Eikö nykyihmiset enää ymmärrä mikä on riiaamista, eli heilastelua, eli vokottelua, eli kosiskelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä odottaisin, että jos mies olisi minusta kiinnostunut ja kutsuisi treffeille (vaikka syömään ravintolaan) niin hän myös tarjoaisi tai ainakin ehdottaisi että tarjoaa. Samalla periaatteella, kuin jos kutsun ihmisiä kylään luokseni, niin aina minä kahvit tai ruoan laitan ja tarjoan, enkä oleta muiden osallistuvan siihen rahallisesti. Jos itse menen kylään, vien yleensä jotain kahvileipää tai muuta tuomisiksi ja niin tekee moni muukin kylään tullessaan. Tämä on peruskäytöstapoihin kuuluvaa kohteliaisuutta.

Kun mennään kaverin kanssa tai isommalla porukalla yhdessä kahville tai syömään, on oletus että kumpikin tai kukin maksaa itse. Ei siinä ole tarkoitus tehdä toiseen vaikutusta tai koettaa huomioida erityisesti - toki jos on vaikka syntymäpäivä tai muu juhla, on kiva tarjota myös kaverille. Mutta jos on kyse seurustelukumppanista tai treffeistä, niin tilanne on erilainen ja siinä

Ymmärrän kyllä, että tulee kalliiksi jos tarjoaa jokaiselle ohikulkijallekin, ja siksi en lähtisikään treffeille huvikseen kenen sattuu kanssa, vaan sellaisen, josta olisin aidosti kiinnostunut ja potentiaalisesti tutustumassa seurustelumielessä. Enkä ole ikinä syönyt ravintolassa viidelläkympillä. En käytä alkoholia, ja normaali annos perusravintolassa maksaa 20-30€, mikä minusta on ihan kohtuullinen summa. Ei kai kukaan vie ensi kertaa tapaamaansa Tinder-treffiä johonkin kaupungin kalleimpaan paikkaan, jos ei ole sellaiseen varaa eikä mitään tietoa, onko kiinnostus aitoa?

Ymmärtäisin myös sen, jos mies olisi niin vähävarainen, että ei voisi käydä ravintolassa syömässä - silloin voisimme käydä vaikka kävelyllä ja tutustua jutellen vaikka puistonpenkillä, jos mies olisi kiinnostava. Tai vaikka käydä kahvilla. Ei minulle se niin tarkkaa ole, en ole rahan perään ja tienaan itse riittävän hyvin ja tosiaan voisin vaikka itse tarjota miehellekin. Mutta pihistely siinä mielessä, että potentiaalinen kumppani ei ole kahvikupin tai aterian arvoinen, on red flag.

Vierailija kirjoitti:

Ootte te miehet outoja. Ei ihme, jos naisrintamalla ei onni suosi.

Ei voisi vähempää kiinnostaa. Nykyään naiset ovat täysin saamattomia. Mitään ei itse uskalleta - tai kyetä - tekemään sen kumppanin löytämisen eteen. Tai se "panostus" jää katseeseen (joka ei siis merkitse yhtään mitään, mutta silti oletetaan sen olevan selkeä merkki kiinnostuksesta - uskomatonta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen keskivertoa kauniimpi nainen, eikä minun ole koskaan tarvinnut edes miettiä tällaisia asioita. Miehet ovat käytännössä aina tarjonneet minulle treffeillä, oli kyse sitten kahvikupista tai päivällisestä. 

Onko muilla kauniilla naisilla samanlaiset kokemukset? Olettaisin että koko tämä epävarmuus siitä tarjoaako mies vai ei, on enemmän rumien naisten ongelma. Väitän että jos vaan näytät riittävän hyvältä, niin kyllä ne miehet aina tarjoaa...

Sama kokemus itselläni. Aina kun olen treffeillä käynyt niin olen kyllä ollut valmis maksamaan omat juomani tai ruokani, mutta ei minun ole koskaan tarvinnut maksaa mistään. Miehet ovat maksaneet aina, poikkeuksetta. Eikä tähän liittyen ole ikinä ollut mitään riitoja tai ristiriitatilanteita, kukaan mies ei ole minua asiasta solvannut tai morkannu mitenkään.

