Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut löytää uuden parisuhteen aina niin nopeasti?
Omaa kaveripiiriä seuratessakin sinkkuna ollaan eron jälkeen maksimissaan puoli vuotta ennen kuin on jo uusi kumppani. Itse taas en edes ihastu keneenkään muuta kuin todella harvoin, nyt neljättä vuotta sinkkuna kun ei vaan ole kukaan kolahtanut. Miten niitä sopivia puolisoita tuntuu joillekin löytyvän niin helposti?
Kommentit (445)
181/445
|
06.06.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Jännä keskustelu, kun kysytään ihmisten mielipidettä aloitukseen, mutta kun kertoo oman kokemuksen, niin tulee alapeukkua :D
Ilmeisesti hyväksyttävä vastaus on, että siinä nopeasti uuden löytävässä tyypissä on jotain vikaa (ei osaa olla yksin, kuka vaan kelpaa jne). Kyse ei siis voi olla siitä, että nopeasti pariutuva olisi jotenkin parempi, esimerkiksi viehättävämpi, ei missään nimessä.
Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kanee tilaa chinalaista dildee tai suckmasiinaa niin alkaa omat vietit tullee hmm niin me ainakin oman kullan kans löyvettii
Ystäväni ei ole suoraan sanonut, mutta on kautta rantain antanut ymmärtää, etten löydä enää ikinä ketään, koska olen tavallisen näköinen eronnut. Olen jo keski-ikäinen. Eipä tunnu kivalta, muutenkin eron jälkeen itseluottamus on kateissa.
Ehkä olet tulkinnut ystävääsi väärin, jos hän ei ole suoraan sanonut? Tiedän monia tavallisen näköisiä keski-ikäisinä eronneita, jotka ovat löytäneet uuden kumppanin. Kyllä sinäkin todennäköisesti löydät, jos haluat ja olet asian suhteen aktiivinen.
Ystävä on siis suoraan sanonut, että jään ypöyksin, mutta rivien välistä olen lukenut, että syynä on: ei-viehättävyyteni ja ikäni.
Miksiköhän ystäväsi on tuollaista sanonut? Se ei ole mikään yleinen totuus (muutkin ovat löytäneet uuden suhteen) joten miettisin hänen motiiviaan ja onko hän ystäväsi ensinkään?
Itse löydän seuraa helposti. Ulkopuolisten näkökulmasta varmaan näyttää juuri siltä, että minulla on todella nopeasti uusi kumppani, koska he eivät tiedä sitä, että aina noissa ei ole kyse siitä, että hän olisi "kumppani" tai että olisin ihastunut. Jotkut suhteet ovat olleet yhteisellä sopimuksella kevyempiä tapailuja ja perustuneet esim. samanlaisiin seksuaalisiin mieltymyksiin. En tietenkään avaa suhteitteni sisältöä muille. Esimerkiksi edellinen suhteeni oli lähinnä jonkintyyppinen fwb, muta muut puhuivat silti meistä "puolisoina" (!!!) ja esittivät pariskuntakutsuja.
"Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta."
Mutta jujuhan on juurikin siinä, että sillä viehättävämmällä ne ottajat ovat useammin sellaisia joihin kuka tahansa saattaisi rakastua, jolloin todennäköisyys pariutumiselle on suurempi. Taviksella ne ottajat saattaa olla mitä vaan ja helmiä joukossa vain vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ne sellasia et niille kelpaa sit melkein kuka vaan, kuhan se on kiva jne. Tarvii vaan jonkun sioihen vierelle. Itse ainakin haluan tunteiden paloa.
Yksi kaveri on ollut juuri tällainen. Ihan kuka ja mikä tahansa mies on kelvannut, kunhan on ollut kiva eikä juoppo tai väkivaltainen. Hänellä on ollut suorastaan pieni pakkomielle hankkia uusi kumppani viimeistään kuukauden kuluttua edellisen suhteen kariutumisesta, kaveripiirin sinkkumiehistä osa on jopa aktiivisesti vältellyt häntä "metsästyskauden" ollessa päällä (kaveri on erittäin voimakastahtoinen ja tehokas näissä jutuissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaiden ei tarvitse olla yksin
niitä tasokkaita miehiä ei oo kovin paljon, pariutuneet ja tasokkaita naisia taas on niin ei riitä miehet tai joutuu ottamaan laidasta lukien
Ns. tasokkailla tai hyvännäköisillä voi myös olla tuttavapiirissä heti joku valmiina, joka vain odottaa tilaisuutta. On saattanut odotella vuosikausia. Siksi löytää heti uuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta."
Mutta jujuhan on juurikin siinä, että sillä viehättävämmällä ne ottajat ovat useammin sellaisia joihin kuka tahansa saattaisi rakastua, jolloin todennäköisyys pariutumiselle on suurempi. Taviksella ne ottajat saattaa olla mitä vaan ja helmiä joukossa vain vähän.
