Eräs tuttavani on ollut yliopistossa yli 20 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsin tavallista että gradu jää roikkumaan. Ennen sitä opiskeluajan rajausta noita gradua vaille maistereita eli ikuisia opiskelijoita oli ihan hirveästi. Sen takiahan se rajaus tuli, että vähenisi ne ikiopiskelijat.

Väitän että tää johtuu yliopistoistakin. Gradu tuntuu hirveältä möröltä jos siihen ei ole pikkuhiljaa tietoisesti ohjattu. 

Ennen gradut otettiinkin vakavemmin. Niiden piti olla joku taidonnäyte. Nykyäänhän on onneksi vallalla asenne, että riittää kun läpi menee. Että kannattaa mennä sieltä mistä rima on matalin. Erinomaisen ja kiitettävän oppilaitakin kannustetaan tekemään nopeasti rimanalitusgradu. Ei tavoittelemaan erinomaista arvosanaa gradustakin.

No tää on parempi suuntaus. Kun ei sillä gradun arvosanalla ole yhtään mitään merkitystä kuin tutkijaksi aikoville, ja heitä on vähän. Jos graduun suhtauduttaisiin hirveän vakavasti niin se jäisi roikkumaan vielä useammalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varmaan oikeasti aikoihin tehnyt sitä gradua. Jos on tehnyt, niin sitten on varmaan diagnosoimaton ADHD. Sen huomaa yleensä viimeistään graduvaiheessa, kun ei keskittyminen riitä niin laajaan työhön. Voi olla myös ADHD vaikka ois ihan rauhallinen ja hiljainen. ADHD kun voi olla ilman ylivilkkautta. Ennen kutsuttiin ADD:ksi. Yleensä tytöillä on tuo muoto. Ovat kilttejä ja rauhallisia ja hiljaisia, mutta omissa ajatuksissaan. Ei koulussa siksi huomata koko ADHD:ta kuten ylivilkkaista pojista heti huomataan. Mutta keskittyminen on oikeasti ihan yhtä huonoa, vaikka se vilkkaus puuttuukin.

Kysymys kuuluu, onko tälläinen ihminen väärä yliopistoon. Gradu on näyte kyvyistä. Jos niitä ei ole niin miten voisi tehdä alan töitä. Niinpä.

Niin, itse olen sitä mieltä että ei kaikki sovi yliopistoon. Pitäisi oll

Eipä se älykkyystesti auta. Itselläkin on ollut opiskeluoikeus yliopistoon 20 vuotta ja Mensan virallisessa testissä ylitin Mensan rajan. En silti liittynyt, mielenkiinnosta kävin. Mua vain kiinnostaa työt enemmän kuin gradun tekeminen.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päädyin ihan muihin hommiiin ja sen takia gradu jäi roikkumaan. Yliopisto otti yhteyttä tyyliin, että etkö nyt voisi jotain paskaa kirjoittaa, että saadaan sinusta valmistumisrahat. Ei ollut mitenkään rima korkealla gradun arvostelussa. 

Kaikkea sinäkin valehtelet

Kerro mikä tässä on valehtelua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsin tavallista että gradu jää roikkumaan. Ennen sitä opiskeluajan rajausta noita gradua vaille maistereita eli ikuisia opiskelijoita oli ihan hirveästi. Sen takiahan se rajaus tuli, että vähenisi ne ikiopiskelijat.

Väitän että tää johtuu yliopistoistakin. Gradu tuntuu hirveältä möröltä jos siihen ei ole pikkuhiljaa tietoisesti ohjattu. 

Ennen gradut otettiinkin vakavemmin. Niiden piti olla joku taidonnäyte. Nykyäänhän on onneksi vallalla asenne, että riittää kun läpi menee. Että kannattaa mennä sieltä mistä rima on matalin. Erinomaisen ja kiitettävän oppilaitakin kannustetaan tekemään nopeasti rimanalitusgradu. Ei tavoittelemaan erinomaista arvosanaa gradustakin.

No tää on parempi suuntaus. Kun ei sillä gradun ar

Jep. Nykyäänhän yliopistot saa enemmän rahaa ajoissa valmistuneista, joten on todellakin niillekin olennaista, että gradut tehdään jotenkuten "kunhan läpi menee"-asenteella eikä niin että graduissa yritettäis tehdä jotain oikeaa tutkimusta. Väitöskirjat on sitten sitä varten, jos haluaa harjoitella oikean tutkimuksen tekemistä. Nekin on tosin vasta sen harjoittelua. Ei vielä oikeaa tutkimusta. 