Suoraan sanottuna ihmettelen koko tätä ket

Mullekin on maksettu.

Nämä ulisijat tällä palstalla ei pääse edes treffeille, siksi näitä miehiä (jotka ei tarjoa) kohtaa niin harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos mies on muuten huomioiva, hyvä kuuntelemaan jne. sosiaalisesti älykäs, hyvän vaikutuksen tekee tarjoamattakin. Harva mies valitettavasti näin on. Mutta etenkin pihien miesten kannattaa kehittää niitä muita sosiaalisia taitojaan. Tosin kun ihminen on sosiaalisesti kyvykäs ja sydämellinen, haluaa toki hemmotella itselleen tärkeää ihmistä myös tarjoamalla. Ja sellaista miestä naiset hakevat."

 

Yksi kysymys heräsi tästä: miksi sitä sydämellisyyttä ja vastaavaa ei ole mahdollista osoittaa teoilla? Eli miksi se päätös tehdään - hieman kärjistäen - sen ensimmäisen katsekontaktin perusteella? Mitä tuossa ajassa edes ehtii ihmisestä oppimaan?

 

Kuka on missään ikinä sanonut, ettei voisi sydämellisyyttään jne. osoittaa teoilla, tottakai voi ja pitää, ja se kahvin tarjoaminen jos py

Niin, kyllä oikeasti pitää päästä juttelemaan ensin, ennenkuin mitään treffejä suunnitellaan. Eikös se tinderi ole sitä varten? Että sen kautta voi jutella? Toki perinteisesti voi ihan kasuaalisti jutella missä vaan naisten kanssa kuten nyt ihmisten kanssa yleensäkin. Monet löytävät töistä, koulusta tai harrastuksista samanhenkisen puolison, ja varmasti siinä jutellaan paljonkin kaikenlaista ennenkuin toinen sitten rohkaistuu treffeille pyytämään. Kun etsitään puolisoa, ei siinä pidä hosua. Mutta miten sinä löydät puolisoa, kun ainoa huolesi on, että jos pyydät naista treffeille kahvilaan, sun pitää tarjota sille naiselle se kahvi? Kuin se kahviin käytetty pieni raha olisi se tärkein asia, eikä se että saa tutustua siihen naiseen josta on kiinnostunut ja nainen sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu vähän siltä että nykyään on kaksi eri maailmaa tuon tapailun suhteen. Se missä oikeasti etsitään kumppania ja missä nainen on yleensä aloitteellinen osapuoli, ja sitten tuo treffimaailma, jossa enemmän tyydytetään romantiikan ja perinteiden nälkää, mutta ei ihan tosissaan olla kumppania hakemassa. Tuo tilanne saa sitten vähän kaikki osapuolet katkeriksi. Toiset siksi koska kumppania ei löydy, ja toiset siksi koska perinteistä romantiikkaa ei löydy.

Niin jos aloittaja oikeasti tietäisi minkälainen maailma nykypäivän deittiappimaailma on, niin ehkä harkitsisi vielä mielipidettään ennen aloituksen tekemistä. Se mitä itse olen tutustunut ja treffaillut naisia, niin millään tarjoamisilla ja kukilla ei ole ollut minkään valtakunnan merkitystä mihinkään.

Se millä on valtava merkitys on siinä, että onko mi

 

Muuttoavuksi tarjoutunut mies on kyllä jo tosi hieno osoitus siitä, että on aitoa kiinnostusta. Onnekas sinä tämän miehen elämääsi löytänyt!

Vierailija kirjoitti:

Eikö sitä voisi suoraan heilutella setelinippua naiselle ja sanoa että täällä sitä rahaa olisi, jos lähetät mun matkaan. Saman asianhan tuo ajaisi, siinä vihjailtaisi että pätäkkää on.