Aika moni nainen on tavis, miten edes määritellään, onko joku sievä vai tavis ... Hoikka voi olla olla tosi tavis ja hieman pyöreä nätti. Iän karttuessa soman ulkonäön ei pitäisi olla tärkein asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokkaiden ei tarvitse olla yksin
niitä tasokkaita miehiä ei oo kovin paljon, pariutuneet ja tasokkaita naisia taas on niin ei riitä miehet tai joutuu ottamaan laidasta lukien
Ns. tasokkailla tai hyvännäköisillä voi myös olla tuttavapiirissä heti joku valmiina, joka vain odottaa tilaisuutta. On saattanut odotella vuosikausia. Siksi löytää heti uuden.
Millainen on tasokas? Pitkä ja kaunis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä mitä etsii. Minä olen etsinyt nimenomaan vakavasti otettavaa seurustelukumppani ja tulevaa aviomiestä, en mitään säätöjä tai kääntöjä enkä todellakaan pelkkää seksikumppania.
Monta pitkää yksinäistä vuotta kesti ennen kuin löysin, mutta kyllä kannatti hyvää odottaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä keskustelu, kun kysytään ihmisten mielipidettä aloitukseen, mutta kun kertoo oman kokemuksen, niin tulee alapeukkua :D
Ilmeisesti hyväksyttävä vastaus on, että siinä nopeasti uuden löytävässä tyypissä on jotain vikaa (ei osaa olla yksin, kuka vaan kelpaa jne). Kyse ei siis voi olla siitä, että nopeasti pariutuva olisi jotenkin parempi, esimerkiksi viehättävämpi, ei missään nimessä.
Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta.
Toisille on helpompaa aloittaa suhde ja lopettaa, jos ei tunnukaan kelvolliselta. Toiset miettivät pitempään ja haluavat olla varmempia ja tuntea kumppanin paremmin ennen yhteiselämää. Parinvaihtajiakin on kaikenlaisia. Tiedän erään, toista kertaa aviossa olevan, jonka liitto on ajan mittaan väljähtynyt ja on jo pari vuotta ollut salasuhteessa. Tätäkin petti eräällä yhteisellä työteissulla. Meitä on niin monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vältän parisuhdetta. En halua säätää enää miesten kanssa. Vedän puoleeni pihejä, sairaalloisen mustasukkaisia tai seksuaalisesti liian vapaamielisiä miehiä. Olen ollut vuoden yksin ja saan matkustaa ja mennä oman tahdon mukaan. Kukaan ei väijy palkastani osaa kaljaansa tai loju sohvilla, ei nillitä musamaustani tai jääkiekkojoukkueesta. Kodissa ei haise vanha viina. Saa olla melko prinssi, jos pääni kääntää.
Vierailija kirjoitti:
En tajua. Kukaan ei ees pannu lähes 10 vuoteen. Ei haleja, silityksiä, joku kännipusu jossain.
Kivaa olla kamala.
Uli uli, YÖK, itsesäälinen rumilus :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta."
Mutta jujuhan on juurikin siinä, että sillä viehättävämmällä ne ottajat ovat useammin sellaisia joihin kuka tahansa saattaisi rakastua, jolloin todennäköisyys pariutumiselle on suurempi. Taviksella ne ottajat saattaa olla mitä vaan ja helmiä joukossa vain vähän.
Usko nyt jo, että sillä ulkonäöllä, rahalla ja statuksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, tunteeko että henkilö on se oikea, onko kemiaa, herääkö tunteita tai edes kiinnostusta!
On minuakin lähestyneet rikkaat ja komeat miehet, jotka ovat tehneet selväksi, että rahaa on ja paljon, mutta kun olen vain niin selvästi kokenut, ettei kuuluta yhteen, niin en ole ollut vähääkään heistä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Sarjasuhteilijat huolivat ihan kenet vaan kunhan ei tarvitse olla yksin. Eivät oikeasti rakasta ketään, toimivat sosiaalisesta paineesta tai saavat kiksit itse ihastumisesta. Eivät he piittaa onko kumppani sopiva, loppuu se suhde kuitenkin ja löytyy taas uusi kumppani. Kevyttä ja vaihtelevaa.
Kunhan nyt jonkun ottavat ja sitten selittävät itselleen ja muille "suuresta rakkaudesta" 😂
Ennen eroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni ei ole suoraan sanonut, mutta on kautta rantain antanut ymmärtää, etten löydä enää ikinä ketään, koska olen tavallisen näköinen eronnut. Olen jo keski-ikäinen. Eipä tunnu kivalta, muutenkin eron jälkeen itseluottamus on kateissa.
