Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa kilttiä, miten reagoida siihen ystävällisesti, kun ystävä antaa "vinkkejä" , joita en ole pyytänyt?
04.06.2024 |
Moi!
Olen liian kiltti ja miellyttämisen haluinen ja ärsyttää ystäväni, joka varmaan ihan ajattelemattaan antaa hitsin hyviä vinkkejä.
Mm. meikkaukseen liittyen. Tai sitten kommentoi asuani, ilman, että olen kysynyt hänen mielipidettään. Tässä on siis kyse vähän negatiivisesta sävystä. Meikkaan melko kevyesti ja ystäväni taas raskaammin ja minun pitäisi sitten meikata hänen tavallaan, ilmeisesti :). Ystäväni ei ole itse mikään muotikuningatar, joten vinkkien antamiseen ei ole mitään meriittiä!
Kertokaa siis vellihousulle, miten saan tämän loppumaan. Tämä ärsyttää itseäni nyt niin, että en kohta halua nähdä häntä. Ja en saa sanotuksi, kun olen liian kiltti. Ja sitten jään yksin jälkikäteen kiroilemaan, että miksi en sanonut, että: "Tämä on minun tyylini ja haluan näyttää tällaiselle". Nyt ihanat palstadaamit, vinkkejä kehiin.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni olisi tälläkin palstalla tärkeää ymmärtää, että kaikki tahdittomat möläyttelijät ja neuvojat eivät ole pahantahtoisia.
Muistan esimerkiksi opiskeluajoilta yhden nuoren naisen, joka ei todellakaan ollut mikään manipuloiva narsisti vaan vähän ns. yksinkertainen ihminen, jolla ei ollut minkäänlaista sosiaalista pelisilmää. Hän oli juuri tällainen, että yritti neuvoa ihmisiä joka asiassa ja selkeästi yritti olla nimenomaan avuksi. Osa ihmisistä otti hänen neuvomisensa loukkaavana, osa näpäytteli takaisin vihaisena, osa pyöritteli silmiään ja naureskeli selän takana.
Valta-asetelma ei todellakaan mennyt niin, että kontrollifriikki narsisti siinä pompotteli muita ihmisiä, vaan niin, että kyseinen nainen jatkuvasti sabotoi sosiaalisia suhteitaan koska ei tajunnut olevansa siinä huono. Muistan, että koulun viimeisenä vuonna kyseinen nainen ei enä
"Tuo on eri asia. Nämä vinkkailijat ovat yleensä hyvinkin taitavia sosiaalisesti, ottavat vain muutamat uhrikseen joita sitten neuvoskelevat. Muut saavat olla neuvomiselta rauhassa."
No minun kokemukseni mukaan se on 50/50. Ja ap:n kertoman perusteella on ihan mahdoton sanoa, kumpaan kategoriaan tämä neuvojatyyppi kuuluu. Se että tyyppi pitää itseään jonain muotiguruna vaikka pukeutuu tunikoihin ja pyöräilyshortseihin kyllä kertoo siitä, että kyseessä voi olla vähän yksinkertaisempi ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta miten neuvojia riittää. Itsellä on lähes aina ollut tuttavapiirissä joku neuvoja. Nuorena se liittyi tyyliin ja poikakaveriehdokkaisiin, aikuisena töihin, sisustukseen, lastenhoitoon. Ja tuntuu yhtä nöyryyttävältä, aivan kuin en osaisi tehdä päätöksiä itse ja olisin kauhean tyhmä ja nolo.
Oma ratkaisu on ollut heistä eroon hankkiutuminen, en halua olla puolustuskannalla ja kuulusteltavana ystävien seurassa. Tätini arvostelee kotiani, tapaan häntä kodin ulkopuolella. Useinkaan hienotunteiset " no mä itse tykkään tästä mekosta" tai " ei puhuta nyt töistä" ei johda mihinkään. Ikinä en ole sanonut suoraan " älä neuvo minua".
