Lue keskustelun säännöt.
Eikö olekin absurdia, että yo-kokeita voi uusia rajattomasti ja tämänkin kevään ylioppilaat suuntaavat ensi syksynä takaisin lukioon
02.06.2024 |
uusimaan yo-kokeitaan. Nuoret fiksut ihmiset eivät pääse suoraan lukiosta korkeakouluihin , koska sinne mennään uusimalla yo-kokeita vielä vuosia lukiosta valmistumisen jälkeen. Valintatavassa huomattavan edun saavat hieman vanhemmat hakijat, jotka eivät ole menettäneet ensikertalaisuuttaan, mutta jotka ovat ehtineet käydä yo-kirjoituksissa lukuisia kertoja uusimassa itselleen täydellisen rivin.
Eilenkin moni nuori juhli todistus kaikkien nähtävillä valmistumistaan ja sai satoja euroja lahjarahaa vierailta, mutta todellisuudessa ei ole niillä papereilla menossa vielä yhtään mihinkään ja pahimmassa tapauksessa loisiminen mamman ja papan helmoissa jatkuu vielä vuosia lukion jälkeenkin.
Fiksu tämä nykysysteemi eikö? Mitähän siellä päättäjien keskuudessa ajateltiin, kun piti antaa rajaton oikeus käydä lukiota vaikka maailman loppuun saakka?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee älykkyyden ja yo-arvosanojen korrelaatioon, niin ite kirjoitin aikoinaan surkeat MMCC (äikkä, ruotsi, enkku, pitkä matikka). Silti Mensan virallisen testin mukaan mun äo ois jopa 129. En tiedä sitten oisko korottamalla tullut parempia. Kirjoitin kerralla kaikki pois enkä korottanut mitään. En usko että olisin pystynyt samaan älliä muusta kuin korkeintaan äidinkielestä, jos ois hyvä aihe sattunut kohdalle. Toisinaan sain nimittäin kurssien esseistä, kun oli kiinnostava aihe.
Minä kirjoitin EEEEC. ÄO 99. Olen hyvä pänttäämään asioita ulkoa. Opiskelin itselleni aivan liian vaativan ammatin johon en työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee älykkyyden ja yo-arvosanojen korrelaatioon, niin ite kirjoitin aikoinaan surkeat MMCC (äikkä, ruotsi, enkku, pitkä matikka). Silti Mensan virallisen testin mukaan mun äo ois jopa 129. En tiedä sitten oisko korottamalla tullut parempia. Kirjoitin kerralla kaikki pois enkä korottanut mitään. En usko että olisin pystynyt samaan älliä muusta kuin korkeintaan äidinkielestä, jos ois hyvä aihe sattunut kohdalle. Toisinaan sain nimittäin kurssien esseistä, kun oli kiinnostava aihe.
Minä kirjoitin EEEEC. ÄO 99. Olen hyvä pänttäämään asioita ulkoa. Opiskelin itselleni aivan liian vaativan ammatin johon en työllisty.
Muistin väärin, 97. Testattu kahdesti.
Entisessä systeemissä oli hyvää se, että niitä saatuja opiskelupaikkoja uskallettiin ottaa vastaan eikä jahdattu ikuisuutta epärealistisia unelmia. Vaikka oiskin haaveiltu vaikka oikiksesta, mutta sitten kun sinne ei päästy ja se tradenomin opiskelupaikka napsahti, niin mentiin opiskelemaan tradenomiksi. Todennäköisesti todettiin että "Hei tämähän on oikeasti ihan hyvä ala mulle" ja sille tielle jäätiin. Valmistuttiin ja töitä saatiin.
Harva jaksaa kuitenkaan enää korotella, vaan lukee pääsykokeisiin...??
Ei se lukion idea ole pelkkä yo- todistus, vaan se kokonaisvaltainen yleissivistys. Ihan ne kaikki opiskeluvuodet. Kieliä, historiaa, matikkaa jatekataan siihen mihin jäätiin...
Oikeastaan maailman parhaat vuodet näin jälkikäteen ajateltuna! Oma kotikaupunki näyttäytyi silloin aivan eri tavalla kun yläasteaikoina tai lukion jälkeen.
