Lue keskustelun säännöt.
Vain 1/3 yhdeksäsluokkalaisista osasi nimetä kartalta Suomenlahden. Selkämeren tiesi yksi kolmestakymmenestä.
13.05.2024 |
Kysyttiin siis Itämeren osien nimityksiä. Kukaan ei tiennyt asumansa maakunnan tärkeimmän ja virtaamaltaan Suomen suurimman joen nimeä. Joki oli merkitty karttaan ja kysyttiin sen nimeä. Puolet oppilaista ei kyennyt nimeämään asukasluvultaan Etelä- ja Pohjois-Karjalan suurinta kaupunkia. Suomen kartalla oli siis piste ja piti kertoa mikä kaupunki on tuossa kohtaa. Oppilaista puolet pystyi nimeämään Saimaan. Saimaalle on koulun pihalta matkaa 16 kilometriä.
Näiden nimien pitäisi olla tuttuja tehtävistä, oppimateriaaleista ja kirjan kartoista. Niiden pitäisi myös olla esille arjessa. Eivät taida olla enää....
Kommentit (168)
Kolmasosa tiesi kuitenkin Adeninlahden? Missä siis serkut merirosvoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Äidin avustuksella tein täytekakkupohjan 10-vuotissynttäreille, ja tämä opetettiin myös seiskaluokalla köksän tunnilla. Kysypäs kuule nuorilta moniko osaa niistä edes syödä täytekakkua kun se on liian eksoottista. Monikohan niistä kuitenkin tietää täytekakun? 😝
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni teistä tietäjistä osaa esimerkiksi korjata elektroniikkaa, vaihtaa öljyt ja renkaat autosta, korjata pyörän(edes vaihtaa kumin?) ja tehdä ruokaa? Nämä ovat 100 kertaa hyödyllisempää tietoa kuin se missä Atlantti sijaitsee.
No minä osaan, mutta osaan myös maantietoa. Se, että on käsistään kätevä ei tarkoita etteikö pitäisi edes yleissivistys olla hallussa. Olen käynyt peruskoulun jälkeen ainoastaan amiksen, mutta ei se tarkoita, että silloin on ok olla tyhmä. Tiedän valitettavan moni työkavereita, jotka ovat oikein ylpeitä siitä, että osaavat rakentaa vaikka koko talon ulkomuistista, mutta eivät osaa lukea rakennuspiirustuksia. Minusta on junttia kehuskella tiedon puutteillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Äidin avustuksella tein täytekakkupohjan 10-vuotissynttäreille, ja tämä opetettiin myös seiskaluokalla köksän tunnilla. Kysypäs kuule nuorilta moniko osaa niistä edes syödä täytekakkua kun se on liian eksoottista. Monikohan niistä kuitenkin tietää täytekakun? 😝
Täytekakku tehdään aina itse.
Kukaan ei edes tykkää pahoista valmiakakuista.
Samoin jouluruoat tehdään itse.
No, tottakai kinkku paistetaan jouluna itse ja tehdään laatikkoruoat eikä olla uusavuttomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaisi minäkään näitä näyttää kartalta. Ei tule harrastettua purjehdusta tms minkä vuoksi tuijottelisin vesistökarttoja.
Vierailija kirjoitti:
Kolmasosa tiesi kuitenkin deninlahden? Missä siis serkut merirosvoaa.
Ai se on jossain Somaliassa? Mua nauratti kun eilen jollain videolla tuli vastaan tieto, että Somalian mannerlaatta irtoaa Afrikasta ja lipuu hiljalleen kohti Intiaa. Kommenteissa intialaiset toivottivat somalit tervetulleiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Äidin avustuksella tein täytekakkupohjan 10-vuotissynttäreille, ja tämä opetettiin myös seiskaluokalla köksän tunnilla. Kysypäs kuule nuorilta moniko osaa niistä edes syödä täytekakkua kun se on liian eksoottista. Monikohan niistä kuitenkin tietää täytekakun? 😝
Täytekakku tehdään aina itse.
Kukaan ei edes tykkää pahoista valmiakakuista.
Samoin jouluruoat tehdään itse.
Lapset ei ole koskaan osanneet syödä täytekakkua. Voileipäkakku on ihan mahdottomuus. Ihan aina on syntymäpäivillä tenavat halunneet jäätelöä ja aikuiset kakkua.