En saa millään tätä minun kammottavan pahaa ja väärää mielipidettäni tänne läpi. Yhtään sanaa ei viestissäni ollut, mikä olisi selittänyt möderäättörin hampaisiin joutumisen. Anyways, viestin sisältö oli yksinkertaisuudessaan se, että tämän päivän ihmiset ovat mielestäni ihan tosi naurettavia kaikesta loukkaantujia. Ei ennen vanhaan ollut tapana joka asiasta mieltään pahoittaa ja nokkiinsa ottaa. Se oli silloin noloa ja säälittävää. Ihmiset eivät olleet niin lapsellisia ja herkkiä. Nykyään itketään ihan kaikesta ja mitään ei kestetä.
Nykyajan nuorisolle kaikki pitää kääriä pumpuliin ja heitä saa vain kehua, palvoa, ylistää ja kivan ihanasti sössöttää kiva kiva kivaa, hyvä hyvä hyvä. Jos he kuulee yhdenkin poikkipuolisen sanan, tai jotain mikä ei ole heitä kehuvaa, niin he menevät ihan tolaltaan ja p&yristyv%t.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta miten neuvojia riittää. Itsellä on lähes aina ollut tuttavapiirissä joku neuvoja. Nuorena se liittyi tyyliin ja poikakaveriehdokkaisiin, aikuisena töihin, sisustukseen, lastenhoitoon. Ja tuntuu yhtä nöyryyttävältä, aivan kuin en osaisi tehdä päätöksiä itse ja olisin kauhean tyhmä ja nolo.
Oma ratkaisu on ollut heistä eroon hankkiutuminen, en halua olla puolustuskannalla ja kuulusteltavana ystävien seurassa. Tätini arvostelee kotiani, tapaan häntä kodin ulkopuolella. Useinkaan hienotunteiset " no mä itse tykkään tästä mekosta" tai " ei puhuta nyt töistä" ei johda mihinkään. Ikinä en ole sanonut suoraan " älä neuvo minua".
No luepa viestisi itse. Tai älä lue, kun et ymmärrä kuitenkaan. Tässä sulle neuvo: SANO SUORAAN ETTÄ ÄLÄ NEUVO MINUA!
Tuollaisesta voi kyllä tulla sellainenkin kierre, että tulkitsee välillä normaalinkin jutustelun sitten joksikin neuvomiseksi. Itse tunnen tällaisen henkilon. Valittaa, että muut koittaa määrätä ja hän näkee läheiset ihmissuhteetkin paljon jonkinlaisina valtataisteluina. Mutta sitten loukkaantuu myos ihan tavallisesta juttelusta, jos kysyy tavallisesti vaikka haluatko laittaa chilikastiketta ruokaan, niin tiuskitaan kiukkuisena, että miksen saa syodä ruokaani miten haluan. Vaikka ihan normaalisti kysyy. Että on kyllä asian tiimoilta jo liiallisen herkkänahkainen. Ja toisaalta itse koittaa myos vaikuttaa toisten päätoksiin, tosin aika piilotetusti, mutta jopa vähän manipulointia käyttäen ja arvostelee ja ihmettelee aika paljon toisten valintoja. Ehkä se onkin herkkä kohta myos siksi, kun itsekin sitä samaa siis tekee. Hankala tietää lopulta, mikä on hänen käytoksensä syy ja mikä seuraus.
Aivan hirveitä tuollaiset aikuiset ihmiset kenen pitää äksyillä ja tiuskia, "minä ite, minä ite, enkä kenkä enkä kenkä" ihan normaaleihin kommentteihin.
Nykyajan ihmiset on rasittavia kakaroita, eikä heille oikeastaan kannata sanoa yhtään mitään yhtään mistään. Korkeintaan todeta, että on ilmoja pidellyt.
Omasta mielestään nämä herkkänahkaiset kaikesta loukkaantuvat aikuisvauvelit ovat niitä "sosiaalisesti lahjakkaita ja sosiaalisesti älykkäitä". Eivät ymmärrä, etteivät ymmärrä omaa lahjattomuuttaan ja sitä kuinka hankalia ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni olisi tälläkin palstalla tärkeää ymmärtää, että kaikki tahdittomat möläyttelijät ja neuvojat eivät ole pahantahtoisia.