Opetusministeriö teetti vuonna 2001 laajan tilastoselvityksen, jossa selvitettiin vuosina

1985, 1988 ja 1991 opintonsa aloittaneiden tutkinnon suorittamista, alan vaihtoa ja

opintojen keskeyttämistä vuoden 1998 loppuun mennessä. Selvityksessä kävi ilmi, että vasta 13,5 vuoden kuluttua opintojensa aloittamisen jälkeen noin 73 prosenttia aloittaneista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Huomattavaa oli myös, että noin 42 prosenttia aloittaneista oli vailla minkäänlaista tutkintoa vielä 7,5 vuotta opintojensaaloittamisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varmaan oikeasti aikoihin tehnyt sitä gradua. Jos on tehnyt, niin sitten on varmaan diagnosoimaton ADHD. Sen huomaa yleensä viimeistään graduvaiheessa, kun ei keskittyminen riitä niin laajaan työhön. Voi olla myös ADHD vaikka ois ihan rauhallinen ja hiljainen. ADHD kun voi olla ilman ylivilkkautta. Ennen kutsuttiin ADD:ksi. Yleensä tytöillä on tuo muoto. Ovat kilttejä ja rauhallisia ja hiljaisia, mutta omissa ajatuksissaan. Ei koulussa siksi huomata koko ADHD:ta kuten ylivilkkaista pojista heti huomataan. Mutta keskittyminen on oikeasti ihan yhtä huonoa, vaikka se vilkkaus puuttuukin.

Kysymys kuuluu, onko tälläinen ihminen väärä yliopistoon. Gradu on näyte kyvyistä. Jos niitä ei ole niin miten voisi tehdä alan töitä. Niinpä.

Niin, itse olen sitä mi

No mutta siis töissä olet pärjännyt hyvin ja se on tärkeintä. Itse tarkoitin sitä että monet nuoret saattaa väkisin hakeutua aloille joille heillä ei ole edellytyksiä ja sitten haetaan 7 vuotta sinne lääkikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varmaan oikeasti aikoihin tehnyt sitä gradua. Jos on tehnyt, niin sitten on varmaan diagnosoimaton ADHD. Sen huomaa yleensä viimeistään graduvaiheessa, kun ei keskittyminen riitä niin laajaan työhön. Voi olla myös ADHD vaikka ois ihan rauhallinen ja hiljainen. ADHD kun voi olla ilman ylivilkkautta. Ennen kutsuttiin ADD:ksi. Yleensä tytöillä on tuo muoto. Ovat kilttejä ja rauhallisia ja hiljaisia, mutta omissa ajatuksissaan. Ei koulussa siksi huomata koko ADHD:ta kuten ylivilkkaista pojista heti huomataan. Mutta keskittyminen on oikeasti ihan yhtä huonoa, vaikka se vilkkaus puuttuukin.

Kysymys kuuluu, onko tälläinen ihminen väärä yliopistoon. Gradu on näyte kyvyistä. Jos niitä ei ole niin miten voisi tehdä alan töitä. Niinpä.

ADHD-tapaukset on yleensä poikkeuksellisen luovia ja niillä on kyky superkeskittyä asioihin, jotka niitä kiinnostaa aidosti. Erilaiset aivot kuin normaaleilla ja siksi jopa toivottuja työelämässä. Parhaimillaan ADHD- ihminen tekee yhdessä päivässä saman verran töitä kuin muut kuukaudessa, jos aihe sattuu olemaan tarpeeksi motivoiva ja ADHD-ihmisen intohimo. 

sivusta

Vierailija kirjoitti:

Minä olin sellainen, kunnes n. 30 vuotta opintojen aloittamisesta sain gradun tehtyä. Nyt olen maisteri erinomaisilla arvosanoilla :D

Mitä väliä? Kovinkaan moni työnantaja ei välitä arvoanoista, vain tutkinnosta - tai niin tällä palstalla aina väitetään ja kehotetaan tekemään huonokin gradu.

"Entä jos on mensaälykäs, ei ADD tai ADHD, ei mielenterveysongelmia, ja opinnot viivästyneet?

