Lue keskustelun säännöt.
Puolison sukulaisen hautajaiset
03.06.2024 |
Miehen isosetä kuoli ja ensi viikonloppuna on hautajaiset. En ole ikinä nähnyt kyseistä ihmistä eikä mielestäni kovin läheinen sukulainen edes. En ajatellut mennä hautajaisiin, koska tuntuisi jotenkin oudolta mennä sellaisen ihmisen hautajaisiin, jota ei ole ikinä edes nähnyt.
Edeltävän kerran vastaava "puolison sukulaisen hautajaiset" -keissi oli joitakin vuosia sitten ex-mieheni kanssa, kun ex-miehen mummo kuoli. Tein silloinkin itsestään selvän päätöksen etten mene hautajaisiin, koska en ollut ikinä edes nähnyt kyseistä ihmistä ja minulla oli harvinaiselle vapaalle kesäviikonlopulle muutakin tekemistä (olin tuona kesänä lähes kaikki viikonloput töissä). No ex-mieheni sitten vuosia myöhemmin eron aikoihin nosti esille sen, kuinka hän oli joutunut silmät päästänsä häpeämään sitä, etten ollut ollut hänen mummonsa hautajaisissa, kuinka hän oli joutunut valehtelemaan sukulaisilleen syytä minun poissaololleni ja kuinka se kuvastaa minun välinpitämättömyyttäni puolisona.
Onko nyt niin, että puolison sukulaisen hautajaisiin on joku yleinen velvollisuus osallistua? Ja ajattelin kyllä kysyä nykyiseltä mieheltäni, että onko ok jos en osallistu, mutta miten nämä osallistumiskoodit yleisesti ottaen menee?
Kommentit (335)
Tulihan se sieltä, voi herättää puheita. Muistaminen ei sitten olekaan ilmeisesti se tärkein, vaan se, ettei avan tule puheita.
______
Sulla on kumma tarve vääntää asiat päin persettä. Kukaan ei ole sanonut, että tärkeintä on, ettei tule puheita. Sinulle vain kerrottiin, että puheita voi syntyä, jos osanottoa ei ilmaista. Suomessa kun on yleisenä tapana tavalla tai toisella ilmaista osanottonsa, jos joltain tutulta kuolee läheinen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kuuluu suurimman osan mielestä normaaleihin käytöstapoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitus suoritetaan näyttävästi? Mahtaa olla mielenkiintoinen tilaisuus jos kunnioituksen osoittaminenkin on näyttävyysjuttu.
Vierailija kirjoitti:
Tulihan se sieltä, voi herättää puheita. Muistaminen ei sitten olekaan ilmeisesti se tärkein, vaan se, ettei avan tule puheita.
______
Sulla on kumma tarve vääntää asiat päin persettä. Kukaan ei ole sanonut, että tärkeintä on, ettei tule puheita. Sinulle vain kerrottiin, että puheita voi syntyä, jos osanottoa ei ilmaista. Suomessa kun on yleisenä tapana tavalla tai toisella ilmaista osanottonsa, jos joltain tutulta kuolee läheinen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kuuluu suurimman osan mielestä normaaleihin käytöstapoihin.
Osanoton voi ilmaista myös muuten kuin kalliilla kukkalaitteilla tai ylihintaisilla adresseilla.
Kunnioitus taas on jokseenkin eri asia kuin osanotto.
Osanotto on tapana esittää jo silloin, kun tieto kuolemasta tulee tietoon.
__
Niin? Adressihan lähetetään juurikin silloin, kun tieto kuolemasta tulee. Eihän sitä edes tiedä, milloin hautajaiset ovat, jos ei ole niihin kutsuttu.
No jos nyt kysytään todellakin sellaista "osallistumiskoodia," niin kyllähän se edellyttää sen, että puolisot ovat mukana juuri esim. hautajaisissa ja yleensä sukua koskevissa tilaisuuksissa. Molemmin puolin siis. Sillä ei ole merkitystä, onko henk.koht. tuntenut esimerkiksi juuri vainajan.
