Eikö olekin absurdia, että yo-kokeita voi uusia rajattomasti ja tämänkin kevään ylioppilaat suuntaavat ensi syksynä takaisin lukioon
uusimaan yo-kokeitaan. Nuoret fiksut ihmiset eivät pääse suoraan lukiosta korkeakouluihin , koska sinne mennään uusimalla yo-kokeita vielä vuosia lukiosta valmistumisen jälkeen. Valintatavassa huomattavan edun saavat hieman vanhemmat hakijat, jotka eivät ole menettäneet ensikertalaisuuttaan, mutta jotka ovat ehtineet käydä yo-kirjoituksissa lukuisia kertoja uusimassa itselleen täydellisen rivin.
Eilenkin moni nuori juhli todistus kaikkien nähtävillä valmistumistaan ja sai satoja euroja lahjarahaa vierailta, mutta todellisuudessa ei ole niillä papereilla menossa vielä yhtään mihinkään ja pahimmassa tapauksessa loisiminen mamman ja papan helmoissa jatkuu vielä vuosia lukion jälkeenkin.
Fiksu tämä nykysysteemi eikö? Mitähän siellä päättäjien keskuudessa ajateltiin, kun piti antaa rajaton oikeus käydä lukiota vaikka maailman loppuun saakka?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskokeet ovat menneet ihan pelleilyksi.
Homma pitäisi hoitaa kerralla yhtenä keväänä. Reaalista pitäisi olla vain yksi koe jossa on monta valittavaa aihealuetta ja vähintään kolmeen alueeseen pitäisi vastata.
Arvosanaa saisi korottaa vain kerran.
Jep. Kun ei se mitään hyödytä että jollain ulkoaopettelulla pääsee sisään vaativaan kouluun mutta sitten ei suoriudu opinnoista tai työelämästä. Kokemusta on...
Ennen hyväksytyn kokeen sai uusia vain kolmesti. Miksi tuo rajoitus on otettu pois?
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyväksytyn kokeen sai uusia vain kolmesti. Miksi tuo rajoitus on otettu pois?
Miksi tuollainen rajoitus oli ylipäänsä olemassa?
Yliopistoihin, korkeakouluihin, ammattikorkeaan ym. jatko-opintoihin pitäisi valita vain ja ainoastaan pääsykokeiden perusteella.
Yo-arvosanoista ei tulisi mielestäni antaa mitään pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko lukiouudistus ja todistushaku on ollut aivan sutta ja sekundaa. Sen tuloksena meillä on näitä 26-vuotiaita uusijoita jotka hakee seitsemättä vuotta lääkikseen ja korottelee vaan arvosanoja. Ja matematiikan merkitys on niin paisuteltu, että osa kikkailee lukemalla sen sekä pitkänä että lyhyenä pisteiden takia. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä, mutta se ei toteudu enää lainkaan, kun millään muulla kuin niillä pistekikkailuilla ei ole enää väliä.
Ennen todistusvalintaa meillä oli ihan yhtä lailla niitä, jotka hakevat pääsykokeella 7. kertaa lääkikseen.
Se oli silti parempi tilanne kuin tämä. Silloin kokeessa tuli samalla testattua hakijan osaamista, motivaatiota ja oppimiskykyä nimenomaan siinä aineessa, ja lukio todella loppui ylppäreihin. Ei jääty haaskaamaan kaikkien resursseja tuollaiseen limboon, jossa kolmeakymppiä lähestyvät aikuiset istuu aina vaan samoja kokeita teinien kanssa.
Tämä on niin typerä systeemi, jolla tuhotaan lukion yleissivistävyys. Onhan se nyt oiskelijoiden ja yliopistojen/korkeakoulujen etu, että sinne mennään pääsykokoeiden kautta ja lukio yleissivistävää hengailua kavereiden kanssa vaihro-opiskeluineen. Taidepainotteisuus ja ne muutamat urheilulukiot kunniaan.
Mikä pointti käydä 3,5 vuotta lukiota ja hajauttaa jo silloin kirjoitukset 2.3 osaan ja sitten parin vuoden aikana korottaa 4 kertaa? Ja kuitenkin yolla huomata, että oho-väärä pääaine - olisi pitänyt lukea pääsykokeisiin ja yot tuskailee, kun tulee täysin tietämätöntä porukkaa suoraan kotoa ensikertalaisuuskiintiöllä käymättä pääsykokeita.
Minun aikanani oli helppoa ja rentoa, kun pystyi käymään töissä koko lukioajan ja lukulomalla lähdin ulkomaille, koska eihän yo-todistuksella ollut väliä. Kuitenkin pääsin heti pääsykokeiden kautta 5/6 mihin hain. Typerää sekin oli, että pyrkiäkseen kahteen pääaineeseen kolmeen kaupunkiin, piti käydä kuusissa pääsykokeissa - siihen parannusta.