Ei tuo ole kohtelias ele, tuo on vain moukkamaisuutta. Toki maksulliset lähtee mukaan, miehet ja naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu vähän siltä että nykyään on kaksi eri maailmaa tuon tapailun suhteen. Se missä oikeasti etsitään kumppania ja missä nainen on yleensä aloitteellinen osapuoli, ja sitten tuo treffimaailma, jossa enemmän tyydytetään romantiikan ja perinteiden nälkää, mutta ei ihan tosissaan olla kumppania hakemassa. Tuo tilanne saa sitten vähän kaikki osapuolet katkeriksi. Toiset siksi koska kumppania ei löydy, ja toiset siksi koska perinteistä romantiikkaa ei löydy.

Niin jos aloittaja oikeasti tietäisi minkälainen maailma nykypäivän deittiappimaailma on, niin ehkä harkitsisi vielä mielipidettään ennen aloituksen tekemistä. Se mitä itse olen tutustunut ja treffaillut naisia, niin millään tarjoamisilla ja kukilla ei ole ollut minkään valtakunnan merkitystä mihinkään.

Se

Minäkin tarjouduin naiselle muuttoavuksi että pääsin hänestä eroon mahdollisimman nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, oikeesti, panostaminen kannattaa oli sitten nainen, mies tai muu. Nainenkin meikkaa, käy kampaajalla, ostaa hienot vaatteet, panostaa siis. Miksei mies panostaisi tarjoamalla kahvit, lounaan?! Häh?

Nainen tekee tuon kaiken tasan itsensä vuoksi muutenkin.

 

Ei todellakaan tee :D

 

 

Monet meikkaavat ja laittavat hiuksensa jollain tavalla arkenakin, ja varsinkin jos menevät vaikka ystäviensä kanssa syömään.

 

Kyllä, monet, mutta jokaista tilaisuutta varten laitetaan erikseen itseään. Jos hän olisi vain kotona, niin ilman meikkiä ja verkkareissa, eikä m

Niin, ja minä en meikkaa kuin treffeille ja muihin tärkeisiin tapahtumiin, en meikkaa jos menen ystävän kanssa ravintolaan syömään tai vastaavaa. Mutta joka tapauksessa, laittoi itseään mihin tahansa tapahtumiin, niin treffit on aina sellainen tapahtuma johon ei lampsita kotivehkeissä, koska idea on tehdä siihen treffikumppaniin hyvä, paras mahdollinen vaikutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä odottaisin, että jos mies olisi minusta kiinnostunut ja kutsuisi treffeille (vaikka syömään ravintolaan) niin hän myös tarjoaisi tai ainakin ehdottaisi että tarjoaa. Samalla periaatteella, kuin jos kutsun ihmisiä kylään luokseni, niin aina minä kahvit tai ruoan laitan ja tarjoan, enkä oleta muiden osallistuvan siihen rahallisesti. Jos itse menen kylään, vien yleensä jotain kahvileipää tai muuta tuomisiksi ja niin tekee moni muukin kylään tullessaan. Tämä on peruskäytöstapoihin kuuluvaa kohteliaisuutta.

Kun mennään kaverin kanssa tai isommalla porukalla yhdessä kahville tai syömään, on oletus että kumpikin tai kukin maksaa itse. Ei siinä ole tarkoitus tehdä toiseen vaikutusta tai. koettaa huomioida erityisesti - toki jos on vaikka syntymäpäivä tai muu juhla, on kiva tarjota myös kaverille. Mutta jos on kyse seurustelukumppanista tai treffeistä, niin tilanne on erilainen ja siinä

Eihän nyt hyvä luoja tindertreffeillä mennä minnekään satojen eurojen illalliselle! Kahvila käy ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Niin, kyllä oikeasti pitää päästä juttelemaan ensin, ennenkuin mitään treffejä suunnitellaan. Eikös se tinderi ole sitä varten? Että sen kautta voi jutella? Toki perinteisesti voi ihan kasuaalisti jutella missä vaan naisten kanssa kuten nyt ihmisten kanssa yleensäkin. Monet löytävät töistä, koulusta tai harrastuksista samanhenkisen puolison, ja varmasti siinä jutellaan paljonkin kaikenlaista ennenkuin toinen sitten rohkaistuu treffeille pyytämään. Kun etsitään puolisoa, ei siinä pidä hosua. Mutta miten sinä löydät puolisoa, kun ainoa huolesi on, että jos pyydät naista treffeille kahvilaan, sun pitää tarjota sille naiselle se kahvi? Kuin se kahviin käytetty pieni raha olisi se tärkein asia, eikä se että saa tutustua siihen naiseen josta on kiinnostunut ja nainen sinuun.