Jos nimenomaan vain tuota kysyit, niin siinä on sulle vastaus.
Tämä koodisto on tällä hetkellä selkeästi murtumassa. Mutta jos kuulut keski-ikäisiin tai sitä vanhempiin, niin heidän keskuudessaan näin on. Tällaiset juhlat ja tapahtumat ovat juuri niitä, joissa suvun jäsenet tapaavat ja näkevät toisiaan ja aina on ollut paikalla niitä, joita ei muuten näkisikään koskaan. Ei siinä mitään ihmeellistä eikä epämiellyttävää ole. No vainajaa ei tietysti näe, mutta on vain ollut korrektia olla puolisonsa rinnalla tällaisella hetkellä.
Minusta on ollut ihan mielenkiintoista nähdä mieheni kaukaisempaakin sukua niinä harvoina kertoina kun se on ollut mahdollista. Ei niitä tilaisuuksia niin montaa kertaa elämässä ole.
Nuoremmat kyseenalaistavat jo kaiken. Joka asiaan löytyy nykyään jo jokin syy, miksi jotain ei tarvitse tehdä tai noudattaa. Tavat ovat katoamassa.
Päätä itse mitä teet. Ajattele asiaa kuitenkin myös miehesi kannalta ennen kuin päätät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kyllä saatiin jos jonkinlaisia osanottokortteja jotka tuskin maksaa sen vertaa mitä adressi, eikä ne kyllä olleet mitään hupikortteja. Yleensä niissä luki with deepest sympathy jne.
Vierailija kirjoitti:
Nyt itse puhut vanhanaikaisia, kukjalaite nauhoineen. Nauhoja ei ole vuoskymmeniin käytetty. Ja kukat ovat vihkoja.
Adressi on arvokas, soma hupikortti osanottoineen ei. Adressi maksaa noin 15 euroa, osanottokortit , siis oikeat, melkein saman verran.
____
Mistä hupikortista oikein hourailet? Ihan tavallisissa marketeissakin on myytävän täysin asiallisia postikortteja, joissa lukee tyyliin "Lämmin osanottoni" tms. Ja hintaa niillä on saman verran kuin muillakin postikorteilla eli keskimäärin alle 5€/kortti. Adressi on A4 kokoinen ja täysin eri asia.
Juuri näin. Tosi nätin osanottokortin löysin, kun vanhan koulukaverini ja lapsuuteni naapurini äiti menehtyi ja halusin ilmaista osanottoni kaverini yksin jääneelle isälle, joka siis oli ollut perhetuttumme. Adressi tuntui aivan liialliselta ja tökeröltä, kun emme olleet nähneet kymmeniin vuosiin. Vaatimattomampi kortti oli paljon sopivampi.
Ei se hinta, vaan se ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulihan se sieltä, voi herättää puheita. Muistaminen ei sitten olekaan ilmeisesti se tärkein, vaan se, ettei avan tule puheita.
______
Sulla on kumma tarve vääntää asiat päin persettä. Kukaan ei ole sanonut, että tärkeintä on, ettei tule puheita. Sinulle vain kerrottiin, että puheita voi syntyä, jos osanottoa ei ilmaista. Suomessa kun on yleisenä tapana tavalla tai toisella ilmaista osanottonsa, jos joltain tutulta kuolee läheinen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kuuluu suurimman osan mielestä normaaleihin käytöstapoihin.
Osanoton voi ilmaista myös muuten kuin kalliilla kukkalaitteilla tai ylihintaisilla adresseilla.
Kunnioitus taas on jokseenkin eri asia kuin osanotto.
