Lue keskustelun säännöt.
Verensokeri koholla, verenpaine koholla - miten tästä nyt edetään?
05.06.2024 |
Lääkäri määrää lääkkeet, elämäntaparemontin ja sitten sitä seurataan? Vai miten? En ole koskaan joutunut lääkkeille, mutta nyt niin varmaan käy 47-vuotiaana. Tuleeko apu lääkkeistä hyvin, kokemuksia? Elämäntaparemonttiin olen motivoitunut. En ole mitenkään lihava, mutta silti on nuo oireet, eli 2. tyypin diabetes ja verenpainetauti verikokeiden ja verenpaineseurannan perusteella. Lääkärin aika on perjantaina.
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet auttavat. Kunnollinen uni, liikunta ja ravinto auttavat. Itse olen elintaparemontin kautta onnistunut vähentämään lääkitystä (lääkärin luvalla).
Uskon myös että stressin hallinnalla on ollut ehkä suurin vaikutus siihen, että olen nykyään 56-vuotiaana paljon paremmassa kunnossa kuin vielä pari vuotta sitten. Kun stressaa vähemmän, uni on parempaa, vähemmän tarttee lohdutella itseään epäterveellisillä herkuilla, sen sijaan jaksaa lähteä liikkeelle.
Mä olen juuri aloittanut omani. Kävelen pari tuntia päivässä ja harjoittelen käsipainojen kanssa. Lisätyn sokerin ja roskaruuat olen jättänyt kokonaan pois, siirtynyt yhä enemmän kasviksiin ja lihaan. Myös perunaa, pastaa ja leipää ajoin säännöstellä, mutta siihen vaiheeseen pääsen vasta muutaman viikon kuluttua. Tarkoitus on tiukentaa asioita yksi kerrallaan ja sitten taas muutaman viikon kuluttua ottaa eri ruoka-aineita yksi kerrallaan takaisin seuraten tarkasti mikä vaikutus niillä on hyvinvointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa puhutaankin tilastollisista todennäköisyyksistä. Yksilön kohdalla vaikutus voi heittää kumpaankin suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos lääkäri suosittelee käyttämään jotain lääkettä, neuvoisin kyllä kuuntelemaan häntä mieluummin kuin vauvapalstan do your own research -tyyppejä. Kaikkiin lääkkeisiin liittyy sivuvaikutuksia ja joskus joudutaan valitsemaan kahdesta pahasta se pienempi
Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, että statiinien hyödyt ovat merkittävästi suurempia kuin niihin mahdollisesti liittyvät haitat. Esimerkiksi tuhannen potilaan statiinilääkitys viiden vuoden ajan voi tulosten valossa aiheuttaa lieviä lihasvaivoja 11 potilaalle, mutta estää 50 vakavaa sydän- ja verisuonitautioiretta potilailta, jotka sairastavat sydän- ja verisuonitautia. Hyödyt ovat vielä suurempia, jos lääkitys on intensiivisempi ilman, että lihasvaivat merkittävästi yleistyvät.
Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.
Mielestäni erilaisten review-tutkimusten tulokset ovat hyvin selviä - statiineista on selvää hyötyä ja haitat ovat yleensä vähäisiä ja vakavat haitat hyvin harvinaisia.
Aiemmin en ole joutunut itse kuitenkaan henkilökohtaisesti tekemään valintaa statiinien suhteen - kolesterolit (ja muut rasva-arvot) ovat aina olleet hyviä ellei erinomaisia - vaikka ulkomuodon ja elintapojen perusteella tätä ei ehkä heti uskoisi.
Oma työterveyslääkäri kuitenkin juuri vaihtui nuoreen kloppiin, joka ensikäynnillä laski jollain uudella riskimallilla, että huonokolesteroli pitäisikin saada aiempaa matalemmaksi ja lääkitystä voisi harkita. Tässä vaiheessa sitä alkoi miettimään, että mikä on järkevä raja lääkityksen aloittamiselle - sen ymmärtää, että selvästi kohonneita arvoja pitää ja kannattaa hoitaa, mutta kannattaako tavoitella hyvien arvojen muuttamista erinomaisiksi lääkehoidolla? Ilmeisesti alle 3 LDL kolesteroliarvo ei enää riitä, jos "computer says no"?
