tähänkin jää koukkuun, jatkuvaan selaan asuntoja etuovesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki itsellesi jokin muu harrastus kuin shoppailu, sillä tarvitset selkeästi jotain muuta tekemistä tai sisältöä elämääsi.

Yksi vaihtoehto on ostaa palveluja tavaroiden sijaan eli (käy kahviloissa, ravintoloissa, huvipuistoissa, kylpylöissä, osta museokortti ja kierrä museoita, matkustele). Käy kirjastossa. Sieltä voit lainata kerralla ilmaiseksi vaikka kassillisen kirjoja, leffoja, lehtiä jne. ilmaiseksi. (Vähän kuin kaupassa kävisi.) Nämä pitää kuitenkin palauttaa, joten eivät jää kotiin pyörimään, eivätkä maksa mitään.

Suunnittele tai ota tavoitteeksi jokin iso projekti ja säästä siihen tietoisesti rahaa. Tai voithan tehdä projektin siitä, miten saat mahdolliset olemassa olevat velat maksettua. 



Jos ostat verkkokaupoista maksukorteilla, niin nämä ostot voi kieltää omassa verkkopankissa. Mutta älä sorru muihin maksutapoihin.

 

Et tarvitse rahaa, uutta tekemistä, uusia ihmisiä tai mitään muutakaan "lisää". Tarvitset vain rohkeuden olla itsesi kanssa läsnä ja kohdata sen mikä siellä jo on. Jos siis haluat pysysti eroon siitä sisäisestä tyhjyydestä. <3

Valtaosa ei uskalla hypätä syvään päätyyn ja se on myös ymmärrettävää, ei kaikilla ole resursseja eikä voimavaroja. Ja elämästä saa tehtyä ihan siedettävää ja varmasti jopa mielekästä myös ulkoisilla asioilla. Se vaan, että jos sitä juurisyytä ei käsittele, niin pitää tilanteen myös yllä hamaan hautaan asti, että aina tarvitsee sen uuden ulkoisen tekijän kun vanha lakkaa toimimasta. On se sitten vaikka hyväkin asia, ihmissuhde, lapsi, lapsenlapsi jne. Kaikki ulkoiset asiat voivat muuttua, kadota ym. Mutta se oma sisin on aina läsnä. Sen kanssa tullaan ja sen kanssa lähdetään.

Ja useilla tämä ongelma ei ole niin syvä tai voimakas, että olisi välttämätöntä sitä ydintä kohdata, elämä sujahtaa muutenkin helposti eteenpäin, mutta omalta osaltani vaan kerron, että kaikki on kokeiltu ja vaikka valtaosalle jokin ulkoinen toimii, niin esim itselleni se ei riitä. Vaikka edelleen niiden toimintamallien kanssa siis kamppailen. Tietoisesti kuitenkin valitsen (joka päivä uudelleen) toisen tien ja se onkin pitkä ja yllättävä polku, mutta se on antanut minulle uuden elämän käytännössä, tai mahdollisuuden luoda se uusi elämä alusta asti eikä vain teippailla kokoon vanhaa.

Mutta ulkopuolisella avulla itsekin ohjaan toki itseäni. Luen ja opiskelen toisaalta paljon yleisesti tietoa mielestä, psyykkeestä, addiktioista, ihmissuhteista, syömisestä, kehon toiminnasta ym, mutta vasta vuosien erilaisten kokonaisuutta yhdistävien asioiden "tankkauksen" jälkeen olen päässyt tähän tilanteeseen, jossa pääsen tutkimaan oman psyykeeni mekanismeja ajoissa, ennen "Tilaa"-nappia esimerkiksi ja harjoittelemaan uutta. Se on jatkuvaa työtä ja takapakkeja tulee.