Ensinnäkin, en sanonut halaistua sanaa siitä kahvista. Tai sen tarjoamisesta. Tai edes sen maksamisesta. Koska se torjunta tulee (pääsääntöisesti) jo ennen kuin on ehtinyt sitä kahvia edes tarjoutua maksamaan. Tai ehdottamaan yhtään mitään. Eli kyseessä on vain ja ainoastaan sen toisen kyvyttömyys katsoa, mitä tapahtuu. Miksi näin on? Onko siksi, että ne vaatimukset ovat jo niin korkealla, että kukaan ei niitä kykene täyttämään? Vai johtuuko se siitä, että keskimäärin ihmiset eivät enää kykene minkäänlaiseen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen? Tai sitten oletus on se, että jokainen vastakkaisen sukupuolen edustaja on lähtökohtaisesti jo jonkinlainen vihollinen, jota tulisi välttää. Miksiköhän? Olisiko siksi, että muun muassa täällä innolla ristiinnaulitaan kaikki, mikä liikkuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen naimisissa oleva nainen, joten en tiedä nykydeittikulttuurista mitään. Kuitenkin, jos pitäisi nyt alkaa deittailemaan, niin kyllä minä olettaisi, että mies tarjoaa kaiken treffeillä. Miksi minä edes lähtisin treffeille, jos joudun itse maksamaan? Kyllä minut pitää vietellä. Avata ovi, tarjoutua laittamaan takki naulakkoon, kehua kauniita silmiäni. Sitten minäkin olen halukas antamaan sitä mitä mies haluaa saada. Jos mies ei kahvia viitsi maksaa, niin se on sitten siinä ja seuraavaa kertaa ei tulisi. Tienaan minäkin itse rahani, mutta haluan tulla kohdelluksi arvokkaana ja ihailtuna. Sellaisena johon kannattaa panostaa. 

Minä olen naimisissa oleva mies, joten en tiedä nykydeittikulttuurista mitään. Kuitenkin, jos pitäisi nyt alkaa deittailemaan, niin kyllä minä olettaisi, että nainen tarjoaa kaiken treffeillä. Miksi minä edes lähtisin treffeille, jos joudun itse

Toivottavasti vaimosi ei jätä sinua, koska tuollainen hupiukko jäisi kyllä yksin tänä päivänä.

Nykynaiset, millä te näytätte (yhtään kenellekään), että olette tavoittelemisen arvoisia? Millä näytätte, että olette kiinnostuneita? Mikä se asia on mihin panostatte, kun yritätte herättää miehen kiinnostuksen?

Mä olen käynyt ensitreffeillä 32 eri miehen kanssa ja vain neljä heistä halusi tarjota minulle ravintolassa/kahvilassa. Itse tarjouduin tarjoamaan kahdelle, joista toinen kieltäytyi ja toinen oli hyvin iloinen kun minä tarjosin.

Vierailija kirjoitti:

"Jos mies on muuten huomioiva, hyvä kuuntelemaan jne. sosiaalisesti älykäs, hyvän vaikutuksen tekee tarjoamattakin. Harva mies valitettavasti näin on. Mutta etenkin pihien miesten kannattaa kehittää niitä muita sosiaalisia taitojaan. Tosin kun ihminen on sosiaalisesti kyvykäs ja sydämellinen, haluaa toki hemmotella itselleen tärkeää ihmistä myös tarjoamalla. Ja sellaista miestä naiset hakevat."

 

Yksi kysymys heräsi tästä: miksi sitä sydämellisyyttä ja vastaavaa ei ole mahdollista osoittaa teoilla? Eli miksi se päätös tehdään - hieman kärjistäen - sen ensimmäisen katsekontaktin perusteella? Mitä tuossa ajassa edes ehtii ihmisestä oppimaan?