Mitä arvelet tässä tapauksessa syyksi?"

Kylläpä sinä tunnet tuttusi hyvin, mutta silti kyselet palstalta syytä. Miksi et kysyisi suoraan siltä tutulta. Tosi moni ei sitä paitsi edes itsekään tiedä, että on ADHD. Sitä ongelmaa on alettu tunnistaa ihan vasta. 

Ennen kandin tutkintoa ei ollut!!!

YLIOPISTOJEN KAKSIPORTAISEN

TUTKINTORAKENTEEN TOIMEENPANO

Opetusministeriö

Julkaisun päivämäärä

31.10.2002

Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys yliopistojen perustutkintorakenteen muuttamiseksi kaksiportaiseksi. Työryhmän tuli laatia esitys niiksi toimenpiteiksi, joita tarvitaan alakohtaisesti kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanemiseksi.

"Opetusministeriö teetti vuonna 2001 laajan tilastoselvityksen, jossa selvitettiin vuosina 1985, 1988 ja 1991 opintonsa aloittaneiden tutkinnon suorittamista, alan vaihtoa ja opintojen keskeyttämistä vuoden 1998 loppuun mennessä. Selvityksessä kävi ilmi, että vasta 13,5 vuoden kuluttua opintojensa aloittamisen jälkeen noin 73 prosenttia aloittaneista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Huomattavaa oli myös, että noin 42 prosenttia aloittaneista oli vailla minkäänlaista tutkintoa vielä 7,5 vuotta opintojensaaloittamisen jälkeen.

Uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen kansallisen yhdenmukaisuuden turvaamiseksi

on välttämätöntä säätää tutkintojen tavoitteista ja laajuuksista ja selkeyttää maisterioh-

jelmien periaatteelliset suuntaviivat. Yliopistojen perustutkintojen ja -opintojen kehittämisen yleisinä strategisina tavoitteina korostuvat opintojen etenemisen esteiden pois-

taminen, opetuksen ja opintojen laadun kehittäminen ja joustavien opintojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmien luominen siten, että opiskeluajat eivät pitkity ja että säädettäviä normiaikoja voidaan noudattaa."

Työryhmä ehdottaa (vuonna 2002):

"Alemman korkeakoulututkinnon laajuudeksi ehdotetaan 180 opintopistettä. Tutkinto tulisi voida suorittaa täysipäiväisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuudeksi ehdotetaan 120 opintopistettä. Tutkinto olisi voitava suorittaa täysipäiväisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Alempi korkeakoulututkinto olisi suoritettava ennen

ylempää korkeakoulututkintoa. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voisi kuitenkin myös hakeutua lähialan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen pohjalta."

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos on mensaälykäs, ei ADD tai ADHD, ei mielenterveysongelmia, ja opinnot viivästyneet?

Mitä arvelet tässä tapauksessa syyksi?"

 

Kylläpä sinä tunnet tuttusi hyvin, mutta silti kyselet palstalta syytä. Miksi et kysyisi suoraan siltä tutulta. Tosi moni ei sitä paitsi edes itsekään tiedä, että on ADHD. Sitä ongelmaa on alettu tunnistaa ihan vasta. 

Osa lääkäreistä ei tunnista vieläkään.  Hakeuduin ADD-tutkimuksiin: lääkäri nauroi minut pihalle, koska olen ollut aina nk. kympin tyttö. Tiedän, että minulla on todennäköisesti ADD ja itsehoidan itseäni sitten omalla tavallani, ilman lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos on mensaälykäs, ei ADD tai ADHD, ei mielenterveysongelmia, ja opinnot viivästyneet?

Mitä arvelet tässä tapauksessa syyksi?

No vaikka syöpä sitten. Mistä sinä kaikkea toisten elämästä tiedät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin sellainen, kunnes n. 30 vuotta opintojen aloittamisesta sain gradun tehtyä. Nyt olen maisteri erinomaisilla arvosanoilla :D

Mitä väliä? Kovinkaan moni työnantaja ei välitä arvoanoista, vain tutkinnosta - tai niin tällä palstalla aina väitetään ja kehotetaan tekemään huonokin gradu.

