Miten jotkut löytää uuden parisuhteen aina niin nopeasti?
Omaa kaveripiiriä seuratessakin sinkkuna ollaan eron jälkeen maksimissaan puoli vuotta ennen kuin on jo uusi kumppani. Itse taas en edes ihastu keneenkään muuta kuin todella harvoin, nyt neljättä vuotta sinkkuna kun ei vaan ole kukaan kolahtanut. Miten niitä sopivia puolisoita tuntuu joillekin löytyvän niin helposti?
Kommentit (445)
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt sitä, kun joskus ajatellaan ettei pitkään sinkkuna ollut ole "kelvannut" kenellekään tai ihmetellään miksei joku mukava ja kaunis/komea ihminen löydä puolisoa kun tarjokkaita luulisi olevan. Aika monestihan se on vaan niin ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä ole tullut vastaan vaikka vientiä olisikin eikä koeta tarvetta olla kenenkään kanssa ellei löydy ihmistä jossa on jotain erityistä.
Riippuu paljon iästäkin jolloin eroaa, nuoren on helpompi löytää uusi kuin esim. yli 50 vuotiaan (naisen). Miehille ikä ei ole niin rajaava tekijä koska vanhemmista, normi miehistä on vähemmän tarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellisiä ihmisiä ei ole olemassa. Hyvin usein ihmiset, jotka näyttävät olevan lähes täydellisiä, vain piilottavat puutteensa täydellisesti. Joten ne, jotka ymmärtävät nämä kaksi asiaa, löytävät suhteen helpommaksi kuin ne, jotka yrittävät löytää "täydellisen kumppaninsa".
Minä ainakaan en etsi mitään täydellisyyttä, mitä sellainen edes tarkoittaa? Etsin ihmistä joka TUNTUU oikealle. Se taas voi tapahtua tai olla tapahtumatta hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Ap
Ap: n kanssa samoilla linjoilla. En hae tai tarvitse mitenkään täydellistä ihmistä, en ole itsekään sellainen. Aina harmittaa kun luullaan, kuten ylläoleva kommentoijakin, että kysymys olisi siitä. Käsitän kyllä, että kukaan ei ole joku yli-ihminen. Päinvastoin, pitää olla hiukan rosoa eikä joku pikkutarkka nipottaja. Täydellisen ihmisen kanssa en viihtyisi ollenkaan.
Se on juuri se, että pitää olla se tunne. Että tämän ihmisen kanssa on luontevaa olla, on sitä kemiaa ja vetovoimaa, ajatukset ja huumori käyvät yksiin jne. Yleensä itse ihastun poikamaisiin ja asioista kiinnostuviin ja pohdiskeleviin tyyppeihin. Ulkonäössä pitää olla jotain, mikään vetoaa, klassisen komea tai kookas mies ei tarvitse olla. Se on vain se selittämätön jokin. Mutta kun sitä jotain ei ole, niin tiedän, ettei suhde onnistu.
Vaihdan naista käytännössä noin 6kk välein ,viimeistään silloin kun tulee raskaaksi sillä en pidä raskaana olevista naisista.
No itse kuulun näihin, jotka vaihtaa lennosta. Syy tähän on siis seksuaaliset tarpeet ja toisaalta miesten surkea taso.
Eli siis tarvitsen kumppanin, koska haluan seksiä. Mutta tarjolla vain jollakin tavoin pimeitä. Pitää olla fyysisesti kelvollinen ja fiksu (korkeasti koulutettu), mutta sitä varmennin jotain vialla, kun vapaana ovat.
Kahdeksan suhdetta pariin vuoteen - näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mistä johtuu. Muilta olen kuullut, että kasvoni ovat peruspositiiviset ja ympärilläni on "hyvä aura". En siis ole seurustellut kuin kolme kertaa vakavammin mutta jostain syystä uusi kumppani on löytynyt ihan randomisti alle puolessa vuodessa vaikka olen suunnitellut olevani sinkkuna. Ja ei, en ole läheisriippuvainen :D
Mulle on myös sanottu tuota hyvä aura - juttua. En ole mikään missi tai malli vaan ihan tavallisen näköinen ok/ihan nätti, mutta hymyilen paljon ja mulla on joku perus positiivisuus tai lämminhenkisyys olemuksessa. Tosin olen seurustellut vakavasti vain kaksi kertaa, joista jälkimmäinen suhde avioliitto mutta löysin eron jälkeen nopeasti puolison enkä usko että ongelmaa olisi nytkään jos eroaisin.