Ja taas väännellään sanomisia. Tuossa ei missään kohtaa sanottu, että kukka tai adressi on ainut tapa ilmaista osanotto. Itse asiassa aiemmin jopa ratakiskosta väännettiin, että osanoton voi esittää myös sanallisesti tai vaikka viestillä. Sulla on nyt joku päähänpinttymä noihin hintoihin ja haluat väkisin vääntää riitaa siitä. Kunnioituksesta lainaamassasi viestissä ei puhuttu yhtään mitään. Tosin surunvalitteluiden esittäminen on osa kunnioittavaa käytöstä. Että senkin puoleen turhaa vänkäämistä sinulta.
Onko tuo 12 e adressista jonkun mielestä oikeasti kallis? Ja postimaksu päälle.
Muutaman latten hintainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osanotto on tapana esittää jo silloin, kun tieto kuolemasta tulee tietoon.
__
Niin? Adressihan lähetetään juurikin silloin, kun tieto kuolemasta tulee. Eihän sitä edes tiedä, milloin hautajaiset ovat, jos ei ole niihin kutsuttu.
Niin? No mistä sinä olet saanut tietää läheisen kuolemasta? Lehdestäkö?
Meille on soitettu, jolloin osanotto esitetään tietenkin saman tien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulihan se sieltä, voi herättää puheita. Muistaminen ei sitten olekaan ilmeisesti se tärkein, vaan se, ettei avan tule puheita.
______
Sulla on kumma tarve vääntää asiat päin persettä. Kukaan ei ole sanonut, että tärkeintä on, ettei tule puheita. Sinulle vain kerrottiin, että puheita voi syntyä, jos osanottoa ei ilmaista. Suomessa kun on yleisenä tapana tavalla tai toisella ilmaista osanottonsa, jos joltain tutulta kuolee läheinen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kuuluu suurimman osan mielestä normaaleihin käytöstapoihin.
Osanoton voi ilmaista myös muuten kuin kalliilla kukkalaitteilla tai ylihintaisilla adresseilla.
Kunnioitus taas on jokseenkin eri asia kuin osanotto.
Ja taas väännellään sanomisia. Tuossa ei missään kohtaa sanottu, että kukka tai adressi on ain
Mikä sinua nyt oikein harmittaa?
Sinä voit aivan vapaasti ilmaista osanottosi ja kunnioitustasi ihan miten itse haluat. Mutta kannataa opetella hyväksymään se fakta, että muut eivät tee samoin kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai hupikortti.
Ostin kylläkin kauniin osanottokortin muutamalla eurolla.
Roskiin ne 15-20 euron adressitkin lentää muistotilaisuuden jälkeen, kukapa niitä säilyttää haluaa.
Kyllä minulla on mieheni kuoleman jälkeen tulleet adressit ja osanottokortit ( ei somia hupikortteja) tallelka, samoin kukkien muistolauseet otin haudalta talteen.
Joskus niitä katselen, moni silloin muistanut on jo itsekin viimeisellä matkallaan ollut.
Toiset säilyttelee kaikenlaista, toiset eivät. Me nakattiin ne menemään saman tien, eivät olleet mielestämme mitään kivoja muistoja. Raskas, surullinen päivä.
"Isäni hautajaisissa kenelläkään meistä lähiomaisista, isän puolisolla, minulla tai sisaruksellani ei ollut kukkia. Myöskään vieraista suurimmalla osalla ei ollut kukkia. Joillain oli, koska muistan joidenkin seisoneen siuansutilaisuuden jälkeen kirkon ulkopuolella kukat kädessä, mutta mitään kukkienlaskua ei isän hautajaisiin edes kuulunut. Kukkia oli arkulla, yksittäiset kukat minulta ja siskolta. Lisäksi muistotilaisuudessa taisi olla kukkia koristeena. Mielestäni kukilla tai kukkien määrällä ei ollut mitään tekemistä muistamisen tai surutyön kanssa."
Ei ollut isä sitten edes kukkien arvoinen teille. Mahtoi asiallisesti kukat hankkineet nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 12 e adressista jonkun mielestä oikeasti kallis? Ja postimaksu päälle.
Muutaman latten hintainen.
