Vaikeata toisten naisten kanssa
Koen toistuvaa sosiaalista vaikeutta toisten naisten kanssa. Ikään kuin olisi jokin salainen koodisto jota en ymmärrä ja johon en pääse sisään. Miesten kanssa tätä ongelmaa ei ole onpa sitten kyse kavereista tai säädöistä. Olen itse ajatuksiltani välillä "äijämäisen estoton", mutta olemukseltani ihan naisellinen ja kauniiksikin mainittu. Parhaiten tulen toisten naisten kanssa toimeen ammatillisissa yhteyksissä joihin ei liity sosiaalisia tai valtapelejä. On itselläni toki muutama naispuolinen ystäväkin, mutta yleisesti naisten kanssa on hankalaa. Onko muilla samaa ja miten selviätte?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Vierailija kirjoitti:
Olen hoitoalalla ja vaihdoin juuri työpaikkaa. Mielenkiintoista nähdä, kauanko menee, että lakkaavat yrittämästä vetää minua sosiaalisiin kuvioihinsa. Entisessä työpaikassa meni noin puoli vuotta, kun hyväksyivät, että en aio edes yrittää osallistua enkä myöskään piittaa tippaakaan, jos joku ei pidä siitä. Välillä on ollut opiskelijoita, jotka ovat kahden kesken sanoneet, että on ollut helpotus nähdä alalla kaltaisiani ihmisiä, jotka hoitavat työhön liittyvät asiat ja muuten pysyttelevät kuvioiden ulkopuolella. Jos jotkut haluavat ylläpitää työpaikalla sosiaalista kerhoa, sopii niin kauan kuin kenenkään ei ole pakko osallistua siihen ja työt hoidetaan.
Nämä ovat henkilökohtaisia kokemuksia. Yksi syy miksen ole sitoutunut työpaikkoihin enää useampaan vuoteen on ollut se, että on jätetty sosiaalisuuden ulkopuolelle ja odotettu, että hoidan vain työni ja asiakaskontaktit. Eli ei ole ollut mihin sitoutua. Siksi työpaikan vaihdokset ovat olleet kohdallani suht kivuttomia ja helppoja enkä ole jäänyt kaipaamaan työyhteiöjä joista olen lähtenyt. Toisaalta on ollut myös helppo tarttua tarjottuihin työn puolesta parempiin mahdollisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Joo, ottaneet vastuun omasta koetusta erinomaisuudestaan suhteessa kaikkiin muihin naisiin, joka nostaa samalle henkiselle tasolle miesten kanssa, jotka nyt vaan ovat niin erinomaisia. Pal paremppi ku naikkoset!
😂
Älkää nyt viitsikö.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole samaa, mutta ymmärrän mitä ajat takaa. Mulle naisten kanssa toimiminen on luonnollista, helppoa ja mukavaa, mutta miesten kanssa hankalaa, ja välttelen sitä jos suinkin voin. (Olen siis itse nainen.)
Mulla just sama!
Ap on kunnon pick me girl. Niin niin läpinäkyvää. Tyhmänäkö meitä pidät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Joo, ottaneet vastuun omasta koetusta erinomaisuudestaan suhteessa kaikkiin muihin naisiin, joka nostaa samalle henkiselle tasolle miesten kanssa, jotka nyt vaan ovat niin erinomaisia. Pal paremppi ku naikkoset!
😂
Älkää nyt viitsikö.
Erikoinen näkökulma. Millä tavalla on oman erinomaisuuden korostamista sanoa ettei vain osaa tai hiffaa hommaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Joo, ottaneet vastuun omasta koetusta erinomaisuudestaan suhteessa kaikkiin muihin naisiin, joka nostaa samalle henkiselle tasolle miesten kanssa, jotka nyt vaan ovat niin erinomaisia. Pal paremppi ku naikkoset!
😂
Älkää nyt viitsikö.
Erikoinen näkökulma. Millä taval
Luetaanko me samaa ketjua? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Joo, ottaneet vastuun omasta koetusta erinomaisuudestaan suhteessa kaikkiin muihin naisiin, joka nostaa samalle henkiselle tasolle miesten kanssa, jotka nyt vaan ovat niin erinomaisia. Pal paremppi ku naikkoset!
😂
Älkää nyt viitsikö.
