Silloin kun olit lapsi, mitä ruokia isäsi kokkasi perheelle?

Iskä ei kummonen kokkailija ollut, mutta kesäisin grillas mahottomasti makkaraa ja pihvejä. Jos oltiin Lapissa mökillä niin sielä se grillas takassa makkaraa. Toinen mitä se ruukas tehä iltapalaksi oli paitettua kananmunaa ja makkaraa tai ranskalaisia ja makkaraa.

Ai kamala miten yksitoikkoista ruokaa hän laittoi ja samat ruoat maistuu tänäkin päivänä. Lapsuus oli kyllästetty kaikella mahdollisella lihalla, nykyään nautinkin vain kasvisruoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.

Tuota en kyllä kutsuisi ruoaksi. Ei siinä mitään vikaa siis ole, mutta eihän tuo nyt mikään varsinainen ruokalaji ole: makroni+jauheliha.

 

Ikävä kuulla, että olet tuota mieltä. Aloituksessa kysyttiin "Mitä ruokia muistat isäsi laittaneen silloin kun olit lapsi?" ja tuota isäni meille lapsille syötäväksi valmisti. Voisitko hieman perustella miksei tuo muka olisi ruokalaji? En nimittäin ihan ymmärrä mitä tarkoitat. Makaronia keität ja lihaa paistat, syöt, mikä on ongelmia? 

Lettuja, kiuas- ja grillimakkaraa, savustettua kalaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.

Tuota en kyllä kutsuisi ruoaksi. Ei siinä mitään vikaa siis ole, mutta eihän tuo nyt mikään varsinainen ruokalaji ole: makroni+jauheliha.

 

Ihan on ruokaa siinä missä muukin millä mahansa voi täyttää. 

Mun mies tosin oli myös aikanaan (ja on vähän edelleen) sitä mieltä, että ruuaksi lasketaan vain sellaiset joitten laittamiseen pitää nähdä enemmän vaivaa. Minun simppelit muutaman ainesosan pastat esim. on kuulemma ei-ruokaa. No, on se nyt ruuhkavuosiarkea eläessä tajunnut että oikeastaan ihan kätevää saada ruoka lautaselle helposti ja nopeasti. Tykkää kyllä itse kokkailla haastavampiakin ruokia, mutta aina siihen ei vaan ole aikaa. Äitiinsä tullut, anoppi on todella hyvä ja innokas ruuanlaittaja. 

Hirvenlihasta kaikkea, kesäisin kalaa. Säilykelihapullia ja säilykelihaa. Parasta oli kesällä grillissä hirvenliha.

Lama-aika, syötiin mitä sai halvalla. Osaa tehdä ruokaa ja tekee hyvää kunhan vaan viitsii.

Lehtipihvejä jauhelihasta nuijimalla. Niitä pyydettiinkin aina isää tekemään 😋

Vierailija kirjoitti:

Lehtipihvejä jauhelihasta nuijimalla. Niitä pyydettiinkin aina isää tekemään 😋

Miten voi nuijia jauhelihaa? Eikö se mene ihan muusiksi?

Kaikkea mitä kotona on syöty, usein myös leipoi leivän. 

Isä teki pannukakun, mikä oli todella kuiva ja kova purtavaksi. Äiti oli sinä päivänä poissa kotoa. 

Kaurapuuron keitti aamulla, jos äiti tai vanhimmat sisarukset eivät olleet kotona.

Maatalossa oli miesten työt ulkona, naisten työt sisällä. Navettatyöt hoitivat yhdessä.

Nämä -70-80 luvulla.

Isä laittoi periaatteessa mitä ruokaa tahansa, vaikka äiti olikin pääkokki. Mutta isän erikoisbravuureita olivat kaikki pikkuleivät, lusikkaleivät, herrasväenleivät ja ranskalaiset vohvelit. Hän myös kalasti, perkasi ja savusti saaliin itse valmistamallaan savustuspöntöllä. 

Suurin osa kokeista on miehiä. Kaikki parhaat kokit ovat miehiä.

Kyse ei siis ole siitä, etteikö miehet osaisi laittaa ruokaa.

Mikähän siinä voisi olla... ettei vain äidillä olisi omaa osuuttaan asiassa?

Kokeillaanko tehdä ketju: silloin kun olit lapsi, paljonko äitisi toi rahaa perheen tilille?

Kesällä isä kokkasi pihvejä ja uusia perunoita. Pidin perunoista.

Dobermanni meni isoäidin luo, napautti kuonollaan muovilautasta ja söi ilmaan lentäneen pihvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtipihvejä jauhelihasta nuijimalla. Niitä pyydettiinkin aina isää tekemään 😋

Miten voi nuijia jauhelihaa? Eikö se mene ihan muusiksi?

Ne voi "nuijia," eli taputella hyvin ohuiksi leivityksen kanssa.  

Luultavasti sitä tuossa tarkoitettiin.  

Savusti järvestä kalastamamme kalat isossa peltitynnyrissä, johon oli tehnyt ritilähyllyt. Kalat maistuivat mökillä maailman parhailta.

Muut ruoat hoiti pääosin äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.

Tuota en kyllä kutsuisi ruoaksi. Ei siinä mitään vikaa siis ole, mutta eihän tuo nyt mikään varsinainen ruokalaji ole: makroni+jauheliha.

Hih, moni ruokalaji koostuu edelleen juuri noista, jauhelihasta ja makaroneista, niillä vain on nykyisin hienot nimitykset. Ennen noista koostui maidon ja munien lisäyksellä makaronilaatikko. Olisiko nyt pastavuoka?

Meidän isä ei todellakaan kokannut yhtään mitään

Ei mitään. Ruuanlaitto oli hänestä naisten hommaa.

Ei kokannut tai tehnyt muutakaan kotityötä, mutta arvosteli senkin edestä!

Isäni oli usein päävastuussa grillaamisesta.

hellan ääressä sitten muistan isäni aina tehneen makkarakastiketta ruskeassa kastikkeessa ja perunoita. En pitänyt siitä, mutta söin kiltisti jottei kokkaajalle tulisi paha mieli.