(Viesti on liian pitkä joten jaan kahteen osaan)

(Tässä loppuosa)

Vasta nyt voin myös sanoa olevani tilanteessa, jossa olen alkanut aidosti hyväksymään itseni. Kyse on siis rakkaudesta ja hyväksymisestä, itseään kohtaan. Se on tänä päivänä vähän väärin ymmärretty asia (ei ole kyse itsekkyydestä) ja hankaloittaa myös tätä työskentelyä. Mutta lopputulos on se, että kun voin paremmin, olen aidosti parempi myös muille ja vedän puoleeni enemmän hyvää tahtovia ihmisiä kun taas aiemmin keräsin magneetin lailla vain hyväksikäyttäjiä. Näin niinkuin pitkän tähtäimen kannattavuuden puolelta esimerkkinä.



Teen tätä työskentelyä esim. Kirjojen ja youtuben avulla, myös esim. taiteen ja kirjoittamisen kautta. Ulkopuolisia apukeinoja ja "ammattilaisia" löytyy ilmaiseksikin, jos terapia on poissuljettu vaihtoehto. Esim. Gabor Mate vie todella suoraan asian ytimeen, jos englanniksi pystyy lukemaan/kuuntelemaan. Mutta aloittaisin ihan vaan vaikka lukemalla addiktioista ja kartoittamalla mitä kaikkea kokonaisuuteen liittyy. Onko omalla kohdallasi muita toimintamalleja tai esim. ihmissuhteissa tietynlaisia kaavoja, joista voisit alkaa raottaa ovea? Tutki sitä mikä kutsuu.

 

T. Jatkojohto

Vierailija kirjoitti:

Sellainen pakonomainen nettikauppojen pläräys on kuulemma yksinäisyyden oire. Ehkä sinun kannattaisi laittaa rahat uuteen kivaan sosiaaliseen harrastukseen? Esim improteatterin alkeiskurssi on yksi hassuimpia ja sosiaalisimpia harrastuksia. Siitä saa niin paljon mielihyvää, että sen jälkeen harvemmin kiinnostaa shoppailusta mielihyvän hakeminen

Hmm, ja oikeastaan lisään vielä yhden kommentin mielihyvästä!

Eli ei ole kyse siitä mistä ja miten saa mielihyvää. Siihen kaikilla on ne omat keinot ja aina keksii lisää. Ne on sivuseikka, ne voi ja usein muuttuu jopa lennosta.

Parempi kysymys pohdittavaksi on se "Miksi tarvitsen mielihyvää?".

Eli toki se on selvää miksi hyvät ja kivat asiat tuntuvat miellyttäviltä, mutta pitää mennä syvemmälle. Miksi on TARVE jollekin, joka tuo mielihyvää. Eli nostaako se pois jostain ni ei aiheuta mielihyvää, pahasta olosta. Se on usein pienistä vihjeistä koostuvaa hakua, mikä milloinkin aiheuttaa sen tarpeen jollekin hyvälle, paremmalle tai vieläkin paremmalle.

Mutta miltä kuulostaisi Normaalitila, jossa on hyvä olla, ihan ilman mitään, ihan vain olemalla. Ei ole tarve lisätä mitään (lisää hyvää), ei ole tarve poistaa mitään (vähemmän huonoa).

Eli joku siellä pinnan alla työntää tai vetää johonkin suuntaan. On jokin tarve muutokselle, siellä sisällä omassa kropassa ja päässä siis. Sitä voi peittää ulkoisilla (lisää hyvää tai huonoa pois) mutta se ei tuo hiljaista tyytyisyyttä ja täyttymyksen tunnetta. Se on tunne, jolloin voi rauhoittua olemaan vaan Minä, juuri nyt, juuri tässä, juuri näin. Riippumatta olosuhteista. Se on hyväksyntää, rauhaa, rakkautta.

T. Jatkojohto

Ajattelin ottaa kaikista vaatteistani kuvat ja matchailla asuja kuvien pohjalta. 

