Miksi oletetaan, että pikkulapsiperheiden vanhempien pitäisi jaksaa ilman lepoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puoliso ei anna sinulle hetken levähdystaukoa, vaan olet lapsista vastuussa yksin 24/7, on aika erota. Yhteiskunnan tehtävä ei ole ottaa laiskan vanhemman osuutta hoidettavakseen eikä sellaisen kanssa tule jäädä suhteeseen.

No varmaan tuollaisiakin puolisoita on, mutta yleensä se on kyllä sitä, että sitä lepotaukoa ei ehdi ottaa kumpikaan. Molempia tarvitaan arjen pyöritykseen ja menoihin. Monet asiat ovat toki esim. kouluikäisten perheissä itse valittuja, mutta kyllä vaatimukset usein tuntuvat tulevan paineena myös jotenkin yhteiskunnasta. Tunnen joitakin perheitä, joissa arki on aikataulutettu ihan minuutilleen, jotta perheessä aikuiset ehtivät tehdä töitä ja lapset ehditään ruokkia, hoitaa kotityöt siinä sivussa, kun kaikki illat ja viikonloput menevät lapsia ja nuoria kuskatessa ja kisoissa tai turnauksissa olemisessa. 

 

Älä liioittele. Hoidan yh:na kahden kilpatasolla jalkapalloa harrastavan teinin kuskaukset, ruuat ja kotityöt. Jotain on pahasti suunnittelussa/muiden vanhempien kanssa sovituissa kuskausvastuissa pielessä, jos toinen vanhempi ei voi rentoutua edes vaikka kävelylenkillä treenien tai alkulämppien aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kyrsii, kun jaksetaan hokea, että on sitä ennenkin vanhempina jaksettu vaikka 80- tai 90-luvulla.

Kuulemma tuolloin oli monissa paikoissa saatavana kotiapua, jos esimerkiksi vanhemmalla oli käsi paketissa. Työntekijä tuli laittamaan ruoat ja huolehtimaan lasten tarpeista. Tällaista ei enää ole.

Tuolloin oli jo pyykinpesukoneet ja tiskikoneet, ei tarvinnut käsin hoitaa noita. Eikä tuolloin monessa kodissa ollut mitään lehmien lypsämistä ja muuta, mihin näissä muisteloissa monet vetoavat.

Työelämä oli kevyempää ja jopa yhden ihmisen palkalla tuli toimeen. Näytäpä nykyisin paikka, jossa perhe voi hankkia duunari-isän palkalla omakotitalon, auton ja maksaa perheen elämisen, kun äiti hoitaa lapsia kotona.

Miksi duunarin palkalla pitäisi saada omakotitalo?

Koska muillakin on. Köyhille kuuluu se mikä rikkaillekin.#tasapäistäminen

ps Suomessa ei ole koskaan ollut kotirouva-kulttuuria. Suomea ei esim pidetty 50-luvulla tasa-arvoisena maana, kun naiset eivät palautuneet sotavuosien jälkeen kotiin työelämästä.

Kun Freud oli vielä muotia, sai sentään syyttää kaikesta äitiään. Nykyään syyllinen ovat rakenteet tai piilorakenteet.

Vierailija kirjoitti:

Kun Freud oli vielä muotia, sai sentään syyttää kaikesta äitiään. Nykyään syyllinen ovat rakenteet tai piilorakenteet.

Lapsuudessani Yleisradiosta tuli Urheiluruutu. Nyt Ylestä on tullut Uhreiluruutu. 80-luvulla kilpailtiin, kuka heittää keihästä pisimmälle. Uhreiluruudussa kilpaillaan, kuka heittää keihästä kaikkein lyhimmälle. Sen jälkeen etsitään syyllinen. Syyllinen on aina joku muu.

Tunnistan tuon ap:n "ongelman". Tuotahan ne ruuhkavuodet on. 

Ennen oli myös sellaisia töitä, joita pystyi tekemään kotona. Esim. Tädilläni oli 80-ja 90-luvuilla neljä omaa lasta ja siinä sivussa 4-5 hoitolasta. Sai kuukausipalkan ja lisäksi ruokarahan hoitolapsista. Kertoi,  että ruokaraha oli niin suuri, että sillä söi koko perhe+hoitolapset kuukauden. Ei nykyään ole tuollaisia. Eikä kuka tahansa pysty enää olemaan perhepäivähoitajana, sekin on muuttunut. Mies oli töissä tehtaassa. Lisäksi rakensivat omakotitalon, jossa oli kolme kerrosta ja 6 makuuhuonetta. Ei onnistuisi tuokaan.

Lapset pystyivät harrastamaan suht ilmaiseksi. Tai jos kummempia harrastuksia ei ollut, ei kukaan ihmetellyt. Nyt jos lapsella ei ole jotain harrastusta,  alkaa koulussa ja neuvolassa kysely.