Nykyään teinitkään ei opettele aikuisten ruokamieltymyksiä koska sitä ei opeteta. Esimerkkinä vaikkapa armeijassa ei varusmiehille mene enää ollenkaan kahvia, koska kaikki juo energiajuomia. Kakut ja kahvit on kuule nykyään Wanhojen ihmisten eli X-sukupolven ja boomerien mummojuttu. Kaksikymppiset ei tykkää kakuista. Joku mummo voi keulia sillä että tekee nämä mummoherkut itse. 😃
Vierailija kirjoitti:
No, tottakai kinkku paistetaan jouluna itse ja tehdään laatikkoruoat eikä olla uusavuttomia.
Näitä sitten mummot tarjoaa ja ovat nyreissään, kun ei lanttulaatikko eikä sinappisilli uppoa. Vaihda nyt edes kalkkunaan jos kutsut nuorempaa polvea, ettei niiden tarvi lähtiessä kaartaa Mäkkärin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voi uskoa, ettei keskiverto-oppilas tietäisi Itämeren osia tai maakuntien suurimpia kaupunkeja tai vaikka suurimpia järviä, ennen tuollaiset opittiin jo kansakoulussa. Muistan pitäneeni neljännellä luokalla esitelmän Maarianhaminasta, jokainen piti jostain Suomen kaupungista.
Kansakoulussa opittiin juu. Nykyään nuorten aivot ovat muuttuneet ja oppiminen ei tahdo enää onnistua.
Kaikki mahdollinen oppimiseen liittyvä on muuttunut ihan muutamassa vuodessa. Kysyin tutuilta yläkoululaisilta, että koskahan Suomi on itsenäistynyt. He epäilivät 1700-lukua, mutta totesivat mulle sitten, ettei päivämäärien muistaminen ole tärkeää. Se sen sijaan on, että ymmärtää, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Että joo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas ihmettelen, miten jotkut aikuiset jaksavat päivästä toiseen syylistää, parjata, haukkua lapsia ja nuoria? Ei ihme, jos nuoret voivat pahoin, kun aikuisille mikään ei riitä, tai ole kylliksi, vaikka mitattiin millä mittarilla tahansa, tämän päivän nuorilla on parempi yleissivistys, puhuvat useampaa kieltä ja hallitsevat monia taitoja ja osaamista, mitä aikaisemmat sukupolvet.
Tämän päivän alle 25v suurimmalla osalla, peruskoulun lisäksi on suoritettu toisen asteen koulutus, joko lukio tai ammattikoulu, joka on uusi ilmiö ja tullut vasta 2000-luvulla. Ja myöhemmin useampi tutkinto.
Miten ap. kaltaiset aloitukset ja syyllistäminen auttaa lapsia ja nuoria tai parantaa heidän hyvinvointia ja tiedon oppimista?
Ja jos lapset eivät opi koulussa perustietoja, eihän se ole heidän syy, vaan syyllinen löytyy peiliin katsomalla meistä aikuisista, vanhemmista, opettajista, päättäjistä ja yhteiskunnan ilmapiiristä. Ei se ole suinkaan lapsen syy.
Ja mitä ap on aikonut tehdä asialle, jotta lapset hallitsivat ja oppisivat koulussa tärkeitä asioita?
Vierailija kirjoitti:
Kuulin kun yksi yläkoulun luokka tuli maantiedon kokeesta. Joku kysyi toiselta, mikä se merialue onkaan Suomen ja Ruotsin välissä, oliko se Välimeri... kaveri myönteli että joo.
Loogista !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas ihmettelen, miten jotkut aikuiset jaksavat päivästä toiseen syylistää, parjata, haukkua lapsia ja nuoria? Ei ihme, jos nuoret voivat pahoin, kun aikuisille mikään ei riitä, tai ole kylliksi, vaikka mitattiin millä mittarilla tahansa, tämän päivän nuorilla on parempi yleissivistys, puhuvat useampaa kieltä ja hallitsevat monia taitoja ja osaamista, mitä aikaisemmat sukupolvet.
