Onko 40-vuotias liian vanha vaihtamaan alaa?
Otsikossa kysymys tulikin.
Mielelläni kuulisin kokemuksia.
Kommentit (47)
Ei. Itse aloitin yliopisto-opiskelut 43-vuotiaana ja reilut 10 vuotta myöhemmin väittelin tohtoriksi. Vaihdoin totaalisen eri alalle ja ei ole kaduttanut.
Vierailija kirjoitti:
Höh. Sinulla on vielä 27 vuotta työelämää.
Se on ihan sama jos jo viisikymppisten hakemukset lentää suoraan roskiin.
Et ole. Itse aloitin 49-vuotiaana yliopisto-opinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Sinulla on vielä 27 vuotta työelämää.
Se on ihan sama jos jo viisikymppisten hakemukset lentää suoraan roskiin.
TÄMÄ
Ainakin itse olen liian vanha 44 vuotiaana. Ei ole enää sellaista nuoruuden energiaa ja intoa, arjen jaksamisesta nyt puhumattakaan. Lisäksi terveydellisiä ongelmia.
Yleisesti ottaen alan vaihto kyllä kannattaa, koska työssäolo aikaakin vielä on. Puolisoni on vaihtamassa alaa ja on kertonut, ettei ole kurssillaan ainoa. Kaikkia kursseja ei myöskään kannata korvata, vaikka olisi samantasoinen, koska myös alaan liittyvä perustieto on muuttunut ja historian kokemukset tuoneet lisää tietoa omien opintojen jälkeen.
Itse kuitenkin Näkisin, että kannattaa olla kriittinen sille, että mille alalle vaihtaa. Nelikymppinen ei ole enää fyysiseltä ominaisuuksiltaan parikymppinen, joten esim. raskaan fyysisen työn opiskelu olisi vähän turhaa :)
Toinen on se, että on tietoisempi työllistävästä alasta ja sen kehityksestä ajatellen seuraavaa 20-30 vuotta. Oletko valmis kehittymään muuttuvan alan mukava (tekoäly) vai onko jopa niin, että ala tulee pienin erin vähentämään työntekijöitä (ei työllisty kuin muutamaksi vuodeksi), jolloin alan vaihtaminen ja uuden alan opiskelun kysymykset tulevat jälleen ajankohtaisiksi.
Minä menin myös 36-vuotiaana ammattikorkeakouluun ja valmistuin 40-vuotiaana. nyt on uusi työ ja uuden opettelua.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Itse aloitin AMK opinnot 36v ja valmistuin 40v ja pääsin heti töihin. Samassa työpaikassa edelleen ja hyvin on ura kehittynyt 😊
Kyllä se joillekin on. Et sinä voi kaikkien ihmisten puolesta päättää, että opiskelu tai sen jälkeinen työskentely onnistuu. Ei se onnistu kaikista 2-kymppisiltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun olet 50, mietit, että olisinpa uskaltanut 40-vuotiaana vaihtaa alaa tai onneksi uskalsin!
Ihmisillä voi olla kaikenlaisia latistavia mielipiteitä. Jos nuo mielipiteet eksyttää sut sun kompassin suunnasta, mielipiteitä ei kannata kuunnella.
Päätökset pelottaa ja epäilyttää aina tässä hetkessä. Kannattaa vaan rohkeasti kokeilla ja tehdä ja seurata sydämen ääntä. On parempi katua asioita, joita lähti yrittämään kuin katua sitä ettei uskaltanut yrittää ja kokeilla.
40-vuotiaana ihminen on vielä monella mittapuulla nuori.
Ei ole, tämä ajattelu pitää tässä maassa korjata.
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Itse aloitin 49-vuotiaana yliopisto-opinnot.
Opiskelu ei tarkoita, että pääsee töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Itse aloitin 49-vuotiaana yliopisto-opinnot.
Opiskelu ei tarkoita, että pääsee töihin.
Eikä myöskään sitä, että koska on vanhempi, ei pääsisi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itse aloitin yliopisto-opiskelut 43-vuotiaana ja reilut 10 vuotta myöhemmin väittelin tohtoriksi. Vaihdoin totaalisen eri alalle ja ei ole kaduttanut.
Ja teetkö sen alan töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Itse aloitin 49-vuotiaana yliopisto-opinnot.
Opiskelu ei tarkoita, että pääsee töihin.
Eikä myöskään sitä, että koska on vanhempi, ei pääsisi töihin.
Riippuu alasta. Sotelle pääsee, muualle on koko vaikeaa, erittäin vaikeaa, tai lähes mahdotonta. Saa olla optimistinen mutta pitää olla myös realisti.
Itse välillä mietin samaa näin 47-vuotiaana mutta sitten pohdin mistä saisin aloittelijana edes saman liksan kuin nyt ja varmaan sama stressi olisi muissakin hommissa
Terveisiä it-alalta esihenkilöhommista
Riippuu ehkä persoonastasi ja verkostostasi. Jos olet karismaattinen ekstrovertti, jolla on edustava cv, niin voit valita uuden alan ehkä kohtalaisen vapaasti. Jos olet päinvastainen, niin sitten ehkä sairaanhoitajana, lääkärinä, opettajana tai psykologina voisit saada töitä. Tai mitä muita täystyöllistäviä aloja nyt onkaan. Jotenkin tuntuu ettet ehkä olisi siivouksesta tai henkilökohtaisesta avustamisesta kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Itse välillä mietin samaa näin 47-vuotiaana mutta sitten pohdin mistä saisin aloittelijana edes saman liksan kuin nyt ja varmaan sama stressi olisi muissakin hommissa
Terveisiä it-alalta esihenkilöhommista
Mietin samaa asiaa jopa lähihoitajanakin. Jos lähden aloittelijana muihin hommiin niin saanko edes sitä palkkaa minkä nyt saan kolmivuorotyöstä. Työn saanti voi olla epävarmaa lisäksi.
50 + sain tilaisuuden vaihtaa alaa. Opintojen jälkeen ei ongelmaa työllistyä.
Ei tietenkään ole. Minä hyppäsin vakityöstä riskillä ihan toiselle alalle määräaikaisuuteen. Paras päätös ikinä. Vakipaikka alle vuodessa siitä tuli. Palkka nykyään 1400e suurempi kuin edellisessä työssä. Ja työ paljon kevyempää.
Ei