Lue keskustelun säännöt.
Vain 1/3 yhdeksäsluokkalaisista osasi nimetä kartalta Suomenlahden. Selkämeren tiesi yksi kolmestakymmenestä.
13.05.2024 |
Kysyttiin siis Itämeren osien nimityksiä. Kukaan ei tiennyt asumansa maakunnan tärkeimmän ja virtaamaltaan Suomen suurimman joen nimeä. Joki oli merkitty karttaan ja kysyttiin sen nimeä. Puolet oppilaista ei kyennyt nimeämään asukasluvultaan Etelä- ja Pohjois-Karjalan suurinta kaupunkia. Suomen kartalla oli siis piste ja piti kertoa mikä kaupunki on tuossa kohtaa. Oppilaista puolet pystyi nimeämään Saimaan. Saimaalle on koulun pihalta matkaa 16 kilometriä.
Näiden nimien pitäisi olla tuttuja tehtävistä, oppimateriaaleista ja kirjan kartoista. Niiden pitäisi myös olla esille arjessa. Eivät taida olla enää....
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaista jokea ei tartte osata nimetä. Mutta kyllä pitää tietää suurinpiirtein missä on Suomenlahti, Atlantti ja Saimaa.
Kerrotko vielä miksi pitää?
Lol, mä niin muistan ne takarivin taavit, jotka oli aina vinkumassa, että miks tätä tai tuota pitää opetella. Mikähän siinä asioiden oppimisessa on niin vastenmielistä, miksi jotkut Tahtoo olla tyhmiä?!? No jonnekin katosivat, kun muut jatkoivat lukioon...
Nyt ne samat vetää miljoonatiliä jollain kaivinkoneliikkeellä ja lukion ryynänneet on 9€ päiväpalkalla laittamassa kirjoja hyllyyn kirjastoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vuonna 1932 osa nuorista oli liian laihoja armeijaan:
Pari vuotta sitten oli minulla tilaisuus selostaessani sanomalehdille silloin pidettyjen kutsuntojen tuloksia tuoda julki eräitä surullisia havaintoja siitä, miten meillä huomattava osa kutsuntaiässä olevaa asevelvollista nuorisoa on ruumiillisesti kehittymätöntä, heikossa ravitsemustilassa ja kitukasvuista, nimimerkki Sotaväen ylilääkäri kirjoitti. HS vuonna 1932
Vuonna 1959 nuoret eivät osanneet soittaa puhelimella:
Modernit nuoret eivät osaa oppikouluista päästyään käyttää puhelinta oikein, he eivät osaa korjata yksinkertaisia sähköistettyjä käyttövälineitä, eikä heille ole opetettu joka miehen psykologiaa, Helsingin Sanomat kertoi. HS vuonna 1959
Vuonna 1962 nuoret eivät osanneet kirjoittaa:
Tosiasia kuitenkin on, että nykyajan nuoret eivät osaa kirjoittaa ollenkaan, joten teräskynän ansiot ovat kyllä olemattomat. Ja koska nuoret eivät missään tapauksessa osaa muuta kuin pahoinpidellä kirjaimia, on ihan samantekevää, pahoinpitelevätkö he niitä teräskynän avulla vai kuulakärkikynän johdatuksella, Helsingin Sanomien Uudet tuulet -palstalla kerrottiin, kun keskusteltiin kuulakärkikynien sallimisesta kouluissa- HS vuonna 1962
Vuonna 1972 nuoret eivät osanneet tanssia:
Hätähuuto nuorison puolesta. Vanhemmat opettakaa heille polkka, jenkka, tango ja valssi. Entäs sitten rimppa! Miksi koulut eivät järjestä teini-ikäisien ja vanhempien yhteisiä karkeloita, lehdessä ihmeteltiin.
HS vuonna 1972
Vuonna 1973 nuoret eivät osanneet matkustaa junassa:
Junaravintolan työntekijänä olen joutunut jatkuvasti ihmettelemään, miksi etupäässä nuoret matkustajat nousevat laiturilta suoraan ravintolavaunuun. Eivätkö he ymmärrä lukea ulkoseinistä, mikä mikin vaunu on? Mitään ajattelematta monet ryntäävät suoraan ravintolavaunuun tavaroineen, säkkeineen, laukkuineen, nyytteineen, sateenvarjoineen, kurakenkineen. Siinä seilataan sitten edestakaisin. Vedetään pöydiltä liinat, siinä menee maustetelineet pitkin lattioita"
Nyt ne samat vetää miljoonatiliä jollain kaivinkoneliikkeellä ja lukion ryynänneet on 9€ päiväpalkalla laittamassa kirjoja hyllyyn kirjastoissa.
juu näinhän se on. 😃 ne jotka eivät tiedä montako nollaa on miljoonassa ovat juuri niitä jotka tienaavat niitä. Vai hetkonen, oliko se niin että viimeiset nollat ei ole merkitseviä? 🤣
Jos mietin millaisia tyyppejä mun luokalla oli vuonna 1997 kun olin ysillä, niin enpä tiiä oisko nekään osanneet nimetä noita (tai vastaavia, kun ei asuttu Etelä-Karjalassa).