Lapset leikkivät porukalla ulkona, ja ne työnnettiin ulos leikkimään. Isommat vahtivat pienempiä automaattisesti.  Nykyisin saa pelätä narkkareita, pedoja ja ties mitä. Lisäksi sellaista lapsimäärää ei ole enää, mitä ennen. Meidän lähellä asuu tasan tarkkaan 2 lasta. 

Työaikana oli ok käyttää lapsi neuvolassa tms. Nykyään hommaat vapaapäivän, teet tunnit sisään tms. Työpäivänä mitataan koko ajan tehokkuutta,  koko ajan pitää olla nopeampi ja tehdä enemmän. Kotona täytyy jaksaa olla hyvä vanhempi, auttaa läksyissä yms., koska kouluissa ei enää opeteta samalla tavalla, vaan jotain ihmeellisiä tehtäviä. Sen lisäksi odotetaan, että itse pudotat ne raskauskilot, koska et ole hyvä vanhempi, jos et onnistu itse vielä välissä harrastamaan. Yhteiskunta on muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen vela.

No eihän siinä kauaa aloituksesta kestänyt kun vela saapui paikalle kehumaan itseään. Esitteletkö itsesi uusille tuttavuuksille; "Hauska tavata, olen vela!!!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kyrsii, kun jaksetaan hokea, että on sitä ennenkin vanhempina jaksettu vaikka 80- tai 90-luvulla.

Kuulemma tuolloin oli monissa paikoissa saatavana kotiapua, jos esimerkiksi vanhemmalla oli käsi paketissa. Työntekijä tuli laittamaan ruoat ja huolehtimaan lasten tarpeista. Tällaista ei enää ole.

Tuolloin oli jo pyykinpesukoneet ja tiskikoneet, ei tarvinnut käsin hoitaa noita. Eikä tuolloin monessa kodissa ollut mitään lehmien lypsämistä ja muuta, mihin näissä muisteloissa monet vetoavat.

Työelämä oli kevyempää ja jopa yhden ihmisen palkalla tuli toimeen. Näytäpä nykyisin paikka, jossa perhe voi hankkia duunari-isän palkalla omakotitalon, auton ja maksaa perheen elämisen, kun äiti hoitaa lapsia kotona.

Miksi duunarin palkalla pitäisi saada omakotitalo?

Koska muillakin

Johtuu ihan siitä, että ne naiset olivat siellä työpaikoilla jo ennen sotia.

Vierailija kirjoitti:

Kun Freud oli vielä muotia, sai sentään syyttää kaikesta äitiään. Nykyään syyllinen ovat rakenteet tai piilorakenteet.

 Myönnän nyt asian, josta olen valaehtoisesti luvannut vaieta. Me kalpeapigmenttiset miehet pidämme joka vuosi salakokouksen, jossa keksimme ilkeilläksemme näitä rakenteita. 

Moni myös kuvittelee, että kun se äiti on kotona lasten kanssa, hän ehtii siinä sitten hoidella ja autella vaikka ketä ja mitä. Minun lapseton siskoni yrittää vyöryttää minua aina "piipahtelemaan" kauppakeskuksessa kilsan päässä, "kun kerran kotona olen".

Kahden pieenn lapsen kanssa (joilla vielä eri rytmi) ei kyllä niin vain kipaista hoitelemassa yhtään mitään tai haeta isoja postipaketteja tms.

Vierailija kirjoitti:

Moni myös kuvittelee, että kun se äiti on kotona lasten kanssa, hän ehtii siinä sitten hoidella ja autella vaikka ketä ja mitä. Minun lapseton siskoni yrittää vyöryttää minua aina "piipahtelemaan" kauppakeskuksessa kilsan päässä, "kun kerran kotona olen".

Kahden pieenn lapsen kanssa (joilla vielä eri rytmi) ei kyllä niin vain kipaista hoitelemassa yhtään mitään tai haeta isoja postipaketteja tms.

Etkö osaa sanoa ei? On oma valinta olla kynnysmatto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kyrsii, kun jaksetaan hokea, että on sitä ennenkin vanhempina jaksettu vaikka 80- tai 90-luvulla.

Kuulemma tuolloin oli monissa paikoissa saatavana kotiapua, jos esimerkiksi vanhemmalla oli käsi paketissa. Työntekijä tuli laittamaan ruoat ja huolehtimaan lasten tarpeista. Tällaista ei enää ole.

Tuolloin oli jo pyykinpesukoneet ja tiskikoneet, ei tarvinnut käsin hoitaa noita. Eikä tuolloin monessa kodissa ollut mitään lehmien lypsämistä ja muuta, mihin näissä muisteloissa monet vetoavat.

Työelämä oli kevyempää ja jopa yhden ihmisen palkalla tuli toimeen. Näytäpä nykyisin paikka, jossa perhe voi hankkia duunari-isän palkalla omakotitalon, auton ja maksaa perheen elämisen, kun äiti hoitaa lapsia kotona.

