Eräs tuttavani on ollut yliopistossa yli 20 vuotta

Veikkaanpa että tuttusi on kandintutkinnon suorittanut, vaikka sinä et sitä tiedä. Kandi vastaa siis amk-tutkintoa. Vaikka niitä ei 20 vuotta sitten tehtykään, niin on siirrytty tuttusi opiskeluaikana niin monta kertaa uusiin opiskelusuunnitelmiin, että hän on sen kandin varmasti jossain vaiheessa tehnyt. Monissa maissa on muuten ihan tavallista suorittaa pelkkä kandi ja mennä sen jälkeen töihin.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat yleisimmät syyt opintojen venymiselle?

 

AP

Tiedän ainakin kolme tällaista henkilöä ja  kaikki eri aloilta (yksi näistä on puolisoni), joilla opinnot sujuivat hyvin aluksi, mutta myöhemmin he jättivät opinnot  kesken. He eivät kylläkään roikkuneet ikuisina opiskelijoina korkeakoulussa tai yliopistossa, vaan olivat tiukasti työelämässä kiinni. Jokainen heistä sai kesken opintojen ja ennen 1990-luvun lamaa  hyvän työpaikan. Haasteeksi tuolloin opintojen etenemisessä nousi ainakin se, että kokopäivätyön ohessa oli raskasta käydä luennoilla ja kirjoittaa gradua. Opinnot jäivät sitten pikkuhiljaa sivuseikaksi, kun perheen perustamisen myötä oli tärkeintä saada palkkaa ja edetä uralla. Huom, perhe perustettiin ja lapsia saatiin tuohon aikaan nuorempina kuin nykyisin. 

Kaikille näille mainitsemilleni henkilöille kävi uran suhteen melko hyvin yksityisillä työnantajilla ja kohta eläkeikä lähestyy. Tuohon aikaan opiskelujen kesken jättäminen ei ollut katastrofi, jos sen sijaan teki töitä ja maksoi veroja. Toki julkiselta puolelta oli turha hakea vakipaikkaa keskeneräisillä opinoilla. Ja on myös hyvä muistaa, että  monet olivat vähemmän onnekkaita 1990-luvun lamavuosina.

Lamavuosiin ja keskeneräisiin opintoihin  vielä liittyen: Hyvästä työpaikasta olisi ollut riski hypätä takaisin kokopäiväisten opintojen pariin, koska mitään takeita ei ollut työpaikan saamisesta valmistumisen jälkeen. Noin puolen miljoonan työttömien joukossa myös akateemisten työttömyys oli todella korkea lamavuosina.

Ymmärtääkseni nykyään tartutaan hanakammin viivästyneisiin opintoihin, mutta esim. puolisoni kohdalla ei kukaan koskaan kauppakorkeassa opintojen perään kysellyt. Tietenkin kannattaa yleensä suorittaa opinnot loppuun.

Tämän palstan mukaan mitä pidempi akateeminen koulutus, sitä parempaa palkkaa kuuluu saada, (mutta aina parempaa kuin sairaanhoitajat tai muuten seuraa kauhea raivo ja kriisi).

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat yleisimmät syyt opintojen venymiselle?

 

AP

yleisin on varmaan työt.

Mun tuttavan lapsesta on tulossa ihan samanlainen. On nyt 7.vuotta lukiossa. Pääsi kyllä ylioppilaaksi 4 vuotta sitten, mutta meni takaisin lukioon viilaaman arvosanoja. Viilaa ja viilaa, eikä siirry elämässä eteenpäin. Taitaa Tiktokkeja päivät katella ja vanhemmat elättää.

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan lapsesta on tulossa ihan samanlainen. On nyt 7.vuotta lukiossa. Pääsi kyllä ylioppilaaksi 4 vuotta sitten, mutta meni takaisin lukioon viilaaman arvosanoja. Viilaa ja viilaa, eikä siirry elämässä eteenpäin. Taitaa Tiktokkeja päivät katella ja vanhemmat elättää.

Aha, ja tunnet nyt itsesi paremmaksi kuin tuttavasi? Erikoisista asioista se joidenkin itsetunto koostuu. Koska asiahan ei kuulu sinulle pätkääkään.

Tunnen, itseni. Olen juuri aloitusviestin kaltainen ihminen. Mutta kuten muutkin ovat jo todenneet, kandi oli pakko tehdä valmiiksi, muuten opinnot olisivat vanhentuneet.

Veikkaan että ap on ite käynyt amiksen eikä edes tiedä mikä on kanditutkinto. Kauhistelee vain kaikille tuttaville ja sukulaisille miten se yksi on ollut jo yli 20 vuotta yliopistossa eikä vieläkään mitään tutkintoa. Ite sitten on muka niin paljon parempi, kun on suorittanut jonkun amiksen autolinjan.