Eli ei se ketään haittaa, jos joku jaksaa lukea vielä kerran korottaakseen numeroita, tai jos joku toinen tyytyy niihin mitä sai. Elämänsä kun voi pilata niin usealla tavalla huolimatta lukion käymisestä, sen jälkeen. Toisaalta voi alkaa hieno aikakausi aikuisena, jos onnistui!
Tukekaa niitä nuoria, älkää painako alas!
Vierailija kirjoitti:
Harva jaksaa kuitenkaan enää korotella, vaan lukee pääsykokeisiin...??
Ei se lukion idea ole pelkkä yo- todistus, vaan se kokonaisvaltainen yleissivistys. Ihan ne kaikki opiskeluvuodet. Kieliä, historiaa, matikkaa jatekataan siihen mihin jäätiin...
Oikeastaan maailman parhaat vuodet näin jälkikäteen ajateltuna! Oma kotikaupunki näyttäytyi silloin aivan eri tavalla kun yläasteaikoina tai lukion jälkeen.
Eli ei se ketään haittaa, jos joku jaksaa lukea vielä kerran korottaakseen numeroita, tai jos joku toinen tyytyy niihin mitä sai. Elämänsä kun voi pilata niin usealla tavalla huolimatta lukion käymisestä, sen jälkeen. Toisaalta voi alkaa hieno aikakausi aikuisena, jos onnistui!
Tukekaa niitä nuoria, älkää painako alas!
Kyllä niitä korotetaan paljon, ja monta kertaa. Myös pantataan sitä ensikertalaisuutta vuositolkulla.
Nuorien tukemista on juuri se, että laitetaan jotain rajoja. Ei ole mitään järkeä pyrkiä maanisesti johonkin yhteen tiettyyn vaativaan paikkaan kun jos pääsy sinne on vaikeaa, niin on tod näk myös opiskelu ja työelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva jaksaa kuitenkaan enää korotella, vaan lukee pääsykokeisiin...??
Ei se lukion idea ole pelkkä yo- todistus, vaan se kokonaisvaltainen yleissivistys. Ihan ne kaikki opiskeluvuodet. Kieliä, historiaa, matikkaa jatekataan siihen mihin jäätiin...
Oikeastaan maailman parhaat vuodet näin jälkikäteen ajateltuna! Oma kotikaupunki näyttäytyi silloin aivan eri tavalla kun yläasteaikoina tai lukion jälkeen.
Eli ei se ketään haittaa, jos joku jaksaa lukea vielä kerran korottaakseen numeroita, tai jos joku toinen tyytyy niihin mitä sai. Elämänsä kun voi pilata niin usealla tavalla huolimatta lukion käymisestä, sen jälkeen. Toisaalta voi alkaa hieno aikakausi aikuisena, jos onnistui!
Tukekaa niitä nuoria, älkää painako alas!
Kyllä niitä korotetaan paljon, ja monta kertaa. Myös pantataan sitä ensikertalaisuutta vuositolkulla.
Kelpaakokaan sinne työelämää sitten, jos on ensin korotellut yo-arvosanoja kolmikymppiseksi. Sitten päässyt unelma-alalle yliopistoon ja siellä viilannut arvosanoja ja gradua nelikymppiseksi. Sitten töitä hakiessa on nelikymppinen ilman minkäänlaista työkokemusta, kun on kaikki aika panostettu arvosanoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin nuorempana Saksassa. Siellä ei saanut uusia kertaakaan ja ne yhdet kokeet + päättätodistuksen keskiarvo määritti jatkon. Joko pääset suoraan vaikka lääkikseen jos keskiarvo oli lähellä kymppiä tai sitten tipahdit niiden joukkoon, joiden keskiarvo ei riitä yliopistoon ikinä tai niiden joukkoon, joilla se riittää vain kun odottaa ja tekee jotain muuta kuin opiskelee useiden vuosien ajan (=Wartesemester) tai sitten niiden joukkoon, joilla on mahdollisuus kokeilla pääsykoeväylää kun keskiarvo on ihan ok muttei kuitenkaan parhaiden joukossa.
Tällainen järjestely kuulostaisi suomalaisten nuorten mielestä varmasti pöyristyttävän epäreilulta. Pitää saada uusia, pitää saada yrittää vaikka 100 kertaa, koska kyllä kertaamalla samaa helppoa lukiomateriaalia pääsee vaikka kuuhun ja takaisin, jos sen tekee kymmeniä kertoja.