Lopulta päädyin aivan yksinkertaiseen vihkosysteemiin; olen kohtuullisen hyvä piirtäjä, joten piirsin vaatteiden kuvat. Yllätyksekseni pitkiä housujakin löytyi yli tusinan verran, puseroita vielä paljon enemmän jne. Kun kaikki yksittäiset vaatteet oli piirretty, aloitin asukokonaisuuksien suunnittelun ja piirtämisen. Tässä huomasi, että tarvitsen pari juhlavaa pitsipuseroa, yhden mekon ja beiget avokkaat saadakseni muutaman juhlavamman kokonaisuuden. Samalla huomasin, että olin keksinyt uusia vaateyhdistelmiä, ja että minulla on liikaa vaatteita. Tarpeettomia vein kierrätykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on tullut hyviä vinkkejä. Itselläni on toimineet seuraavanlaiset ajatukset / toimintamallit:

- Vältä altistumista houkutuksille: Laita oveen mainoskielto, peruuta uutiskirjeet, poista ostossovellukset, vältä kaupoissa kiertelyä

- Vanhojen tapojen tilalle uusia: Jos olet tottunut rentoutumaan tai kuluttamaan aikaa katselemalla tavaroita ja shoppailemalla, niin opettele uusi tapoja: käy kävelyllä, oleile luonnossa ja bongaile / kuvaa vaikka kasveja, käy uimahallissa, museoissa tms.

- Jos innostut keräilystä, kerää tavaroiden sijasta marjoja, sieniä tai roskia (Kyllä! Roskien keruu voi tuntua aluksi hävettävältä tai tyhmältä, mutta kun totut, huomaatkin, että se on mukava tapa olla ulkona, tehdä hyvää ja kokea löytämisen iloa!)

- Seuraa rahankäyttöäsi: Kun huomaat, että uusien tapojen omaksuminen näkyy myös kukkarossa ja rahaa säästyy, se motivoi jatkamaan

- Lue esim. Fumio Sasakin "Hyväs

Tosi hyviä vinkkejä, mutta nämä kuitenkin auttavat vain oireisiin. Ne siirtävät jälleen huomion johonkin uuteen ja ulkoiseen, eikä edelleenkään pääse käsiksi siihen syvimpään juurisyyhyn, joka aiheuttaa oireet ja tarpeet saada mielihyvää ja hallinnantunnetta itseensä itsensä ulkopuolelta.

Toki näistäkin on lisänä ja ohella hyötyä, kun elämää, toimintaansa ja ajatteluaan laittaa uusiksi. :)

Ja lopulta on jokaisella ihan täysi oikeus valita kuinka syvälle haluaa mennä tai olla menemättä ja pärjäillä miten pärjäilee ja olla tyytyväinen omiin keinoihinsa ja itseensä. Kaikilla on oikeus tehdä ja edetä juuri niinkuin itselle tuntuu oikealta. En tarkoita ankaruudella tai vaativuudella sanoa, mitä "pitää" tehdä. Sanon vaan siksi, että jos Ap haluaa oikeasti ratkaista ongelman, niin tarvitsee tarttua härkää sarvista. Mutta ei siis ole väärin keksiä myös ihan vain uusia selviytymiskeinoja. Jokaisella on oma tarinansa ja elämä elettävänään. Siinä vaan on ero hoitaako ongelmaa vai ongelman. Eli ratkaisun pysyvyys.

<3

Vierailija kirjoitti:

Mä olen edelleen shopaholic, mutta säästän rahaa tilaamalla Temusta. Sitä on kiva plärätä ja laittaa kaikkea koriin. Eikä maksa paljon ja mulla hyvä mieli 😊

Hyvä mieli, kun tilaat Temusta

sairasta

Oon ollut koko viikon ostamatta mitään ylimääräistä! Nettikaupoissa oon välillä käynyt klikkailemassa ostoskoriin kaikkea, mutta en ole tilannut niitä. Ehkä tää tästä..

Ap