Samaa miettinyt. Luulen että isoin syy on siinä, että se on jo katottuna valmiiksi.. sitten tehdään omaa eroa pikkuhiljaa. Mulla käy niin että ihastun ja kolahtaa, mutta sitten toisella se huuma katoaa nopeasti eikä halua jatkaa juttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mistä johtuu. Muilta olen kuullut, että kasvoni ovat peruspositiiviset ja ympärilläni on "hyvä aura". En siis ole seurustellut kuin kolme kertaa vakavammin mutta jostain syystä uusi kumppani on löytynyt ihan randomisti alle puolessa vuodessa vaikka olen suunnitellut olevani sinkkuna. Ja ei, en ole läheisriippuvainen :D
Mulle on myös sanottu tuota hyvä aura - juttua. En ole mikään missi tai malli vaan ihan tavallisen näköinen ok/ihan nätti, mutta hymyilen paljon ja mulla on joku perus positiivisuus tai lämminhenkisyys olemuksessa. Tosin olen seurustellut vakavasti vain kaksi kertaa, joista jälkimmäinen suhde avioliitto mutta löysin eron jälkeen nopeasti puolison enkä usko että ongelmaa olisi nytkään jos eroaisin.
Eihän kyse ole siitä, etteikö joku löytyisi hyvinkin pian. Mutta vaikka olisi kuinka hyvä aura tahansa, niin itsehän se auran omistaja päättää ottaako jonkun vai ei. Jotkut ottaa sen ensimmäisen tai muuten kivan.
Ei ole näiden aurattomien ongelma se, etteikö ehdokkaita olisi vaan se, ettei vain ole tunnetta tarpeeksi parisuhteeseen. Täytyy olla juuri itselle sopiva tai muuten on mieluummin yksin. Oli vaikka kymmenen ehdokasta tarjolla.
Kyllä on pelottava ajatus että joutuisi etsimään uutta puolisoa monta vuottakin niinku täällä jotkut kertovat. Olen niin tumpelo monissa miesten hommissa ettei elämästä taitaisi tulla mitään. Pakko siis pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä.
Omaan puolisoon on niin tottunut että sitä uutta sitten vertaisi exään. Vaikkei tämäkään mikään komistus ole, silti rakas mulle. En ottanut aikoinaan ulkonäön persoudella vaan kiinnyin vähitellen kun huomasin että sovimme yhteen. Että ei kannata heivata jotain tyyppiä pelkän ensivaikutelman takia vaan seurata häntä jossain muussa ympäristössä, vaikka halonhakkuussa, renkaitten vaihdossa, jos hän on semmosessa omimmillaan eikä esitä mitään. Kyllä ne kemiatkin siinä paljastuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ovat kaikki samanlaisia, toistensa kopioita. Ainoastaan ulkonäöissä on eroavaisuuksia. Tämä seikka ja sen tiedostaminen tekee uuden löytämisestä aika helppoa. Käytännössä vain valkkaat sen jonka ulkomuoto miellyttää sillä hetkellä eniten silmää.
Niin se vaan menee..
Epäilemättä joudut aika usein etsimään uutta. Jännnnä, mistä lie johtuu...
Miten sulle kaikki on niin JÄNNÄÄ? Etkö osaa rentoutua.
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaiden ei tarvitse olla yksin
Tasokkaat eivät ainakaan alennu elämään kenenkään äijän kanssa vaan nauttivat itsellisestä ja sosiaalisesta elämästään ilman pllunvinkujaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mistä johtuu. Muilta olen kuullut, että kasvoni ovat peruspositiiviset ja ympärilläni on "hyvä aura". En siis ole seurustellut kuin kolme kertaa vakavammin mutta jostain syystä uusi kumppani on löytynyt ihan randomisti alle puolessa vuodessa vaikka olen suunnitellut olevani sinkkuna. Ja ei, en ole läheisriippuvainen :D
Mulle on myös sanottu tuota hyvä aura - juttua. En ole mikään missi tai malli vaan ihan tavallisen näköinen ok/ihan nätti, mutta hymyilen paljon ja mulla on joku perus positiivisuus tai lämminhenkisyys olemuksessa. Tosin olen seurustellut vakavasti vain kaksi kertaa, joista jälkimmäinen suhde avioliitto mutta löysin eron jälkeen nopeasti puolison enkä usko että ongelmaa olisi nytkään jos eroaisin.
Eihän kyse ole siitä, etteikö joku löytyisi hyvinkin pian. Mutta vaikka olisi kuinka hyvä aura tahansa, niin itsehän se auran omistaja päättää ottaako jonkun vai ei. Jotkut ottaa sen ensimmäisen tai muuten kivan.
Ei ole näiden aurattomien ongelma se, etteikö ehdokkaita olisi vaan se, ettei vain ole tunnetta tarpeeksi parisuhteeseen. Täytyy olla juuri itselle sopiva tai muuten on mieluummin yksin. Oli vaikka kymmenen ehdokasta tarjolla.
Totta. Itse olen tiedostanut aina olevani parisuhdeihminen ja tietoisesti etsinyt parisuhdetta ja tehnyt sen mukaisia valintoja suht nopeastikin. Tiedän että on mahdollista että jos olisin ollut sinkkuna vaikka useamman vuoden vastaan olisi voinut tulla unelmieni prinssi tai muuten täydellinen kumppani, mutta en ole halunnut ikinä odottaa niin pitkään vaan olen ottanut tietoisen riskin ja alkanut suhteeseen kun sopiva henkilö on löytynyt. Ei ensimmäinen eikä toinen vastaantuleva henkilö tietenkään mutta kiinnostava henkilö, jonka kanssa on ollut tunne että tästä voisi tulla jotain enemmänkin. Ja jos suhde ei kestäkään tai törmään joskus johonkin parempaan vaihtoehtoon niin se olkoon sitten niin mutta vuosikausien odottelu tai täydellisyyden hakeminen ei ole koskaan ollut minun juttuni.