Muistan esimerkiksi opiskeluajoilta yhden nuoren naisen, joka ei todellakaan ollut mikään manipuloiva narsisti vaan vähän ns. yksinkertainen ihminen, jolla ei ollut minkäänlaista sosiaalista pelisilmää. Hän oli juuri tällainen, että yritti neuvoa ihmisiä joka asiassa ja selkeästi yritti olla nimenomaan avuksi. Osa ihmisistä otti hänen neuvomisensa loukkaavana, osa näpäytteli takaisin vihaisena, osa pyöritteli silmiään ja naureskeli selän takana.
Valta-asetelma ei todellakaan mennyt niin, että kontrollifriikki narsisti siinä pompotteli muita ihmisiä, vaan niin, että kyseinen nainen jatkuvasti sabotoi sosiaalisia suhteitaan koska ei tajunnut olevansa siinä huono. Muistan, että koulun viimeisenä vuonna kyseinen nainen ei enää puhunut juuri kenellekään vaan istui hiljaa nurkassa. Eikä oikein vastaillutkaan enää, kun hänelle yritti puhua. Ja muistan ajatelleeni silloinkin vähän surullisena, miten huonosti ihmiset osaavat suhtautua siihen, että jotkut ilmaisevat itseään huonommin kuin muut.
No oliko nuo muut ihmiset sitten niitä sosiaalisesti lahjakkaita tässä tarinassa? Mielestäni eivät. Mutta aivan varmasti kokevat kovastikin olevansa sosiaalisesti älykkäintä eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo kenelle vastaat, mutta mistä lähtien on ollut loukkaavaa tarjota ruokapöydässä toiselle jotain? Vaikka sitten chilikastiketta.
Kysehän ei ollut tarjoamisesta lainkaan vaan puuttumisesta muiden valintoihin. Laita ko. ainekset johonkin tarjolle niin kyllä siitä osaa jokainen ottaa itsenäisestikin jos HALUAA. Sinun ei tarvitse vahdata sitä osaako tuo toinen toimia sun mielestä järkevästi vaan voit keskittyä hyvän ja tasa-arvoisen ilmapiirin ylläpitoon omalta osaltasi.
No juurikin tämäntyyppistä suhtautumista tuossa kommentissani tarkoitinkin, jossa kerroin, että tavallisiinkin asioihin ja neutraaleihin kysymyksiin aletaan suhtautua perusteetta vihamielisesti tms, ja ne koetaan jonain haluna kontrolloida, vaikka eivät sitä kertakaikkiaan ole, kuten esimerkissäni, jossa vain kysytään kasuaalisti mutta kohteliaasti, ottaessa itse jääkaapista lisuketta, että haluaako toinenkin chilikastiketta ruokaansa, mikä on vain ystävällistä ja kohteliaiden käytostapojen mukaista.
On jo aika vääristynyt ajatusmaailma, jos kohtelias kysymys,(johon voi hyvin vastata ei kiitos tai joo, ihan kummin itse haluaa oman makunsa mukaisesti), nähdään täysin perusteetta "puuttumisena toisen valintoihin". Kyse oli juurikin normaalista tarjoamisesta, ei muusta.
Että "piruja" aletaan nähdä jo sielläkin, missä niitä ei oikeasti ole, kun on ilmeisesti niin herkillä, syystä taikka toisesta, tuon määräilyteeman kanssa, tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle eräs ystävä antoi niin paljon vinkkejä ja ohjeita, että hän on nyt ex-ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etpä itsekään puhu kovin nätisti hänestä. Projisoit omaa asennettasi häneen ja loukkaannut, kun hän ei suhtaudu sinuun muotiauktoriteettina ja dissaa omaa tyyliään? Haluat hänen suhtautuvan sinuun että se on vain ero tyyleissä mutta et itse voi suhtautua häneen samalla tavalla?