Tässä Suomen nuorison hyysäämisess
Lukiossa ei yleensä voi viettää koko elämäänsä. Yleensä neljän vuoden jälkeen kyllä potkitaan pihalle jos ei mitään tapahdu. Tai ainakin näin pitäisi olla, jos ei jo ole. En usko että Saksassa saa hengailla lukiossa vuosia, se on osa koulupolkua, ei mikään hengailupaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet takaisin ois paras systeemi. Nythän on sekin ongelma että monet hyvät arvosanat saaneet ylioppilaat menee joka vuosi eri opiskelupaikkaan kokeilemaan, kun ei se sittenkään tunnu omalta, niin pitää hakea vielä toiseen kun pääsee. Sitten kolmanteen ja neljänteen jne.. Vievät toisilta paikkoja noin. Kun pääsykokeisiin lukee, niin silloin yleensä lukiessa jo näkee että onko se oma juttu, kiinnostaako. Jotta työmäärää vähennettäis, niin voitaisiin suosia sellaisia pääsykokeita, joihin materiaalit julkaistaan vasta 2 kuukautta ennen koetta, eli useita vuosia ei pysty niihin lukemaan ja tuoreilla ylioppilailla on yhtä paljon aikaa lukea kuin ei niin tuoreilla.
Onko sulla tilastoja tai linkkiä tästä vai onko vain omaa mutuilua? Koska itse tiedän sen, että moneen paikkaan ei pääse todistusvalinnalla kuin ensikertalaiset tai ei-ensikertalaisille on huomattavasti v
Aidosti lahjakas pääsee opiskelemaan, olipa valmennuskurssia takana tai ei. Itse kävin pikkupaikkakunnan lukion. Eräs samaa ikäluokkaa ollut tyttö oli aina ollut fiksu. Ei ollut rikkaasta perheessä, mutta perheen lapsia oli aina kannustettu opiskeluun. Tyttö pääsi helposti suoraan lääkikseen, eikä käynyt valmennuskurssia. Eli kyllä voi ihan tavallisista lähtökohdista päästä. Tai tiedän pojan, joka ei lukiosta välittänyt. Sai huonoja arvosanoja, koska ei kiinnostanut ja valmistui lukiosta surkeilla papereilla. Tämä sama kaveri pääsi ekalla yrittämällä abivuoden päätteeksi oikikseen, kun se oli ollut hänen unelmansa. Luki vain tosi paljon pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva jaksaa kuitenkaan enää korotella, vaan lukee pääsykokeisiin...??
Ei se lukion idea ole pelkkä yo- todistus, vaan se kokonaisvaltainen yleissivistys. Ihan ne kaikki opiskeluvuodet. Kieliä, historiaa, matikkaa jatekataan siihen mihin jäätiin...
Oikeastaan maailman parhaat vuodet näin jälkikäteen ajateltuna! Oma kotikaupunki näyttäytyi silloin aivan eri tavalla kun yläasteaikoina tai lukion jälkeen.
Eli ei se ketään haittaa, jos joku jaksaa lukea vielä kerran korottaakseen numeroita, tai jos joku toinen tyytyy niihin mitä sai. Elämänsä kun voi pilata niin usealla tavalla huolimatta lukion käymisestä, sen jälkeen. Toisaalta voi alkaa hieno aikakausi aikuisena, jos onnistui!
Tukekaa niitä nuoria, älkää painako alas!
Kyllä niitä korotetaan paljon, ja monta kertaa. Myös pantataan
Ois hyvä kun se tutkinto olisi suoritettu viimeistään kaksvitosena. Siksi ei tämä nykyinen järjestelmä ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odotan jo alapeukkujen armeijaa ja olen varmasti mulkero monen mielestä:
Minusta siihen on syynsä, jos joku ei saa lukuisten korottamiskertojen myötä yo-arvosanojaan nousemaan tai ei pääsykokeesta läpi jollekin vaikealle alalle. Se on eri asia, jos pari kertaa yrittää (voi osua vaikka tavallista vaikeampi pääsykoe tai itselle hankala vaihe elämässä), mutta näitä seitsemättä vuotta yrittämässä tapauksia en ymmärrä. Kaikilla ei yksinkertaisesti riitä äly joillekin aloille, eikä tarvitsekaan riittää. Viisautta on sekin, että tunnistaa oman älynsä rajat.