15-20e ylisuuresta kortista, joka menee kenties saman tien roskiin, meillä meni ainakin. Aivan hullua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osanotto on tapana esittää jo silloin, kun tieto kuolemasta tulee tietoon.
__
Niin? Adressihan lähetetään juurikin silloin, kun tieto kuolemasta tulee. Eihän sitä edes tiedä, milloin hautajaiset ovat, jos ei ole niihin kutsuttu.
Niin? No mistä sinä olet saanut tietää läheisen kuolemasta? Lehdestäkö?
Meille on soitettu, jolloin osanotto esitetään tietenkin saman tien.
Joskus lehdestäkin. Riippuu siitä, kuka vainaja on. Adressinhan voi lähettää myös silloin, kun vainaja ei ole itselle läheinen. Olen esimerkiksi työni puolesta lähettänyt lukuisia adresseja, kun työpaikkani asukkaita on poistunut tästä maailmasta. Minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, joiden omaista olen sattunut työkseni hoitamaan. Mutta kuuluu protokollaan, että adressi lähetetään tuollaisissa tapauksissa. Lähetin myös adressin, kun ystäväni isä kuoli. Ei hän minulle läheinen ollut, mutta halusin välittää osanttoni ystäväni äidille ja sisaruksille, jotka kuitenkin tunnen jollain tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan tullut mieleen että meistä kumpikaan olisi mennyt yksin kummankaan sukulaisen hautajaisiin. Mieheni oli kaikkia omaisiani kantamassa mitkö avioliittomme aikana haudattiin, myös liki kaikkien omien sukulaistensa. Tosin meitä ei kutsuttukaan kuin paremmin tuttujen tilaisuuksiin. Nyt kun jäin yksin olen sille puolelle laitranut kukkalaitteen kukkakaupan kautta tai adressin vähemmän tietämilleni
Meillä samoin, ei ole tullut mieleenkään että olisi osallistuttu pelkästään oman suvun tilaisuuksiin. Ilmeisesti av:lla on erihenkistä porukkaa.
Mikä sinua nyt oikein harmittaa?
Sinä voit aivan vapaasti ilmaista osanottosi ja kunnioitustasi ihan miten itse haluat. Mutta kannataa opetella hyväksymään se fakta, että muut eivät tee samoin kuin sinä.
___
Sun kannattaa opetella lukemaan. Vänkäät vastaan väkipakolla, vaikka kukaan ei missään ole sanonut, että on pakko toimia tietyllä tavallla. Itse asiassa lainaamassi viessäkin oikein erikseen korostettiin, että tapoja on monia. Silti sinun piti päästä räksyttämään asiasta, joka on kaikille itsestäänselvyys ja sanottu sinullekin moneen kertaan.
Jos suhteenne on pitkäaikainen ja vakava, suosittelisin menemään sinne. Tukemaan miestäsi, tapaamaan hänen sukuaan ja ottamaan osaa. Nykyisin sukulaisia nähdään lähinnä häissä, hautajaisissa ja syntymäpäivillä, joten ei niitä niin usein ole. Jos vielä miehesi ei niin valtavasti pidä sukulaisistaan, hän saattaa oikeasti kaivata tukeasi, ei niinkään surussa, vaan että hänellä olisi siellä joku, jonka kanssa voisi olla rennommin.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 12 e adressista jonkun mielestä oikeasti kallis? Ja postimaksu päälle.
Muutaman latten hintainen.
Kyllä mun mielestä yli 20€ paperin palasta ja sen lähettämisestä on aika paljon. En ostele latteja, vaan saan 20 eurolla useamman päivän ruuat.
t. pienipalkkainen sinkku
Kyllä minulla on mieheni kuoleman jälkeen tulleet adressit ja osanottokortit ( ei somia hupikortteja) tallelka, samoin kukkien muistolauseet otin haudalta talteen.
Joskus niitä katselen, moni silloin muistanut on jo itsekin viimeisellä matkallaan ollut.