Minullekin tuli vähän sellainen kuva, että ap loukkaantui eniten tässä siitä, että joku joka pukeutuu "tunikaan ja pyöräilyhousuihin" ja jolla ei ole "mitään meriittiä" olla muotiasioista mitään mieltä, julkesi olla eri mieltä ap:n kanssa.
Mutta parashan se olisi, jos kukaan ei neuvoisi tällaisissa asioissa ketään, ainakaan pyytämättä.
Mitä väliä sillä on miten Ap asian sanoi (minusta neutraalisti) kun pointti on se, että jatkuva neuvominen smalltalkin väl
Joo en minäkään ole sitä mieltä että neuvoja olisi millään muotoa narsisti. Osa ihmisistä vaan luulee että kaikkeen mitä toinen sanoo tulee antaa neuvo. Esim. sanon nyt että voi vitsi ompas maha kasvanut kesän aikana rähähä. Kaveri: ootko kuullut ruokaympyrästä, voisit lisätä kasviksia? (No shit sherlock). Sen sijaan on ok sanoa että sama vika, on kyllä pari kiloa lähtenyt kun olen noudattanut ruokavaliota x.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Myönnän, tunika + pyöräilyhousut oli ikävä kommentti. Ehkä koin lievää turhautuneisuutta.
En siis vain ymmärrä, miksi pitää asettaa itsensä sellaiseen asemaan, että kokee voivansa opastaa toista oikeastaan yhtään missään. Siis silloin, kun kyse on oikeustoimikelpoisesta yksilöstä ;). Ja kun toinen ei kysy vinkkejä asioihin? Olen vihainen itselleni, kun jään aina sanattomaksi tuollaisissa tilanteissa ja siksi avauduin täällä.
Paras oppi tässä ketjussa oli se, että mieti, mihin asioihin pystyt vaikuttamaan ja minkä voit vain skipata.
Ei sinun tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että kerroit ystäväsi pukeutuvan tunikoihin ja pyöräilyhousuihin. Mitä ihmeellistä tuossa nyt oli?
Eikä sun tarvitse skipata mitään vaan sano sille ystävällesi ihan oikeasti kun seuraava neuvo tulee, että kiitos, en tarvitse pukeutumisneuvoja, pärjään näin ihan hyvin. Älä ala nynnyilemään. Jos hän tuosta loukkaantuu niin sitten ei ollut kummoinen ihmissuhde.
Kerro samasta asiasta oma vinkkisi vastalahjaksi hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juurikin tämäntyyppistä suhtautumista tuossa kommentissani tarkoitinkin, jossa kerroin, että tavallisiinkin asioihin ja neutraaleihin kysymyksiin aletaan suhtautua perusteetta vihamielisesti tms, ja ne koetaan jonain haluna kontrolloida, vaikka eivät sitä kertakaikkiaan ole, kuten esimerkissäni, jossa vain kysytään kasuaalisti mutta kohteliaasti, ottaessa itse jääkaapista lisuketta, että haluaako toinenkin chilikastiketta ruokaansa, mikä on vain ystävällistä ja kohteliaiden käytostapojen mukaista.
On jo aika vääristynyt ajatusmaailma, jos kohtelias kysymys,(johon voi hyvin vastata ei kiitos tai joo, ihan kummin itse haluaa oman makunsa mukaisesti), nähdään täysin perusteetta "puuttumisena toisen valintoihin". Kyse oli juurikin normaalista tarjoamisesta, ei muusta.
Että "piruja" aletaan nähdä jo sielläkin, missä niitä ei oikeasti ole, kun on ilmeisesti niin herkillä, syystä taikka toisesta, tuon määräilyteeman kanssa, tai jotain.
Tuollaiset yliherkät kaikesta suuttujat kannattaa ilman muuta siivota elämästään kokonaan pois. Jättää heidät keskenään toistensa kanssa elämään "sosiaalisesti taitavaa" elämäänsä.
Tie Helvettiin on kiveytetty hyvillä aikeilla.