Minäkin haaveilin lukiossa eräästä suositusta yliopistoalasta, mutta totesin jo abivuotena, että ei kannata edes hakea. En olisi ikinä päässyt sisään, vaikka olin aina ollut kova lukemaan. Enkä sano tätä itseäni vähätelläkseni, vaan olen realisti älyni suhteen. Päädyin aivan toisenlaiselle alalle yliopistoon, opinnot sujuivat kiitettävästi ja olen tehnyt tyytyväis
Tämä. Nykyään kun ei saisi sanoa, että ei kaikista ole mihin tahansa. Oikeasti on myös parempi, että ihminen päätyy alalle, johon omat lahjat riittää. Rankaksi käy, jos joutuu jatkuvasti ponnistelemaan yli oman taitotason ja älyn.
"Lukiossa ei yleensä voi viettää koko elämäänsä. Yleensä neljän vuoden jälkeen kyllä potkitaan pihalle jos ei mitään tapahdu. Tai ainakin näin pitäisi olla, jos ei jo ole. En usko että Saksassa saa hengailla lukiossa vuosia, se on osa koulupolkua, ei mikään hengailupaikka. "
Yhdellä tutulla meni viis vuotta lukiossa. Aloitti 16-vuotiaana normilukiossa kuten muutkin, mutta pääsi ylioppilaaksi vasta 5 vuoden jälkeen 21-vuotiaana. Kävi loput aikuislukion puolella eli luultavasti siellä aikuislukiossa voi hengata kuinka kauan vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni nuori pitää tarkoituksella välivuotta. Ei haluta tuhlata ensikertalaisuutta väärään opiskelupaikkaan kahdesta syystä: ei vielä tiedä, mitä haluaa opiskella tai tavoitteena on sellainen tutkinto, johon on vaikea päästä.
Vierailija kirjoitti:
Ois hyvä kun se tutkinto olisi suoritettu viimeistään kaksvitosena. Siksi ei tämä nykyinen järjestelmä ole hyvä.
Paljonko kaksikymppisenä valmistuminen auttaa, jos kolmekymppisenä on joko koko työelämä muuttunut niin, että sille koulutukselle ei ole kysyntää tai itse asuu ja on perustanut perheen sellaisella paikkakunnalla, jolla sitä työtä ei ole? Sitten vaan jatkamaan opiskeluja, jos ei jää työttömäksi eikä reissutyö kiinnosta.
PS. olis ihan kiva sellainenkin tutkinto, jolla oppisi laittamaan tämän palstan lainaukset kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saako lukion opettajat tästä nyt sitten enemmän palkkaa, kun joutuvat nykyään tarkistamaan entistenkin opiskelijoiden kokeita ?
😢😢😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotan jo alapeukkujen armeijaa ja olen varmasti mulkero monen mielestä:
Minusta siihen on syynsä, jos joku ei saa lukuisten korottamiskertojen myötä yo-arvosanojaan nousemaan tai ei pääsykokeesta läpi jollekin vaikealle alalle. Se on eri asia, jos pari kertaa yrittää (voi osua vaikka tavallista vaikeampi pääsykoe tai itselle hankala vaihe elämässä), mutta näitä seitsemättä vuotta yrittämässä tapauksia en ymmärrä. Kaikilla ei yksinkertaisesti riitä äly joillekin aloille, eikä tarvitsekaan riittää. Viisautta on sekin, että tunnistaa oman älynsä rajat.
Minäkin haaveilin lukiossa eräästä suositusta yliopistoalasta, mutta totesin jo abivuotena, että ei kannata edes hakea. En olisi ikinä päässyt sisään, vaikka olin aina ollut kova lukemaan. Enkä sano tätä itseäni vähätelläkseni, vaan olen realisti älyni suhteen. Päädyin aivan toisenlaiselle alalle yliopistoon, opinno
Juuri niin. On iso valhe väittää että kenestä vaan voi tulla mitä vaan. Ei voi. Itse asiassa useimmilla ei ole lahjoja kovinkaan moneen asiaan, ei välttämättä erityisesti mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois hyvä kun se tutkinto olisi suoritettu viimeistään kaksvitosena. Siksi ei tämä nykyinen järjestelmä ole hyvä.