Ehkä olet tulkinnut ystävääsi väärin, jos hän ei ole suoraan sanonut? Tiedän monia tavallisen näköisiä keski-ikäisinä eronneita, jotka ovat löytäneet uuden kumppanin. Kyllä sinäkin todennäköisesti löydät, jos haluat ja olet asian suhteen aktiivinen.
Ystävä on siis suoraan sanonut, että jään ypöyksin, mutta rivien välistä olen lukenut, että syynä on: ei-viehättävyyteni ja ikäni.
Ystävän mielipiteestä on vain kyse. Hän on sitä mieltä, että ulkonäkö estää parisuhteen. Onko se 100 % totta?
Näissä nopeasti uuden löytävissä on yhteinen piirre: molemmat ovat siinä tilanteessa, että haluavat pariutua. Kun kaksi sellaista kohtaa niin se on miltei sillä selvä. Ei silloin harkita kovin pitkään kun on kova hinku saada parisuhde. Yksinolo on kurjaa tai siihen on jo kyllästynyt.
Näillä joilla on yksinkin ihan mukavaa ja parisuhde ei ole ykkösprioriteetti niin on vaikeampaa kun kumppain pitää olla niin sopiva monilla tavoin, että raaskii luopua vapaudestaan. Ja, kuten on sanottu jo monesti, rahalla tai komeudella yms. ei ole yhteensopivuuden kanssa tekemistä.
Juuri luin jutun pariskunnasta joka taisi viikon jälkeen muuttaa yhteen ja kolmen viikon jälkeen kihloihin, puolen vuoden jälkeen raskaaksi ja sitä rataa. Ovat nyt naimisissa. Vaimo sanoi, että ehkä ei näin nopeasti olisivat edenneet ellei molemmilla ollut kova halu sitoutua ja löytää kumppani.
Mun veli on sellainen joka ei osaa olla yksin eikä huolehtia itsestään kun äiti ja muut passasi sitä kun se oli lapsi ja aikuisenakin vielä kuorittiin perunat lautaselle kuin pikkulapselle, hyvä ettei otettu polvelle ja syötetty. Nyt on jo reilusti yli viisikymppinen ja esittää persaukisena oikeaa pisnesmiestä. Komean näköistä kun ikivanhassa farmarivolvossa istuu pisnismies jonkun lähemmäs seitenkymppisen morsmaikun kanssa. Sitten kun morsmaikku saa selville että äijä on enemmän satusetä kuin pisnismies, niin vähän ajan päästä volvossa istuu uusi heila. Oon sanonut sille että kannattaisi etsiä mahdollisimman rikas ja mahdollisimman iäkäs morsio ja mahdollisimman pian naimisiin. Se kun alkaa olla jo kuin vanha hevonen se minun veli on että hampaista näkee sen iän. Ja näkee jo kaukaa jos suunsa aukaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei siinä nopeasti uuden löytävässä ole välttämättä mitään vikaa, mutta ei hän välttämättä ole parempi tai viehättävämpikään. Niinkuin täällä on useampi jo sanonut, ei pariutumattomuudessa ole ollenkaan aina kyse siitä ettei ottajia olisi vaan siitä ettei sitä oikealta tuntuvaa ihmistä löydy niiden ottajien joukosta."
Mutta jujuhan on juurikin siinä, että sillä viehättävämmällä ne ottajat ovat useammin sellaisia joihin kuka tahansa saattaisi rakastua, jolloin todennäköisyys pariutumiselle on suurempi. Taviksella ne ottajat saattaa olla mitä vaan ja helmiä joukossa vain vähän.
Usko nyt jo, että sillä ulkonäöllä, rahalla ja statuksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, tunteeko että henkilö on se oikea, onko kemiaa, herääkö tunteita tai edes kiinnostusta!
On minuakin lähestyneet rikkaat ja komeat miehet, jotka ovat
Ei minuakaan kiinnosta miehissä raha tai status, usein jopa päinvastoin: Mitä rikkaampi, sitä mulkerompi, tyypillisesti. Komeus kyllä vetoaa, mutta ei sellainen bodattu geelitukka ja nypityt kulmat, vaan luonnollisen ja vaivattoman komea ulkonäkö. Siihen päälle tarvitaan rutkasti karismaa ja vielä loistava huumorintaju. Älyäkin saa olla, ja empatiakykyä pitää olla ehdottomasti.
Noniin, tällaisia tarjokkaita minulla on siis ollut aina saatavilla ja siksi olen nopeasti löytänyt uuden. En siis ole viallinen vaan normaali kun olen heihin rakastunut. Jos sinulla on myös sinun unelmien miehiä aina tarjolla, niin sitten en kyllä ymmärrä miksi ei kolahda ja mikä on ylipäätään ongelma.