Vierailija kirjoitti:
Itse fiksuna miehenä olen aina tehnyt niin, että jätän vanhan vasta sitten kun olen löytänyt uuden ja ollut hänen kanssaan jo jonkin aikaa. Ulkopuolinen ja ex nainen näkee asian yleensä niin, että olisin löytänyt uuden todella nopeasti.
Se on se juttu..
Vain tyhmä jättäytyy tyhjän päälle.
Olet siis sellainen joka ei osaa elää itsellistä elämää. Et osaa hoitaa kotia etkä tehdä ruokaa. Ehkä iltaisin sinua pelottaa jos yksin pitäisi olla. Olet aika ressukka.
Kun ei ole turhan tarkka tavarastaan, saa äkkiä seuralaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse fiksuna miehenä olen aina tehnyt niin, että jätän vanhan vasta sitten kun olen löytänyt uuden ja ollut hänen kanssaan jo jonkin aikaa. Ulkopuolinen ja ex nainen näkee asian yleensä niin, että olisin löytänyt uuden todella nopeasti.
Se on se juttu..
Vain tyhmä jättäytyy tyhjän päälle.
Tyhjän päälle? Kai nyt aikuinen ihminen osaa itsestään huolehtia ilman kumppaniakin.
Mutta miksi turhaan pitäisi kun voi ihan hyvin etsiä sen uuden jo valmiiksi. Mieti, että ei sitä uutta välttämättä alle vuodessa edes löydä ja hyvähän se on olla vakipimppi kokoajan olemassa kun ei oikein irtoseksi niin nappaa. Kyse ei ole pärjäämisestä vaan mukavuuden halusta.
Olet kuvottava. Olen satavarma että sinulle tulee hyvin pitkä ja hyvin yksinäinen tulevaisuus. Suotakoon se sinulle.
Uudet kaverit on jo valmiiksi katottuna.
Tuttavallani on vuosien saatossa kertynyt viisi lasta, viidelle eri miehelle, koska on pakko olla parisuhteessa. Hänen mielestään sinkut ovat vanhapiikoja ja sitä "kohtaloa" on vältettävä eli aina on löydettävä uusi mies.
Löytyy myös muutama muu tuttava ilman lapsia, mutta miehet vaihtuvat jatkuvasti, puhutaan KYMMENISTÄ miehistä ja mennään lähemmäs satoja mitä enemmän vuodet kuluu muutamalla. Syitä on useita pelko yksin jäämisestä tai etsitään pakonomaisesti sitä täydellistä, ikuista rakkautta. Yhteistä on se, että uudelle miehelle ei koskaan kerrota todellista lukumäärää kuinka monta kymmeniä parisuhteita on takana. Aina voi jättää numeron pois tyyliin 5(0) mutta läheiset ja ystävät ovat tietoisia että uusi mies on 50.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse fiksuna miehenä olen aina tehnyt niin, että jätän vanhan vasta sitten kun olen löytänyt uuden ja ollut hänen kanssaan jo jonkin aikaa. Ulkopuolinen ja ex nainen näkee asian yleensä niin, että olisin löytänyt uuden todella nopeasti.
Se on se juttu..
Vain tyhmä jättäytyy tyhjän päälle.
Olet siis sellainen joka ei osaa elää itsellistä elämää. Et osaa hoitaa kotia etkä tehdä ruokaa. Ehkä iltaisin sinua pelottaa jos yksin pitäisi olla. Olet aika ressukka.
Aina on ollut naisia, jotka ovat siinä huonossa suhteessa koska ei yksin halua olla. Ja omaa luokkaansa ovat ne naiset jotka eivät osaa tehdä mitään yksin tai itsenäisesti vaan siihen tarvitaan se kumppani. Monet naiset jotka kokevat parisuhdeväkivaltaa ovat siinä suhteessa ajatuksella että parempi se huono suhde kuin olla yksin.
Onko ne sellasia et niille kelpaa sit melkein kuka vaan, kuhan se on kiva jne. Tarvii vaan jonkun sioihen vierelle. Itse ainakin haluan tunteiden paloa.
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaiden ei tarvitse olla yksin
Ihana kommentti- tasoton ottaa kenet vaan parisuhteeseen. Tosirakkauksia ei ole kymmeniä elämän aikana. Toki voit panna aina uutta ja kutsua sitä sitten parisuhteeksi.
Olet elänyt sitovassa parisuhteessa jos koit ettet saanut tehdä omia juttuja ja olla välillä rauhassa. Luksusta on elää parisuhteessa ja silti kokea rauhaa ja vapautta.