Paljonko kaksikymppisenä valmistuminen auttaa, jos kolmekymppisenä on joko koko työelämä muuttunut niin, että sille koulutukselle ei ole kysyntää tai itse asuu ja on perustanut perheen sellaisella paikkakunnalla, jolla sitä työtä ei ole? Sitten vaan jatkamaan opiskeluja, jos ei jää työttömäksi eikä reissutyö kiinnosta.
PS. olis ihan kiva sellainenkin tutkinto, jolla oppisi laittamaan tämän palstan lainaukset kuntoon.
Pitäisikin hyvin tarkasti miettiä työllistymistä ennen kouluttautumista. Lisäksi pitäisi päästä pois siitä että uusi ala vaatii aina uuden monivuotisen koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva jaksaa kuitenkaan enää korotella, vaan lukee pääsykokeisiin...??
Ei se lukion idea ole pelkkä yo- todistus, vaan se kokonaisvaltainen yleissivistys. Ihan ne kaikki opiskeluvuodet. Kieliä, historiaa, matikkaa jatekataan siihen mihin jäätiin...
Oikeastaan maailman parhaat vuodet näin jälkikäteen ajateltuna! Oma kotikaupunki näyttäytyi silloin aivan eri tavalla kun yläasteaikoina tai lukion jälkeen.
Eli ei se ketään haittaa, jos joku jaksaa lukea vielä kerran korottaakseen numeroita, tai jos joku toinen tyytyy niihin mitä sai. Elämänsä kun voi pilata niin usealla tavalla huolimatta lukion käymisestä, sen jälkeen. Toisaalta voi alkaa hieno aikakausi aikuisena, jos onnistui!
Tukekaa niitä nuoria, älkää painako alas!
Kyllä niitä korotetaan paljon, ja monta kertaa. Myös pantataan sitä ensikertalaisuutta vuositolkulla.
Niin. Hölmöä oli tehdä joku ensikertalaiskiintiö. Tai, että siitä saa plussaa.
Hyvä, että korottavat, jos asia kiinnostaa. Kaikki eivät jaksa lukiossa panostaa kaikkiin akateemisiin aineisiin. Tykkäävät elääkin.
Nehän yritti sillä sitä, että porukkaa jatkaisi suoraan lukiosta opintoihin. TEHOKASTA!!!?😳
Ei yhtään piitattu siitä, että nuoret saisivat elää elämää.
Tässä ollaan. En yhtään patista suoraan lukiosta opintoihin. Saavat ainakin omat lapset ottaa juuri sen ajan kuin tarvitsevat- ja erilaisia töitä tehdessä alkaa hahamottua se, mikä oikeasti voisi kiinnostaa.
Näistäkin korottelijoista varmaan 99 % on lääkikseen haluavia, kun sinne ei pääse kuin ällärivillä. Pitäisi ihan oikeasti lukioiden opintojen ohjauksessa ja myös vanhempienkin puhua nuorten kanssa, että muuallekin voi hakea opiskelemaan ja että ehkä se lääkis ei nyt ole se kaikkein realistisin vaihtoehto. Tiedän yhden tapauksen, jossa tytöllä oli yo-todistuksessa rivi a:ta ja b:tä, mutta lääkikseen pitäisi päästä. Pääsykoekin tulee tuottamaan haasteita, koska sitä kautta sitten pääsevät ne, joilla ei sitä kuutta laudaturia ollut, vaan viisi ällää.
Älä huoli. Kyllä jokainen sen paikkansa löytää. Saahan olla mahdollisuus korottaa. Ei sitä kaikki käytä. Menevät eteenpäin ja muilla keinoilla kompensoivat.
Harva niitä lukion oppimääriä jää useammaksi vuodeksi märehtimään. Kyllästyyhän siihen jankkaamiseen.
Joku voi jäädä, mutta kyllä se poikkeus on.
Pääsykoekiintiö on nykyään niin pieni, että sen kautta on lähes mahdoton päästä sisään. Saa päntätä yhtä monta vuotta kuin niihin yo-kirjoituksiin.