Jotenkin tuntuu, että haluaisin nähdä kunnon review-tutkimuksia siitä, että mitkä ovat hyödyt, kun vaikkapa jotain 2,9 LDL (viimeisin tulos itsellä) aletaan ajamaan jonnekin 2,5 tai jopa alle 2,0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lääkäri suosittelee käyttämään jotain lääkettä, neuvoisin kyllä kuuntelemaan häntä mieluummin kuin vauvapalstan do your own research -tyyppejä. Kaikkiin lääkkeisiin liittyy sivuvaikutuksia ja joskus joudutaan valitsemaan kahdesta pahasta se pienempi
Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, että statiinien hyödyt ovat merkittävästi suurempia kuin niihin mahdollisesti liittyvät haitat. Esimerkiksi tuhannen potilaan statiinilääkitys viiden vuoden ajan voi tulosten valossa aiheuttaa lieviä lihasvaivoja 11 potilaalle, mutta estää 50 vakavaa sydän- ja verisuonitautioiretta potilailta, jotka sairastavat sydän- ja verisuonitautia. Hyödyt ovat vielä suurempia, jos lääkitys on intensiivisempi ilman, että lihasvaivat merkittävästi yleistyvät.
Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.
Mielestä
Miksi et kokeile sitä kuuluisaa elämäntapamuutosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lääkäri suosittelee käyttämään jotain lääkettä, neuvoisin kyllä kuuntelemaan häntä mieluummin kuin vauvapalstan do your own research -tyyppejä. Kaikkiin lääkkeisiin liittyy sivuvaikutuksia ja joskus joudutaan valitsemaan kahdesta pahasta se pienempi
Tutkijat pitävät tuloksia osoituksena siitä, että statiinien hyödyt ovat merkittävästi suurempia kuin niihin mahdollisesti liittyvät haitat. Esimerkiksi tuhannen potilaan statiinilääkitys viiden vuoden ajan voi tulosten valossa aiheuttaa lieviä lihasvaivoja 11 potilaalle, mutta estää 50 vakavaa sydän- ja verisuonitautioiretta potilailta, jotka sairastavat sydän- ja verisuonitautia. Hyödyt ovat vielä suurempia, jos lääkitys on intensiivisempi ilman, että lihasvaivat merkittävästi yleistyvät.
Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.
Mielestä
Itse itselleen vastaten - jokainen 1 mmol/L vähennys LDL-kolesterolissa vähentää suhteellista riskiä luokkaa 20%.
Sabatine MS, Wiviott SD, Im K, Murphy SA, Giugliano RP. Efficacy and Safety of Further Lowering of Low-Density Lipoprotein Cholesterol in Patients Starting With Very Low Levels: A Meta-analysis. JAMA Cardiol. 2018;3(9):823828. doi:10.1001/jamacardio.2018.2258
https://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2695047
Eli siis näyttäisi olevan niin, että:
"For example, in patients starting with an LDL-C level of 2.6 mmol/L (100 mg/dL), a 60% decrease in LDL-C (what a PCSK9 inhibitor typically achieves) should lower LDL-C by 1.6 mmol/L (60 mg/dL), reduce the relative risk of major vascular events by 31%, and, assuming a 5-year major vascular event rate of 25% in a secondary prevention population, yield an absolute risk reduction of 7.8%. If the same patients started with an LDL-C level of 1.8 mmol/L (70 mg/dL), LDL-C should be lowered by 1.1 mmol/L (42 mg/dL) and the relative risk of major vascular events by 23%, which would yield an absolute risk reduction of 5.8%."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet auttavat. Kunnollinen uni, liikunta ja ravinto auttavat. Itse olen elintaparemontin kautta onnistunut vähentämään lääkitystä (lääkärin luvalla).
Uskon myös että stressin hallinnalla on ollut ehkä suurin vaikutus siihen, että olen nykyään 56-vuotiaana paljon paremmassa kunnossa kuin vielä pari vuotta sitten. Kun stressaa vähemmän, uni on parempaa, vähemmän tarttee lohdutella itseään epäterveellisillä herkuilla, sen sijaan jaksaa lähteä liikkeelle.
Mä olen juuri aloittanut omani. Kävelen pari tuntia päivässä ja harjoittelen käsipainojen kanssa. Lisätyn sokerin ja roskaruuat olen jättänyt kokonaan pois, siirtynyt yhä enemmän kasviksiin ja lihaan. Myös perunaa, pastaa ja leipää ajoin säännöstellä, mutta siihen vaiheeseen pääsen vasta muutaman viikon kuluttua. Tarkoitus on tiukentaa asioita yksi kerrallaan ja sitten taas muutaman viikon kuluttua
Kuulostaa hyvälle. Mitä tuloksia olet saanut vai onko vielä liian alussa?
Vierailija kirjoitti:
"Osta Torinon täysjyväkaura gnocchia. Se näyttää pastalta, mutta se kauraa. Siinä on kuitua 9,7g/100g, proteiinia 14g/100g ja mm. magnessiumia 100mg/100g ja rautaa 3.7mg/100g."