Varmaan sitten joo. Minusta täällä on monenlaisia viestejä, niistä monessa tunnistan samanlaisen lievän epätoivon joka minulla on. Tuntuu että tämä on tietynlainen tabu, koska jos tästä puhuu niin syytetään sisäistetystä naisvihasta, ylimielisyydestä ja pick me-asenteesta. Se on vähän surullista, koska koen että jos asian saisi sanoittaa niissä tilanteissa ääneen, sen ratkaiseminen voisi olla helpompaa. Mutta jos se jo täällä tulkitaan näin, en tiedä miten voisin esittää kysymyksiä itse tilanteessakaan. Välillä kysyn pitkäaikaisilta ystäviltäni neuvoa, mutta siitä ei ole kauheasti hyötyä kun tilanne on jo ohi.
Se mitä housuista löytyy ei muuta ihmisen psykologiaa oikein millään tavalla. Ihmiset ovat aina yksilöitä, toisten kanssa synkkaa, toisten kanssa ei.
Yhdistävä tekijä olet sinä ap, miksi sinä koet naisten kanssa toimimisen vaikeaksi. Ehkä joku lapsuuden trauma, jo unohtunut tilanne, joka laukaisi vaikeuden rentoutua naisten seurassa. Entä millainen on äiti-suhteesi, onko sinulla ehkä sisaria, tai muita vaikuttavia naisia lähipiirissäsi.
En syytä sinua mistään, halusin vain avata toisen näkökulman sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.
Yleensä syytä on kummassakin, ei vain toisessa. Minusta valtaosa täällä on ottanutkin vastuuta omasta puolestaan, vain nämä pilkkaajat väittävät muuta. Yleensäkin koen että olisi helpompaa jos vika olisi vain minussa, silloinhan se olisi helppoa korjata.
Joo, ottaneet vastuun omasta koetusta erinomaisuudestaan suhteessa kaikkiin muihin naisiin, joka nostaa samalle henkiselle tasolle miesten kanssa, jotka nyt vaan ovat niin erinomaisia. Pal paremppi ku naikkoset!
😂
No tämä ketju on valtaosaltaan täynnä juuri sitä scheissea, että naiset on typeriä ja pinnallisia ja häikäilemättömiä, miehet kivoja ja reiluja ja MINÄ olen myös kiva ja reilu, joten naiset ei kestä minua kun olen niin erilainen ja erinomainen. Ehkä olet vaan tylsää seuraa, ikävä ihminen eikä sinun kanssa viihdytä. Muut naiset on keskenään pääosin ihan hyvää pataa. Naisillahan niitä kavereita on kuitenkin enemmän kuin miehillä.
Ap, mene nyt jo vaikka nukkumaan, kun et kestä mitään keskustelua aiheesta. Roikut täällä ja haet vain vahvistusta omille kuvitelmillesi. Ehkä sun äitisuhde on ollut vaikea, en tiedä, mutta usko nyt, että naiset eivät pelaa mitään pelejä tai käytä mitään koodistoja, ihan ovat reiluja ja mukavia. Ehkä sun kannattaisi hakeutua terapiaan puhumaan vääristyneestä naiskuvastasi. Säälin sinua.
Ongelma lienee siinä, että nähdään ihmiset massana (naiset on sitä, miehet on tätä) eikä ymmärretä heitä yksilöiksi. Pelko naisporukoita kohtaan taas voi johtua vaikka omista kokemuksista esimerkiksi työpaikoilla tai lapsuuden kokemuksistakin. Elämänkokemukset, älykkyystaso, sivistystaso, luonteet, asenteet yms. vaikuttavat. Kun lukee tämänkin ketjun kommentteja, ei ihmettele vaikeuksia kohdata muita tai altistua tietynlaisille "sosiaalisille" porukoille.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hankkia lapsia, koska hui hirveää - se lapsi saattaisi olla tyttö, ja sitten hänestäkin tulisi kamala juoruilija ja sosiaalisten valtapelien pelaaja heti vauvasta alkaen!
No sitä on turha kiistää, etteikö juuri naisissa ole suurimmaksi osaksi ilkeitä, suvaitsemattomia valtapelien pelaajia. Mutta ei lapsesta koskaan tiedä, vaikka kasvattaisi, että milllainen luonne sieltä sitten tuleekaan.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma lienee siinä, että nähdään ihmiset massana (naiset on sitä, miehet on tätä) eikä ymmärretä heitä yksilöiksi. Pelko naisporukoita kohtaan taas voi johtua vaikka omista kokemuksista esimerkiksi työpaikoilla tai lapsuuden kokemuksistakin. Elämänkokemukset, älykkyystaso, sivistystaso, luonteet, asenteet yms. vaikuttavat. Kun lukee tämänkin ketjun kommentteja, ei ihmettele vaikeuksia kohdata muita tai altistua tietynlaisille "sosiaalisille" porukoille.
