Silloin kun olit lapsi, mitä ruokia isäsi kokkasi perheelle?
Itselleni mieleen on jäänyt keitetyt perunat ja ruskea kastike sekä letut.
Mitä ruokia muistat isäsi laittaneen silloin kun olit lapsi?
Kommentit (488)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhistuttaa kun luen näin isien laittamia ruokia. Miten lihavia te olette nykyään.
Laihduttakaa!
Isäni on ollut kuolleena jo 10 vuotta, niin hyvin olen hoikistunut.
No niin no niinhän se isäskin on kilojaan karistellut, eipä oo miehestä enää jäljellä kuin luuranko. Hän oli kaunis mies, niinkuin jokainen on, läpikäytyään krematorion.. odota vain kyllä sinäkin tuosta vielä kaunistut.
Isä oli ja on loistava kokki. Kokkaa mitä vaan missä vaan, ja edelleen lempiruokiani ovat isän kokkailut.
Isä huolehti taloudesta sen jälkeen kun äiti lähti uuden miehen matkaan, kun olin 7. Äidin en muista kokkailleen, mutta varmaan jotain hänkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aika köyhä perhe ja ruuat vaatimattomia. Kouluruoka oli parempaa kuin mitä kotona sai. Joten ei ne isän tekemät ruuat sillä tavalla jääneet mieleen. Mannapuuroa oli välipalaksi, kun olin alaluokilla. Myöhemmin koulupäivät oli pidempiä ja kotiin tullessa oli ruoka odottamassa. Isä saattoi tehdä joskus kahtakin eri ruokaa. Meitä lapsia oli kolme ja oltiin kaikki eri kouluissa. Isä pelkäsi (minusta turhaan), että sattuisi kotona olemaan samaa ruokaa kuin koulussa. Ja heti ensimmäinen kysymys, kun tulin kotiin, oli: 'Mitä ruokaa koulussa oli?' <3
Mökillä, kun kalastetiin, isä tietenkin perkasi ne kalat ja sitten niitä paistettiin ja välillä halstrattiin. Äiti taisi olla enempi se, joka jauhoi kaloja lihamyllyllä ja teki niistä kalapihvejä.
Tää.
Sillä mennään mitä on ja yhdessä tehdään niin silleen sen kuuluu mennäkkin. Ei se elämä aina hymyile, mutta niinkuin kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin kyllä se huonokin loppuu.
Ei niin mitään. Isä ei osannut kokata ollenkaan, grillasi makkaraa kyllä kesäisin kun äiti pakotti.
Vierailija kirjoitti:
Isä oli ja on loistava kokki. Kokkaa mitä vaan missä vaan, ja edelleen lempiruokiani ovat isän kokkailut.
Isä huolehti taloudesta sen jälkeen kun äiti lähti uuden miehen matkaan, kun olin 7. Äidin en muista kokkailleen, mutta varmaan jotain hänkin.
Sellaisia ne naiset tahtoo olla. Mihinkään ei voi luottaa. Se on niin surullista.
Meilläkin isä oli ja on pyttipannuilun ja edellispäivän jämien hyödyntämisen mestari. Tietysti grillaus, savustus ja jouluisin kinkunpaisto on isän mielipuuhaa, mutta osaa myös laittaa hyvää arkiruokaa muutenkin ihan keitoista pihveihin.
Erityismainintana että osaa leipoa rieskaakin!
Isä osasi kokata makaroonivelliä. Hyvää oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loimulohta, ai että oli hyvää💕
Hyvää halpaa ja helppoa. Hoo Hoo Hoo 🎅 sillä mennään.
Anteeksi, en ymmärrä kommenttiasi...
Paistettua (melkein) haukea, särkeä, ahventa, silakkaa, lahnaa, kiiskeä (kissalle)
Uusia perunoita. Salaattia, retiisiä, ruohosipulia, avomaan kurkkua, tomaattia,
Ei mitään, ei kerta kaikkiaan mitään. Äiti oli kotirouva ja hoiti ruokapuolen. Isä oli syntynyt ennen Suomen itsenäistymistä.
Ei mitään.
Antoi kimpassa lerssiä.
Isäni avioitui äitini kanssa 1961 eikä ole tuon päivän jälkeen ruokaa laittanut. Tilaa äidiltä oman makunsa mukaisia ruokia ja äiti laittaa. Lapsena syötiin aina äidin ennakolta valmistamia ruokia tai mustaa makkaraa, jos äiti oli poissa kotoa.
Melkoinen helppoheikki on.
Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.
Pyttipannua, ei juuri muuta. Kesällä savusti ja grillasi. Isä oli kyllä kiinnostunut ruoanlaitosta, mutta äiti kokkina piti keittiötä vähän omana valtakuntanaan. Isä opetteli silti perusruoat tekemään ja tekee nyt 75-vuotiaana yhä itselleen ruoan joka päivä. Ostettiin siskon kanssa hänelle joululahjaksi keittokirja äidin kuoleman jälkeen. Isä tekee edelleen maailman parasta pyttipannua.
Kaikenlaista. Suosikkini naperona oli iskän tekemä hodari, joka paistettiin parilassa. Siihen tuli paahtoleipää, nakkia, kurkusalaattia, sipulia, sinappia ja ketsuppia.
Vierailija kirjoitti:
Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.
Tuota en kyllä kutsuisi ruoaksi. Ei siinä mitään vikaa siis ole, mutta eihän tuo nyt mikään varsinainen ruokalaji ole: makroni+jauheliha.
Meillä oli aika köyhä perhe ja ruuat vaatimattomia. Kouluruoka oli parempaa kuin mitä kotona sai. Joten ei ne isän tekemät ruuat sillä tavalla jääneet mieleen. Mannapuuroa oli välipalaksi, kun olin alaluokilla. Myöhemmin koulupäivät oli pidempiä ja kotiin tullessa oli ruoka odottamassa. Isä saattoi tehdä joskus kahtakin eri ruokaa. Meitä lapsia oli kolme ja oltiin kaikki eri kouluissa. Isä pelkäsi (minusta turhaan), että sattuisi kotona olemaan samaa ruokaa kuin koulussa. Ja heti ensimmäinen kysymys, kun tulin kotiin, oli: 'Mitä ruokaa koulussa oli?' <3
Mökillä, kun kalastetiin, isä tietenkin perkasi ne kalat ja sitten niitä paistettiin ja välillä halstrattiin. Äiti taisi olla enempi se, joka jauhoi kaloja lihamyllyllä ja teki niistä kalapihvejä.