Mutta muuten lukioihin takaisin yleissivistävyys, rentous ja paineettomuus. Pääsykokeet takaisin, kiitos.
Kaikki todistusvalinnat vaan pois ja kaikki samalle linjalle pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti
Sitten meillä olisi viiden vuoden lukiolaisia, kun ei uskalla kirjottaa ennen kuin on satavarmasti ällästä.
Onko lukiota mahdollista käydä viisi vuotta ilman kirjoituksia?
Minä poistaisin ennakkovalmistautumista vaativat pääsykokeet, niin kun nyt kai ollaankin tekemässä. On oikea suuntsus, että samalla pääsykokeella voi päästä useammalle alalle. Todistusvalinnan poistaisin kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti
Sitten meillä olisi viiden vuoden lukiolaisia, kun ei uskalla kirjottaa ennen kuin on satavarmasti ällästä.
Onko lukiota mahdollista käydä viisi vuotta ilman kirjoituksia?
On.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti
Sitten meillä olisi viiden vuoden lukiolaisia, kun ei uskalla kirjottaa ennen kuin on satavarmasti ällästä.
Onko lukiota mahdollista käydä viisi vuotta ilman kirjoituksia?
On.
Toimiiko tämä käytännössä siten kuin luokalle jäämisessäkin? Eli 3 vuosiluokkaa käydään 3 vuotta yhden sijasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyväksytyn kokeen sai uusia vain kolmesti. Miksi tuo rajoitus on otettu pois?
Miksi tuollainen rajoitus oli ylipäänsä olemassa?
Minusta täysin perusteltua. Minkä tahansa kokeen rajaton uusiminen johtaa lopulta siihen että tyypilliset vastaukset osaa niin täysin ulkoa, että koetulos ei enää mittaa hakijan kognitiivista kapasiteettia millään tavalla. Koska eihän ne yo-kokeiden kysymykset nyt niin valtavasti vaihtele, että tilanne olisi joka kerta uusi. Ja oppimiskyvyn osoitus tässä on se oleellisin asia, koska ei psykologi tai oikeustieteilijä oikeasti tarvitse sitä pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa työssään juuri mihinkään.
Onhan se vähän hassua että voi uusia läpimenneitä kokeita paremman arvosanan toivossa, jos menee toisella kerralla huonommin niin ei niitä arvosanoja kuitenkaan lasketa.
Isä ei aikoinaan pääsyt ylioppilaaksi kun ei mennyt kreikka läpi ja vain kerran sai uusia ja sen jälkeen olisi pitänyt mennä takaisin kouluun ja aloittaa viimeinen vuosi alusta. Nykysäännöillä voisi vain uusia sitä kreikkaa niin kauan että pääsee läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti
Sitten meillä olisi viiden vuoden lukiolaisia, kun ei uskalla kirjottaa ennen kuin on satavarmasti ällästä.
Onko lukiota mahdollista käydä viisi vuotta ilman kirjoituksia?
On.
Toimiiko tämä käytännössä siten kuin luokalle jäämisessäkin? Eli 3 vuosiluokkaa käydään 3 vuotta yhden sijasta?
Ei vaan ottaa vähemmän kursseja kullekin vuodelle. Lukiothan on luokattomia.
Vierailija kirjoitti:
Koko lukiouudistus ja todistushaku on ollut aivan sutta ja sekundaa. Sen tuloksena meillä on näitä 26-vuotiaita uusijoita jotka hakee seitsemättä vuotta lääkikseen ja korottelee vaan arvosanoja. Ja matematiikan merkitys on niin paisuteltu, että osa kikkailee lukemalla sen sekä pitkänä että lyhyenä pisteiden takia. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä, mutta se ei toteudu enää lainkaan, kun millään muulla kuin niillä pistekikkailuilla ei ole enää väliä.
Jestas. Oikeasti? Käytännössä sama kuin ois 10 vuotta lukiossa! Sitä jo kauhistellaan jos joku on yliopistossa 10 vuotta, mutta että lukiossa sama! Parikymppisenä korkeakoulussa ollessa näin usein unia että olin palannut takaisin lukioon, lähtöviivalle. Näköjään ne unet on nykyään todellisuutta joidenkin kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko lukiouudistus ja todistushaku on ollut aivan sutta ja sekundaa. Sen tuloksena meillä on näitä 26-vuotiaita uusijoita jotka hakee seitsemättä vuotta lääkikseen ja korottelee vaan arvosanoja. Ja matematiikan merkitys on niin paisuteltu, että osa kikkailee lukemalla sen sekä pitkänä että lyhyenä pisteiden takia. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä, mutta se ei toteudu enää lainkaan, kun millään muulla kuin niillä pistekikkailuilla ei ole enää väliä.