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1932 osa nuorista oli liian laihoja armeijaan:
Pari vuotta sitten oli minulla tilaisuus selostaessani sanomalehdille silloin pidettyjen kutsuntojen tuloksia tuoda julki eräitä surullisia havaintoja siitä, miten meillä huomattava osa kutsuntaiässä olevaa asevelvollista nuorisoa on ruumiillisesti kehittymätöntä, heikossa ravitsemustilassa ja kitukasvuista, nimimerkki Sotaväen ylilääkäri kirjoitti. HS vuonna 1932
Vuonna 1959 nuoret eivät osanneet soittaa puhelimella:
Modernit nuoret eivät osaa oppikouluista päästyään käyttää puhelinta oikein, he eivät osaa korjata yksinkertaisia sähköistettyjä käyttövälineitä, eikä heille ole opetettu joka miehen psykologiaa, Helsingin Sanomat kertoi. HS vuonna 1959
Vuonna 1962 nuoret eivät osanneet kirjoittaa:
Tosiasia kuitenkin on, että nykyajan nuoret eivät osaa kirjoittaa ollenkaan, joten teräskynän ans
Kuinka uuvelo pitää olla, että vetää huumoria jostain katovuosien aiheuttamasta aliravitsemuksesta? Aattele, se jengi veti aneemisena ja aliravittuna asepalveluksen huomattavan paremmin kuin nykyajan lihapatojen ääreltä revittävät Jonnet! Eikö yhtään herätä kunnioitusta menneitä sukupolvia kohtaan? Tässäkin auttaisi jos yhtään tuntisi historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia tyyppejä mun luokalla oli vuonna 1997 kun olin ysillä, niin enpä tiiä oisko nekään osanneet nimetä noita (tai vastaavia, kun ei asuttu Etelä-Karjalassa).
Tässä aloituksessa oltiin kuitenkin siellä Etelä-Karjalassa eli kysyttiin lähikaupunkeja. Ja kyllä meillä 1994-1995 piti opetella kaikki maailman valtiot ja niitä karttakokeessa kysyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Uusavuttomat perheet tunnistaa leipomo kakuista kahvipöydässä.
Jos on varaa maksaa kunnon leipomokakusta niin miksi kitsastella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa mantraa on veisannyt jokainen sukupolvi.
Ennen haukuttiin, kuinka pojat ovat liian laihoja armeijaan, nyt ne ovat liian lihavia.
Tai nuoret eivät osaa edes vastata oikein puhelineen, nyt valitetaan, kuinka he ovat ruudulla liikaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vinettoa/nuoret-eivat-osaa-mitaan-mutt…
Eiväthän ne puhelimiaan soittamiseen käytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia tyyppejä mun luokalla oli vuonna 1997 kun olin ysillä, niin enpä tiiä oisko nekään osanneet nimetä noita (tai vastaavia, kun ei asuttu Etelä-Karjalassa).
Tässä aloituksessa oltiin kuitenkin siellä Etelä-Karjalassa eli kysyttiin lähikaupunkeja. Ja kyllä meillä 1994-1995 piti opetella kaikki maailman valtiot ja niitä karttakokeessa kysyttiin.
Kuten huomaat, niin kirjoitin tuohon "tai vastaavia, kun ei asuttu Etelä-Karjalassa" :) eli tarkoitin, että enpä tiedä, olisivatko silloiset luokkakaverini osanneet nimetä lähikaupunkeja, joita maakunnassa oli. Toivottavasti tämä selitys selvensi sinulle mitä tarkoitin :)
Kyllä meidänkin piti opetella vaikka mitä koulussa, mutta kuten nykyäänkin, niin osaa porukasta ei kiinnostanut. Minä olin hikari ja opettelin kartat ulkoa, mutta minulla on kavereita, joilla meni Saksa ja Ranska sekaisin, eivätkä he osanneet nimetä Euroopan suurimpia jokia tai kertoa sitä, missä Amazonin sademetsä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trendaavat tiktok haasteet ovat varmasti paljon paremmin tiedossa kuin maantieto.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdollinen oppimiseen liittyvä on muuttunut ihan muutamassa vuodessa. Kysyin tutuilta yläkoululaisilta, että koskahan Suomi on itsenäistynyt. He epäilivät 1700-lukua, mutta totesivat mulle sitten, ettei päivämäärien muistaminen ole tärkeää. Se sen sijaan on, että ymmärtää, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Että joo...
Miksi olisi tärkeämpää muistaa joku merkityksellinen, historiallinen päivämäärä, mutta ei kuitenkaan tietäisi miksi tuo päivämäärä on historiallisesti merkityksellinen?