Tämän päivän alle 25v suurimmalla osalla, peruskoulun lisäksi on suoritettu toisen asteen koulutus, joko lukio tai ammattikoulu, joka on uusi ilmiö ja tullut vasta 2000-luvulla. Ja myöhemmin useampi tutkinto.
Miten ap. kaltaiset aloitukset ja syyllistäminen auttaa lapsia ja nuoria tai parantaa heidän hyvinvointia ja tiedon oppimista?
Ja jos lapset eivät opi koulussa perustietoja, eihän se ole heidän syy, vaan syyllinen löytyy peiliin katsomalla meistä aikuisista, vanhemmista, opettajista, päättäjistä ja yhteiskunnan ilmapiirist
Tässä päästiinkin yhteen lisäsyyhyn, mikä nykynuorissa on vikana. Mitään ei saa sanoa eikä vaatia eikä vertailla, koska heti iskee masennus ja ahdistus ja paniikkihäiriö ja posttraumaattinen häiriö ja syömishäiriö ja itsetuhoajatukset.
Nykynuoret eivät todellakaan puhu useampia kieliä, kun taas aiemmin opiskeltiin yleisesti lukioissa neljääkin eri kieltä ja äidinkieltä viidentenä. Yleissivistys ja osaaminen on ollut jo pitkään vapaassa pudotuksessa. Tämän sanominen tuskin loukkaa nuoria, koska siihen pitäisi ymmärtää mitä vapaa pudotus tässä tarkoittaa.
Tätä samaa mantraa on veisannyt jokainen sukupolvi.
Ennen haukuttiin, kuinka pojat ovat liian laihoja armeijaan, nyt ne ovat liian lihavia.
Tai nuoret eivät osaa edes vastata oikein puhelineen, nyt valitetaan, kuinka he ovat ruudulla liikaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vinettoa/nuoret-eivat-osaa-mitaan-mutt…
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa mantraa on veisannyt jokainen sukupolvi.
Ennen haukuttiin, kuinka pojat ovat liian laihoja armeijaan, nyt ne ovat liian lihavia.
Tai nuoret eivät osaa edes vastata oikein puhelineen, nyt valitetaan, kuinka he ovat ruudulla liikaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vinettoa/nuoret-eivat-osaa-mitaan-mutt…
Oi niitä aikoja kun nuoret vielä vastasivat puhelimeen. 🤣 Nykyään on tosi outoa jos joku SOITTAA!
"Tässä päästiinkin yhteen lisäsyyhyn, mikä nykynuorissa on vikana. Mitään ei saa sanoa eikä vaatia eikä vertailla, koska heti iskee masennus ja ahdistus ja paniikkihäiriö ja posttraumaattinen häiriö ja syömishäiriö ja itsetuhoajatukset.
Nykynuoret eivät todellakaan puhu useampia kieliä, kun taas aiemmin opiskeltiin yleisesti lukioissa neljääkin eri kieltä ja äidinkieltä viidentenä. Yleissivistys ja osaaminen on ollut jo pitkään vapaassa pudotuksessa. Tämän sanominen tuskin loukkaa nuoria, koska siihen pitäisi ymmärtää mitä vapaa pudotus tässä tarkoittaa. "
Kukas heidät on kasvannut ja mistä huonogeenisyys on periintynyt? Geenit tulevat vanhemmilta, isovanhemmilta ja suvulta, useamman sukupolven ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei karttoja ulkoa tarvitse osata. Riittää, että olisi silmät auki vaikkapa auton kyydissä istuessa. Tie alueen tärkeimpään shoppailukaupunkiin kulkee tuon joen yli.
Nykyään tilataan netistä, boomer!
Kaikki mahdollinen oppimiseen liittyvä on muuttunut ihan muutamassa vuodessa. Kysyin tutuilta yläkoululaisilta, että koskahan Suomi on itsenäistynyt. He epäilivät 1700-lukua, mutta totesivat mulle sitten, ettei päivämäärien muistaminen ole tärkeää. Se sen sijaan on, että ymmärtää, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Että joo...
Miksi olisi tärkeämpää muistaa joku merkityksellinen, historiallinen päivämäärä, mutta ei kuitenkaan tietäisi miksi tuo päivämäärä on historiallisesti merkityksellinen?
Huomaa, että osa pyöräilijöistä ei omista ajokorttia, ne ei tiedä liikennesäännöistä mitään.