Lue keskustelun säännöt.
Vain 1/3 yhdeksäsluokkalaisista osasi nimetä kartalta Suomenlahden. Selkämeren tiesi yksi kolmestakymmenestä.
13.05.2024 |
Kysyttiin siis Itämeren osien nimityksiä. Kukaan ei tiennyt asumansa maakunnan tärkeimmän ja virtaamaltaan Suomen suurimman joen nimeä. Joki oli merkitty karttaan ja kysyttiin sen nimeä. Puolet oppilaista ei kyennyt nimeämään asukasluvultaan Etelä- ja Pohjois-Karjalan suurinta kaupunkia. Suomen kartalla oli siis piste ja piti kertoa mikä kaupunki on tuossa kohtaa. Oppilaista puolet pystyi nimeämään Saimaan. Saimaalle on koulun pihalta matkaa 16 kilometriä.
Näiden nimien pitäisi olla tuttuja tehtävistä, oppimateriaaleista ja kirjan kartoista. Niiden pitäisi myös olla esille arjessa. Eivät taida olla enää....
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoret tietävät ja osaavat eri asioita kuin aiemmat sukupolvet.
Anna esimerkki tai kaksi. Some ei kelpaa.
Ei some, mutta ylipäätään tämän ajan verkkoalustat ja esim. tekoälyn käyttö. Informaatioteknologian merkitys yhteiskunnassa ja työelämässä kasvaa jatkuvasti.
Juu ei. Oppilaat eivät osaa käyttää tehokkaasti edes googlea. Opettajana käytän tekoälyäkin selvästi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1990-luvulla koulussa seiskan arvosana oli hikisen työn takana. Nykyasteikoilla entinen seiska on nykyinen yhdeksän. Aikaisemmalla kasin suorituksella napsahtaa nykyään kymppi. Ei ihme, että nykyajan mukulat ovat niin polleina arvosanoistaan, kun aikaisemmalla keskivertosuorituksella satelee kymppejä kokeista ja todistukseen.
1980-luvulla ysiin riitti paikalla oleminen!!
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni teistä tietäjistä osaa esimerkiksi korjata elektroniikkaa, vaihtaa öljyt ja renkaat autosta, korjata pyörän(edes vaihtaa kumin?) ja tehdä ruokaa? Nämä ovat 100 kertaa hyödyllisempää tietoa kuin se missä Atlantti sijaitsee.
Vanhemmat duunarisukupolvet pääsivät keulimaan sillä, että vaikka eivät osaakaan niitä koulussa opetettavia mielestään turhia nippelitietoja, he osaavat paljon hyviä ja tarpeellisia käytännöntaitoja. Näillä nykynuorilla ei ole sitäkään mihin vedota, koska ei ne lukuaineissa pärjäämättömät oikein osaa niitäkään.
Peruskoulussa kyllä opetetaan kotitaloutta, joten normaali ruuanlaitto onnistuu kyllä kaikilta jotka ovat sen koulussa oppineet. Samoin teknisessä käsityössä opetettiin myös pyörän sisäkumin paikkaus. 😃 Vaan sanovat nuo opettajat, että nykynuorille ei sovi enää kovin monimutkaiset reseptit kun ei riitä keskittymiskyky eikä kaikilla lukutaitokaan. Jälkimmäisen voi toki ohittaa sillä että katsoo ohjeet TikTok-videolta. 😝
Nuo tiedot eivät ole sellaisia, mitkä pitäisi osata ulkoa. Mitä noilla tiedolla tekee normielämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990-luvulla koulussa seiskan arvosana oli hikisen työn takana. Nykyasteikoilla entinen seiska on nykyinen yhdeksän. Aikaisemmalla kasin suorituksella napsahtaa nykyään kymppi. Ei ihme, että nykyajan mukulat ovat niin polleina arvosanoistaan, kun aikaisemmalla keskivertosuorituksella satelee kymppejä kokeista ja todistukseen.
1980-luvulla ysiin riitti paikalla oleminen!!
1980-luvulla kaikki olivat koulussa paikalla, siis sekä läsnä että rauhallisesti paikoillaan. Ysejä ja kymppejä sai tyyliin kolme tai neljä luokasta. Nykyään yleisimmät numerot luokassa ovat kaseja ja ysejä.
Tuttu opettaja sanoo, että ei hän anna kenellekään seiskaa huonompaa numeroa, tähän painostetaan koulun taholta. Kuutosella pelotellaan tenavia että jos ei tee kokeita niin saa kuutosen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo tiedot eivät ole sellaisia, mitkä pitäisi osata ulkoa. Mitä noilla tiedolla tekee normielämässä?
Vähän vaikea on seurata tai ymmärtää yhdenkään päivän uutisia ilman noita tietoja, jos ei ymmärrä vaikkapa mitä tarkoittaa kun kerrotaan Venäjän tiedustelutoiminnan lisääntyneen Suomenlahdella.
Tästä voidaan tietysti jatkaa vääntämistä, että miksi ihmeessä pitäisi tietää mitä on tiedustelu, toiminta, lisääntyminen, Venäjä tai uutiset. No siksi että ei olisi umpitampio ja helposti hyväksikäytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1990-luvulla koulussa seiskan arvosana oli hikisen työn takana. Nykyasteikoilla entinen seiska on nykyinen yhdeksän. Aikaisemmalla kasin suorituksella napsahtaa nykyään kymppi. Ei ihme, että nykyajan mukulat ovat niin polleina arvosanoistaan, kun aikaisemmalla keskivertosuorituksella satelee kymppejä kokeista ja todistukseen.