No kun ne eivät millään tavalla ole toisensa poissulkevat vaihtoehdot. Mun mielestä kuuluu ihan yleissivistykseen tietää, koska oma kotimaa on itsenäistynyt. Mua myös epäilyttää, että itsenäisyyden merkitystä on hankala kattavasti tajuta, ellei itsenäistymisen ajankohtaa osaa sijoittaa oikeaan historialliseen ajanjaksoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Valtaosa, oletan. No, useimmat miehet nyt ei viitsi vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni työssäkäyvä osaa leipoa täytekakun.
Valtaosa, oletan. No, useimmat miehet nyt ei viitsi vaivautua.
Sokerikakkupohjan resepti kuuluu yleissivistykseen, vaikkei täytekakkuja leipoisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä nuo on? Minä tiedän vain Itämeren ja Pohjanlahden. Veikkaamalla sanoisin, että Suomenlahti on Helsingin ja Tallinnan edustalla olevaa osaa Itämerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tottakai kinkku paistetaan jouluna itse ja tehdään laatikkoruoat eikä olla uusavuttomia.
Näitä sitten mummot tarjoaa ja ovat nyreissään, kun ei lanttulaatikko eikä sinappisilli uppoa. Vaihda nyt edes kalkkunaan jos kutsut nuorempaa polvea, ettei niiden tarvi lähtiessä kaartaa Mäkkärin kautta.
Kalkkuna on mautonta!!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdollinen oppimiseen liittyvä on muuttunut ihan muutamassa vuodessa. Kysyin tutuilta yläkoululaisilta, että koskahan Suomi on itsenäistynyt. He epäilivät 1700-lukua, mutta totesivat mulle sitten, ettei päivämäärien muistaminen ole tärkeää. Se sen sijaan on, että ymmärtää, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Että joo...
Eli jotenkin epämääräisesti numero 7 oli jäänyt mieleen, mutta..
Eliitin agenda etenee täydellisesti. Tyhmää kansaa on helpompi orjuuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1932 osa nuorista oli liian laihoja armeijaan:
Pari vuotta sitten oli minulla tilaisuus selostaessani sanomalehdille silloin pidettyjen kutsuntojen tuloksia tuoda julki eräitä surullisia havaintoja siitä, miten meillä huomattava osa kutsuntaiässä olevaa asevelvollista nuorisoa on ruumiillisesti kehittymätöntä, heikossa ravitsemustilassa ja kitukasvuista, nimimerkki Sotaväen ylilääkäri kirjoitti. HS vuonna 1932
Vuonna 1959 nuoret eivät osanneet soittaa puhelimella:
Modernit nuoret eivät osaa oppikouluista päästyään käyttää puhelinta oikein, he eivät osaa korjata yksinkertaisia sähköistettyjä käyttövälineitä, eikä heille ole opetettu joka miehen psykologiaa, Helsingin Sanomat kertoi. HS vuonna 1959
Vuonna 1962 nuoret eivät osanneet kirjoittaa:
Tosiasia kuitenkin on, että nykyajan nuoret eivät
Ja pelastivat muutamaa vuotta myöhemmin Suomen Neuvostoliiton valtaukselta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdollinen oppimiseen liittyvä on muuttunut ihan muutamassa vuodessa. Kysyin tutuilta yläkoululaisilta, että koskahan Suomi on itsenäistynyt. He epäilivät 1700-lukua, mutta totesivat mulle sitten, ettei päivämäärien muistaminen ole tärkeää. Se sen sijaan on, että ymmärtää, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Että joo...
Miksi olisi tärkeämpää muistaa joku merkityksellinen, historiallinen päivämäärä, mutta ei kuitenkaan tietäisi miksi tuo päivämäärä on historiallisesti merkityksellinen?
No kun ne eivät millään tavalla ole toisensa poissulkevat vaihtoehdot. Mun mielestä kuuluu ihan yleissivistykseen tietää, koska oma kotimaa on itsenäistynyt. Mua myös epäilyttää, että itsenäisyyden merkitystä on hankala kattavasti tajuta, ellei itsenäistymisen ajankohtaa osaa sijoittaa oikeaan historialliseen ajanj
On kyllä todella vaikeaa ymmärtää, miksi jollekin on tärkeää olla tietämättä milloin oma maa on itsenäistynyt.
Kukas heidät on kasvannut ja mistä huonogeenisyys on periintynyt? Geenit tulevat vanhemmilta, isovanhemmilta ja suvulta, useamman sukupolven ajalta.
Tätähän ei sovi sanoa, mutta viimeiset vuosikymmenet kaikkein eniten on lisääntynyt se heikoin aines. Siksi ne ei opi enää lukemaan, ja niille normaaleillekaan ei kyseinen seura tee hyvää.