Siis tuohan on pastaa (vaikkakin tehty kaurasta ja muuten myös vehnästä).
Ei tuosta aamupuuroa saa millään ilveellä, siis että tuon sekaan laittaisi esim. marjoja.
Sitä paitsi olen gluteenittomalla, tuo ei ole gluteeniton.
Millä tavalla tuo kaurapasta ei muka nosta verensokeria?
Ateria nostaa aina verensokeria kaikilla ihmisillä. Se on täysin normaali ilmiö eikä sitä pidä pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Osta Torinon täysjyväkaura gnocchia. Se näyttää pastalta, mutta se kauraa. Siinä on kuitua 9,7g/100g, proteiinia 14g/100g ja mm. magnessiumia 100mg/100g ja rautaa 3.7mg/100g."
Siis tuohan on pastaa (vaikkakin tehty kaurasta ja muuten myös vehnästä).
Ei tuosta aamupuuroa saa millään ilveellä, siis että tuon sekaan laittaisi esim. marjoja.
Sitä paitsi olen gluteenittomalla, tuo ei ole gluteeniton.
Millä tavalla tuo kaurapasta ei muka nosta verensokeria?
Ateria nostaa aina verensokeria kaikilla ihmisillä. Se on täysin normaali ilmiö eikä sitä pidä pelätä.
Jos sattuu olemaan diabetes (type 2), niin glukoosipiikkejä kannattaa, jos ei nyt pelätä, niin vahvasti ainakin vältellä.
Tiedän yhden joka kärsi korkeasta verenpaineesta. Oli sitten menossa lääkäriin, mutta yhtäkkiä verenpaine oli poissa. Ei voinut juoda kahviakaan, koska seuraavana päivänä sydän hakkasi ja päätä särki. Nyt kahvitkin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Osta Torinon täysjyväkaura gnocchia. Se näyttää pastalta, mutta se kauraa. Siinä on kuitua 9,7g/100g, proteiinia 14g/100g ja mm. magnessiumia 100mg/100g ja rautaa 3.7mg/100g."
Siis tuohan on pastaa (vaikkakin tehty kaurasta ja muuten myös vehnästä).
Ei tuosta aamupuuroa saa millään ilveellä, siis että tuon sekaan laittaisi esim. marjoja.
Sitä paitsi olen gluteenittomalla, tuo ei ole gluteeniton.
Millä tavalla tuo kaurapasta ei muka nosta verensokeria?
Ateria nostaa aina verensokeria kaikilla ihmisillä. Se on täysin normaali ilmiö eikä sitä pidä pelätä.
Jos sattuu olemaan diabetes (type 2), niin glukoosipiikkejä kannattaa, jos ei nyt pelätä, niin vahvasti ainakin vältellä.
Kannattaa keskittyä diabeteksen juurisyihin eli useimmiten taustalla on vuosikymmenien ajan liiallinen energiansaanti, joka on aiheuttanut sisäelinten rasvoittumisen ja matala-asteisen tulehduksen. Tai sitten taustalla on unettomuus tai krooninen stressi. Kun nämä asiat pitää korjaa, niin diabetes yleensä paranee ainakin osittain. Mutta se ei tapahdu hetkessä vaan se vaatii aikaa.
"Kannattaa keskittyä diabeteksen juurisyihin eli useimmiten taustalla on vuosikymmenien ajan liiallinen energiansaanti, joka on aiheuttanut sisäelinten rasvoittumisen ja matala-asteisen tulehduksen. Tai sitten taustalla on unettomuus tai krooninen stressi. Kun nämä asiat pitää korjaa, niin diabetes yleensä paranee ainakin osittain. Mutta se ei tapahdu hetkessä vaan se vaatii aikaa."
Moni asia on linkittynyt toisiinsa. Se liiallinen energian saanti näkyy glukoosipiikkeinä etenkin jos ruuan glykeeminen indeksi on korkea mitä taas seuraa insuliinivaste, joka taas johtaa monilla lihomiseen - insuliini resistenssiin - diabetekseen - kuolemaan.
Lääkkeet auttavat. Kunnollinen uni, liikunta ja ravinto auttavat. Itse olen elintaparemontin kautta onnistunut vähentämään lääkitystä (lääkärin luvalla).
Uskon myös että stressin hallinnalla on ollut ehkä suurin vaikutus siihen, että olen nykyään 56-vuotiaana paljon paremmassa kunnossa kuin vielä pari vuotta sitten. Kun stressaa vähemmän, uni on parempaa, vähemmän tarttee lohdutella itseään epäterveellisillä herkuilla, sen sijaan jaksaa lähteä liikkeelle.