Koska se ensivaikutelma nyt vaan muodostuu hetkessä eikä sitä voi myöhemmin muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tarjoan mielelläni vaikka kyseessä olisi vain kaveri, olen höveli luonteeltani. Ymmärrän silti nykymiehiä, metoo- liike teki sen, ettei varmaan enää monia kiinnosta panostaa naisiin millään tavalla ettei saa perverssin ahdistelijan mainetta. 

 

Meinaatko ihan tosissasi että joku mies saa perverssin ahdistelijan maineen jos tarjoutuu maksamaan treffiseuransa kahvin? :D

Ihan hauskaa sinänsä että myöntävät itse olevansa ahdistelijoita. Minua on tullut yrittämään TODELLA sosiaalisesti kömpelöt miehet, mutta ei heistä ole automaattisesti jäänyt huono jälkimaku jos ovat peruskohteliaita. Niistä on, jotka suuttuvat hylkäyksestä/erimielisyyksistä silmittömästi ja alkavat raivoamaan ja vaikka stalkkaamaan vuosikausia... Tämä kirjoittaja on selkeästi tälläinen raivoava aikuislapsi

Mielestäni sinun kaltaisesi ihmiset ovat pahempia. Sen kummemmin ajattelematta haukutte vastaantulijan - tai vaikka täysin tuntemattoman ihmisen netissä. Toisaalta, ei teillä taida olla selkärankaa sanoa yhtään mitään kenellekään henkilökohtaisesti.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos mies on muuten huomioiva, hyvä kuuntelemaan jne. sosiaalisesti älykäs, hyvän vaikutuksen tekee tarjoamattakin. Harva mies valitettavasti näin on. Mutta etenkin pihien miesten kannattaa kehittää niitä muita sosiaalisia taitojaan. Tosin kun ihminen on sosiaalisesti kyvykäs ja sydämellinen, haluaa toki hemmotella itselleen tärkeää ihmistä myös tarjoamalla. Ja sellaista miestä naiset hakevat."

 

Yksi kysymys heräsi tästä: miksi sitä sydämellisyyttä ja vastaavaa ei ole mahdollista osoittaa teoilla? Eli miksi se päätös tehdään - hieman kärjistäen - sen ensimmäisen katsekontaktin perusteella? Mitä tuossa ajassa edes ehtii ihmisestä oppimaan?

Koska se ensivaikutelma nyt vaan muodostuu hetkessä eikä sitä voi myöhemmin muuttaa.

Miksi se ensivaikutelma sitten on niin vääristynyt, että pitää torjua jo ennen kuin ehtii edes moikata?

Mitä se on? Joku uusi sometustyyli vai?

Moni varmaan olisi valmis ostamaan vaikka koko kahvilan, jos mielitietty lähtisi treffeille.

"Ensinnäkin, en sanonut halaistua sanaa siitä kahvista. Tai sen tarjoamisesta. Tai edes sen maksamisesta. Koska se torjunta tulee (pääsääntöisesti) jo ennen kuin on ehtinyt sitä kahvia edes tarjoutua maksamaan. Tai ehdottamaan yhtään mitään. Eli kyseessä on vain ja ainoastaan sen toisen kyvyttömyys katsoa, mitä tapahtuu. Miksi näin on? Onko siksi, että ne vaatimukset ovat jo niin korkealla, että kukaan ei niitä kykene täyttämään? Vai johtuuko se siitä, että keskimäärin ihmiset eivät enää kykene minkäänlaiseen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen? Tai sitten oletus on se, että jokainen vastakkaisen sukupuolen edustaja on lähtökohtaisesti jo jonkinlainen vihollinen, jota tulisi välttää. Miksiköhän? Olisiko siksi, että muun muassa täällä innolla ristiinnaulitaan kaikki, mikä liikkuu?"

Ei, et sinä puhunut kahvista tässä, mutta minä tein aloituksen siihen liittyen, koska se on usein tällä keskustelupalstalla puheenaiheena. Ja vastasinkin sinulle tuossa siihen mitä kysyit. Että niin se vaan on, että jollain konstilla pitää puheisiin päästä. Varmasti on niin, että naiset ovat varovaisia nykyään, toisaalta naiset ovat myös itse aloitteellisempia kuin koskaan ennen ja naiset harrastavat myös irtosuhteita ja muuten kevyitä suhteita siinä kuin miehetkin.