1980-luvulla ysiin riitti paikalla oleminen!!
1980-luvulla kaikki olivat koulussa paikalla, siis sekä läsnä että rauhallisesti paikoillaan. Ysejä ja kymppejä sai tyyliin kolme tai neljä luokasta. Nykyään yleisimmät numerot luokassa ovat kaseja ja ysejä.
Tuttu opettaja sanoo, että ei hän anna kenellekään seiskaa huonompaa numeroa, tähän painostetaan koulun taholta. Kuutosella pelotellaan tenavia että jos ei tee kokeita niin saa kuutosen.
Yläkoulussa luokan parhaat saavat opettamissani aineissa seiskoja. Kiitettäviä tulee ehkä kerran kolmessa vuodessa. Nämä kiitettäviä saaneet kirjoittavat muutamaa vuotta myöhemmin ylioppilaskokeessa E:n tai L:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin vähäpätöisten vesialueiden nimiä pitäisi tietää? Ei varmasti joku Bill Gates tai Warren Buffett olisi osannut nimetä niitä.
Miksi amerikkalaisten niitä pitäisi ostakaan kun eivät asu täällä? Heille tärkeämpiä ovat omat lähivesialueensa.
Ei nuo ole tavalliselle suomalaiselle mitään lähivesialueita. Minulle lähivesialue on Töölönlahti.
Elämänpiirisi taitaa olla aika suppea, jos Töölönlahti on lähivesialue, mutta Suomenlahti ei :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaista jokea ei tartte osata nimetä. Mutta kyllä pitää tietää suurinpiirtein missä on Suomenlahti, Atlantti ja Saimaa.
Kerrotko vielä miksi pitää?
Lol, mä niin muistan ne takarivin taavit, jotka oli aina vinkumassa, että miks tätä tai tuota pitää opetella. Mikähän siinä asioiden oppimisessa on niin vastenmielistä, miksi jotkut Tahtoo olla tyhmiä?!? No jonnekin katosivat, kun muut jatkoivat lukioon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^^ Viidennes ylioppilaista saa sen kiitettävän arvosanan riippumatta vuosikerran kyvyistä. Jos sinulle osuu joku tähän viidennekseen kuuluva kohdalle kerran kolmessa vuodessa, niin osaako siellä luokalla edes nimeänsä kirjoittaa? 🤣 Valioyksilöitä niin ope kuin oppilaatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätäpä se on, kun koulusysteemi uudistettiin. En kyllä ymmärrä, mitä vikaa entisessä oli. Silloin opittiin asioita. Kertotaulua opeteltiin niin, että luokka seisoi. Jokaiselle tuli vuoronperään oma laskutoimitus. Jos vastasit oikein, sait istua. Jos et, seisoit niin monta kierrosta, että vastasit lopulta oikein omalla vuorolla. Siinä kävi nopeasti selväksi, kenelle tuli kotiläksyksi kertotaulut. Ja seuraavana päivänä taas seisottiin, ja käytiin läpi kertotauluja. Nykyisin kirjatkin on ohuempia, ettei lasten tarttis vaan lukea niin paljon..
Mummini oli kansakoulunopettaja ja aina meillä ollessaan tenttasi minulta kertotaulua. Sanoi, että ne pitää osata vaikka unissaan. Kertoi myös, mitkä ovat vaikeimmat muistaa. Kiitos hänelle ihana rakas mummini! Osasin ne kuin vettä vaan eikä tarvinnut jäädä seisomaan. Niin ja osaan edelle
Eikä Suomessa edes tarvitse opetella 11:n 12:n 13:n jne. kertotaulua niin kuin joissain maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 ja 12 kertotaulut täytyy opettaa niissä maissa, missä mittayksiköt eivät perustu kymmenjärjestelmään. Toki voisi olla ihan hyvää aivotreeniä täälläkin ja auttaa ymmärtämään isompia lukuja kun mennään sen kymmenen ylitse.
En kyllä voi uskoa, ettei keskiverto-oppilas tietäisi Itämeren osia tai maakuntien suurimpia kaupunkeja tai vaikka suurimpia järviä, ennen tuollaiset opittiin jo kansakoulussa. Muistan pitäneeni neljännellä luokalla esitelmän Maarianhaminasta, jokainen piti jostain Suomen kaupungista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Onhan se nyt outoa ja herättää kummastusta, että koulussa parhaillaan luetaan sitää maantietoa tietyistä asioista ja siltikään päähän ei imeydy mitään. Vuosien saatossa taatusti paljon unohtuu, mutta mielestäni tuollainen osaamattomuus viittaa siihen että läksyjä ei lueta, ei kiinnosta, ei huvita, ovat laiskoja tai eivät ymmärrä kieltä tai ylipäänsä koulunkäymisen tarkoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Uusavuttomat perheet tunnistaa leipomo kakuista kahvipöydässä.
Onhan meillä uusavuttomia aikuisia joilla ei ole ajokorttia.
Ei minua ainakaan voisi vähempää kiinnostaa jonkun järven tai lahden nimi. Miksi ne pitäisi osata tietää?
Vierailija kirjoitti:
Onhan meillä uusavuttomia aikuisia joilla ei ole ajokorttia.
Ajokortti kuuluu yleissivistykseen.
Minun lähivesialue on Porvoonjoki. Se laskee kyllä lopulta Suomenlahteen. On se Itämeri aika lähellä monille suomalaisille, varsinkin rannikkokaupungeissa kuten Porvoossa tai Helsingissä.