No niin meille sanoivat opettajatkin ja niin se on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsin tavallista että gradu jää roikkumaan. Ennen sitä opiskeluajan rajausta noita gradua vaille maistereita eli ikuisia opiskelijoita oli ihan hirveästi. Sen takiahan se rajaus tuli, että vähenisi ne ikiopiskelijat.

Väitän että tää johtuu yliopistoistakin. Gradu tuntuu hirveältä möröltä jos siihen ei ole pikkuhiljaa tietoisesti ohjattu. 

Yliopisto on naisvaltanen joten kritiikkiä ja tuskaa on ja varmasti kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole varmaan oikeasti aikoihin tehnyt sitä gradua. Jos on tehnyt, niin sitten on varmaan diagnosoimaton ADHD. Sen huomaa yleensä viimeistään graduvaiheessa, kun ei keskittyminen riitä niin laajaan työhön. Voi olla myös ADHD vaikka ois ihan rauhallinen ja hiljainen. ADHD kun voi olla ilman ylivilkkautta. Ennen kutsuttiin ADD:ksi. Yleensä tytöillä on tuo muoto. Ovat kilttejä ja rauhallisia ja hiljaisia, mutta omissa ajatuksissaan. Ei koulussa siksi huomata koko ADHD:ta kuten ylivilkkaista pojista heti huomataan. Mutta keskittyminen on oikeasti ihan yhtä huonoa, vaikka se vilkkaus puuttuukin.

Kysymys kuuluu, onko tälläinen ihminen väärä yliopistoon. Gradu on näyte kyvyistä. Jos niitä ei ole niin miten voisi tehdä alan töitä. Niinpä.

Niin, itse olen sitä mi

Alkoholismi.

Itsekin tein gradua kuusi vuotta. Ensin aloitin ja kohta totesin että ei kiinnosta tippakaan. Aloin tekemään ihan muita juttuja. Sitten parin vuoden päästä koitin jatkaa ja taas kohta totesin, että ei edelleekään kiinnosta tippakaan. Siirryin muihin juttuihin. Kuudentena vuonna tein 2 kuukaudessa loppuun hävettävän viritelmän. Hävettää vieläkin. Kurssien esseetkin oli paljon parempia. Ulkopuoliset lisäksi varmaan ajattelee että 6 vuotta teki ja tuollaista kakkaa sai aikaan. Todellisuudessa tein sitä kuudessa vuodessa ehkä 3 kk.

Eräs 66 vuotias tuttuni, jonka isä toimi  isä oli Munkkivuoren yhteiskoulun rehtorina äiti työskenteli saman koulun kemian opettajana  ja on ollut yliopiston kirjoilla jo useamman vusoikymmenen. - Moni suomalainen olisi halunnut hänet presidentiksikin.  - Mitään ei halunnut, että hänen toistaiseksi korkein suoritettu oppiarvo on ylioppilas. Ja mikäli ole oikein ymmärtänyt opinnoista puuttuu paljon muutakin kuin "vain" gradu. -  Viime vaaleissa hän hävisi / jäi tosieksi tohtoriksi kansainvälisistä suhteista London School of Economicsissa väitelleelle. Mutta kuten täällä tiedettiin kertoa niin tuttavani suorittama ylioppilastutkinto oli monin verroin huomattavampi tutkinto kuin tuo London School of Economicsissa tarkastettu väitöskirja, koska (a) sen tekijä oli väärä (b) sen tekijällä oli liian isot hampaat  ja (c) koska sen tekijä ollut saanut hylätyn ylioppilaskokeen reaalista. Melkein yhtä surkea oli myös mm. kärkikaksikon taakse jääneistä hän joka oli väitellyt Helsingissä tai Tampereella. Noissa väitöksessä oli vikaa lähinnä niiden tekijät olivat vääriä, tai se oli väärältä alalta. Ja ilmeisesti niissä oli myös liian vähän vihreää.. 

Mun tuttavani on ollut 30 vuotta. Aika kuluu lähinnä uusia opiskelijoita nussiessa.

Olen työtön YTT. Perustutkintovaiheessa sai sentään töitä. Valmistuminen maisteriksi oli se virhe.

Tunnen erään jolla on yli 20 vuotta sitten saatu opiskelupaikka edelleen yliopistossa. Mutta hän on sen jälkeen saanut toisenkin opiskelupaikan ja suorittanut siitä kandin ja maisterin, joten en usko että aikoo tuota vanhempaa suorittaa koskaan.