Onko kyseessä toisen kyvyttömyys katsoa mitä tapahtuu? Voi toki olla niinkin, että hän on ujo, eikä kehtaa lähteä suurinpiirtein vieraan ihmisen kanssa mihinkään, se on hankalaa, varsinkin jos molemmat ovat vähän ujoja. En usko että vaatimuksista on kyse, ainakaan naisten puolelta, enemmän vaatimukset tulee miesten puolesta, kun heillä on niin ulkonäköön keskittyneet vaatimukset, eikä oikeastaan mitään muuta olekaan. Miehet ei katsokaan lihavaa tai mielestään muuten rumaa naista kohti, vaikka nainen voisi olla peto sängyssä ja muutenkin huumorintajuinen, järkevä ja mukava ihminen, kaikin puolin mahtava kumppani. Naiset haluavat paljon laajemmin mieheltä asioita, mutta toisaalta ei mitään ihmeitä, ylipäätään normaalin ihmisen hyviä ominaisuuksia, jotka pitäisi kaikille olla se vähimmäisasia itsessä, kuten rehellisyys, luotettavuus, hyvät käytöstavat, huumorintaju jne.

Voi olla että joillekin netti on tehnyt sen, että on tullut sosiaalisten tilanteiden pelkoja, eivätkä tosiaan osaa enää olla luontevasti siinä jännitävässä tilanteessa, että on puheissa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa joka voisi olla potentiaalinen kumppani.

Naisilla on selkeästi se, että miehet ovat naisille vaarallisia, noin niinkuin yleisesti ottaen, vaarallisempia kuin toiset naiset. Suurin osa väkivalllasta joka naisiin kohdistuu, on miesten tekemää, ja minun mielestäni se on hyvin ymmärrettävää, että se tekee varovaiseksi.

Mutta sitä en ymmärrä, miksi jotkut nykymiehet, nuoret, pitävät naisia jotenkin uhkaavina, eivätkä osaa edes normaalisti jutella naisten kanssa, kuvittelevat naisten olevan jotenkin pahansuopia, eikä oikein ihmisiä ollenkaan. Jos omat poikani, nyt 15v, joskus puhuisivat jotain sen suuntaista, olisin todella järkyttynyt, ja ihmettelisin mistä moinen ajatus on voinut pälkähtää päähän. Häpeäisin sitä miten minä ja mieheni olisimme niin pahasti kasvatuksessa mokanneet.

Jokaisen täällä, ja muilla anonyymeillä palstoilla liikkuvien, pitäisi ymmärtää, että tämä ei ole kuin virtuaalimaailma, täällä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa, koskaan et tiedä olenko minä viisikymppinen nainen vai ylilaudalta karannut 15v. poika. Ja jos luet jotain negatiivista ja oudon kuuloista, voit olla aika varma, että se on trollin kirjoittama provo joka vielä itse vastailee itselleen lietsoakseen keskustelua ja hämmennystä ylipäätään. Luota vain siihen mitä itse oikeassa elämässä näet ja kuulet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kyllä oikeasti pitää päästä juttelemaan ensin, ennenkuin mitään treffejä suunnitellaan. Eikös se tinderi ole sitä varten? Että sen kautta voi jutella? Toki perinteisesti voi ihan kasuaalisti jutella missä vaan naisten kanssa kuten nyt ihmisten kanssa yleensäkin. Monet löytävät töistä, koulusta tai harrastuksista samanhenkisen puolison, ja varmasti siinä jutellaan paljonkin kaikenlaista ennenkuin toinen sitten rohkaistuu treffeille pyytämään. Kun etsitään puolisoa, ei siinä pidä hosua. Mutta miten sinä löydät puolisoa, kun ainoa huolesi on, että jos pyydät naista treffeille kahvilaan, sun pitää tarjota sille naiselle se kahvi? Kuin se kahviin käytetty pieni raha olisi se tärkein asia, eikä se että saa tutustua siihen naiseen josta on kiinnostunut ja nainen sinuun.

 

Ensinnäkin, en sanonut halaistua sanaa

Kuka on tämä "se toinen" josta puhut?