Riippuu täysin näkökulmasta ja keitä kohtaa. Jos jatkuvasti kohtaa samaa on hyvin haastavaa olla luomatta yleistäviä käsitteitä. Esimerkiksi minulla ei aiemmin ollut mitään ongelmaa naisporukoissa ja ystävystymisessä. Kuitenkin muutaman vuoden aikana olen kohdannut jatkuvasti kilpailuasetelmien luomista ja saanut kritiikkiä siitäkin mikä on yleisesti täysin sallittua kuten meikkaaminen, treffailu, kun en ole parisuhteessa, hiusten värjääminen, kynsien lakkaaminen, vaatevalinnat. Opintoihin pyrkiminen, toisten asenteiden minulle siirtäminen, puhutteleminen kuin olisin esine ja kaikkein karuimpana se, että minulle on yritetty esitellä miehistä heidät joista nämä esittelijät eivät itsekään todennäköisesti edes ajattelisi itse kiinnostuvansa. Eli ei lähtökohta ole kokemuksille välttämättä kumpua lapsuudesta.
En lukenut kuin muutaman vastauksen, joten en tiedä onko sulta jo kysytty oletko autismin kirjolla, ADHD tms? Ja että siksi sosiaaliset koodistot ei aukea samalla tavalla sulle?
Ystäväni sanovat, että minulla on läheisyysongelma... mutta oikeastaan he eivät tunne minua.
---Garry Shandling
Meitä naisia vaivaa huono itsetunto, emotionaalisuus ja asioiden liian henkilökohtaisesti ottaminen. Ja muiden miellyttäminen. Onko se mikään ihme, koska olemme vähätelty sukupuoli. Miesten kanssa on suorempaa.
Mut kyllä miehetkin juoruilee ja puhuu monesti paljon pahemmin kavereistaan selän takana kuin naiset.
Haluaisin naispuolisen ystävän mutta ei oikein tunnu onnistuvan, joku 50-60-vuotinen hyvin kypsynyt akka voisi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mene nyt jo vaikka nukkumaan, kun et kestä mitään keskustelua aiheesta. Roikut täällä ja haet vain vahvistusta omille kuvitelmillesi. Ehkä sun äitisuhde on ollut vaikea, en tiedä, mutta usko nyt, että naiset eivät pelaa mitään pelejä tai käytä mitään koodistoja, ihan ovat reiluja ja mukavia. Ehkä sun kannattaisi hakeutua terapiaan puhumaan vääristyneestä naiskuvastasi. Säälin sinua.
Kappas, kappas...En ollut täällä koko iltana ja tulee tällaisia viestejä. Kuvitelmia taitaa olla ihan jollain muulla. Myöskin toisen traumojen analysointi keskustelupalstan pohjalta on...no vähintään kyseenalaista. Pieleenhän se meni.
Sitä paitsi, ihmisten välillä on aina sekä tiedostettuja että tiedostamattomia koodistoja. En ole missään vaiheessa edes syyttänyt muita naisia vaan todennut ainoastaan oman vaikeuteni pysyä mukana näissä kuvioissa ja harmitukseni siitä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Se mitä housuista löytyy ei muuta ihmisen psykologiaa oikein millään tavalla. Ihmiset ovat aina yksilöitä, toisten kanssa synkkaa, toisten kanssa ei.
Yhdistävä tekijä olet sinä ap, miksi sinä koet naisten kanssa toimimisen vaikeaksi. Ehkä joku lapsuuden trauma, jo unohtunut tilanne, joka laukaisi vaikeuden rentoutua naisten seurassa. Entä millainen on äiti-suhteesi, onko sinulla ehkä sisaria, tai muita vaikuttavia naisia lähipiirissäsi.
En syytä sinua mistään, halusin vain avata toisen näkökulman sinulle.
Et myönnä mitään psykologisia eroja sukupuolilla? Aika paksua...
Yleensä jos ystävyyssuhteet eivät onnistu, niin syy on peilissä eikä suinkaan koko yhden sukupuolen muissa edustajissa. Ketjun viestit todistavat tämän puolesta hyvin 😉.