Jestas. Oikeasti? Käytännössä sama kuin ois 10 vuotta lukiossa! Sitä jo kauhistellaan jos joku on yliopistossa 10 vuotta, mutta että lukiossa sama! Parikymppisenä korkeakoulussa ollessa näin usein unia että olin palannut takaisin lukioon, lähtöviivalle. Näköjään ne unet on nykyään todellisuutta joidenkin kohdalla.
Tuollaista se on nykyään.
Asuin nuorempana Saksassa. Siellä ei saanut uusia kertaakaan ja ne yhdet kokeet + päättätodistuksen keskiarvo määritti jatkon. Joko pääset suoraan vaikka lääkikseen jos keskiarvo oli lähellä kymppiä tai sitten tipahdit niiden joukkoon, joiden keskiarvo ei riitä yliopistoon ikinä tai niiden joukkoon, joilla se riittää vain kun odottaa ja tekee jotain muuta kuin opiskelee useiden vuosien ajan (=Wartesemester) tai sitten niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus kokeilla pääsykoeväylää kun keskiarvo on ihan ok muttei kuitenkaan parhaiden joukossa.
Tällainen järjestely kuulostaisi suomalaisten nuorten mielestä varmasti pöyristyttävän epäreilulta. Pitää saada uusia, pitää saada yrittää vaikka 100 kertaa, koska kyllä kertaamalla samaa helppoa lukiomateriaalia pääsee vaikka kuuhun ja takaisin, jos sen tekee kymmeniä kertoja.
Tässä Suomen nuorison hyysäämisessä ei ole minkäänlaista järkeä. Nuorten pitäisi ymmärtää ettei tarvitse olla täydellinen ja pitäisi tajuta että koulun eteen tehdään työ silloin kun ollaan koulussa, ei sen jälkeen kun lakki on painettu päähän.
Vierailija kirjoitti:
Asuin nuorempana Saksassa. Siellä ei saanut uusia kertaakaan ja ne yhdet kokeet + päättätodistuksen keskiarvo määritti jatkon. Joko pääset suoraan vaikka lääkikseen jos keskiarvo oli lähellä kymppiä tai sitten tipahdit niiden joukkoon, joiden keskiarvo ei riitä yliopistoon ikinä tai niiden joukkoon, joilla se riittää vain kun odottaa ja tekee jotain muuta kuin opiskelee useiden vuosien ajan (=Wartesemester) tai sitten niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus kokeilla pääsykoeväylää kun keskiarvo on ihan ok muttei kuitenkaan parhaiden joukossa.
Tällainen järjestely kuulostaisi suomalaisten nuorten mielestä varmasti pöyristyttävän epäreilulta. Pitää saada uusia, pitää saada yrittää vaikka 100 kertaa, koska kyllä kertaamalla samaa helppoa lukiomateriaalia pääsee vaikka kuuhun ja takaisin, jos sen tekee kymmeniä kertoja.
Tässä Suomen nuorison hyysäämisessä ei ole minkäänlaista järkeä. Nuorten pitäisi
Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin nuorempana Saksassa. Siellä ei saanut uusia kertaakaan ja ne yhdet kokeet + päättätodistuksen keskiarvo määritti jatkon. Joko pääset suoraan vaikka lääkikseen jos keskiarvo oli lähellä kymppiä tai sitten tipahdit niiden joukkoon, joiden keskiarvo ei riitä yliopistoon ikinä tai niiden joukkoon, joilla se riittää vain kun odottaa ja tekee jotain muuta kuin opiskelee useiden vuosien ajan (=Wartesemester) tai sitten niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus kokeilla pääsykoeväylää kun keskiarvo on ihan ok muttei kuitenkaan parhaiden joukossa.
Tällainen järjestely kuulostaisi suomalaisten nuorten mielestä varmasti pöyristyttävän epäreilulta. Pitää saada uusia, pitää saada yrittää vaikka 100 kertaa, koska kyllä kertaamalla samaa helppoa lukiomateriaalia pääsee vaikka kuuhun ja takaisin, jos sen tekee kymmeniä kertoja.
Tässä Suomen nuorison hyysäämisessä ei ole minkäänlaista järkeä. Nuorten pitäisi
Jos Suomessa ois tuollainen systeemi, niin ei ne nuoret uskaltais sitten kirjoittaa sitä ensimmäistäkään kertaa ennen kuin on kerrattu lukion oppimateriaaleja monta vuotta. Oltais josku 30-vuotiaana sitten valmiita kirjoittamaan ne suurensuuret ylioppilaskirjoitukset.
Ennen todistusvalintaa meillä oli ihan yhtä lailla niitä, jotka hakevat pääsykokeella 7. kertaa lääkikseen.