1980- ja 1990-luku pilasi lapset, heistä tuli kaiken keskipisteitä. 

 

Suurten ikäluokkien lapset eivät kyllä olleet keskipisteitä. Lapset jätettiin onneksi ison serkussarjan kanssa omine neuvoineen kun aikuiset juopottelivat. Kyllä karkkia ja limpparia riitti, mutta ei se korvannut dokaavia aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen vela.

No eihän siinä kauaa aloituksesta kestänyt kun vela saapui paikalle kehumaan itseään. Esitteletkö itsesi uusille tuttavuuksille; "Hauska tavata, olen vela!!!"

Kunhan vain totesin luettuani ap:n tekstin. Minusta ei olisi samaan rumbaan. Siksi onkin parempi, etten hanki lapsia.

Ei kai kukaan oleta etteivätkö pienten lasten vanhemmat kaipaisi lepoa. Asia nyt vaan on niin, että sen faktan tietää jo ennen lisääntymistä. Jos itsensä siihen kuseen kuitenkin saattaa, niin ikävä kyllä sitten maataan kuten on pedattu.

Aina tämä sama narina, ja ihan omasta vapaaetoisesta valinnasta kyse. Vaikka suomessa on alhainen syntyvyys, ei suomi juuri sinun lastasi kaipaa, ei tarvitse potea mitään syyllisyyttä jos juuri sinä jätät lisääntymättä ja päätät nauttia elämästä, kukaan ei voi sinua pakottaa vanhemmaksi. Jos kuitenkin teet tämän, oman ja täysin vapaaehtoisen, valinnan lisääntyä, niin voi voi. 

t: vela ,joka tehnyt tietoisen valinnan olla lisääntymättä, joten ei ole tätä(kään) ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kyrsii, kun jaksetaan hokea, että on sitä ennenkin vanhempina jaksettu vaikka 80- tai 90-luvulla.

Kuulemma tuolloin oli monissa paikoissa saatavana kotiapua, jos esimerkiksi vanhemmalla oli käsi paketissa. Työntekijä tuli laittamaan ruoat ja huolehtimaan lasten tarpeista. Tällaista ei enää ole.

Tuolloin oli jo pyykinpesukoneet ja tiskikoneet, ei tarvinnut käsin hoitaa noita. Eikä tuolloin monessa kodissa ollut mitään lehmien lypsämistä ja muuta, mihin näissä muisteloissa monet vetoavat.

Työelämä oli kevyempää ja jopa yhden ihmisen palkalla tuli toimeen. Näytäpä nykyisin paikka, jossa perhe voi hankkia duunari-isän palkalla omakotitalon, auton ja maksaa perheen elämisen, kun äiti hoitaa lapsia kotona.

Miksi duunarin palkalla pitäisi saada o

Johtuu ihan siitä, että ne naiset olivat siellä työpaikoilla jo ennen sotia.

Joillakin on kertomus siitä, miten naiset ovat "vasta" hiljalleen tulleet miesten rinnalle työelämään...

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kyrsii, kun jaksetaan hokea, että on sitä ennenkin vanhempina jaksettu vaikka 80- tai 90-luvulla.

Kuulemma tuolloin oli monissa paikoissa saatavana kotiapua, jos esimerkiksi vanhemmalla oli käsi paketissa. Työntekijä tuli laittamaan ruoat ja huolehtimaan lasten tarpeista. Tällaista ei enää ole.

Tuolloin oli jo pyykinpesukoneet ja tiskikoneet, ei tarvinnut käsin hoitaa noita. Eikä tuolloin monessa kodissa ollut mitään lehmien lypsämistä ja muuta, mihin näissä muisteloissa monet vetoavat.

Työelämä oli kevyempää ja jopa yhden ihmisen palkalla tuli toimeen. Näytäpä nykyisin paikka, jossa perhe voi hankkia duunari-isän palkalla omakotitalon, auton ja maksaa perheen elämisen, kun äiti hoitaa lapsia kotona.

Ei 80-luvulla saati 90-luvulla ollut yhtään mitään tuollaista saatavilla, jos lapset olivat päiväkodissa ja jos eivät olleet, niin ensisijaisesti heille hankittiin hoitopaikka, ei suinkaan terveelle ihmiselle kotiin piikaa. Ja jos  lapset ei olleet päiväkoti-ikäisiä, niin hoitajan kotiin sai rahalla, ei suinkaan maksutta.

Vierailija kirjoitti:

Aina tämä sama narina, ja ihan omasta vapaaetoisesta valinnasta kyse. Vaikka suomessa on alhainen syntyvyys, ei suomi juuri sinun lastasi kaipaa, ei tarvitse potea mitään syyllisyyttä jos juuri sinä jätät lisääntymättä ja päätät nauttia elämästä, kukaan ei voi sinua pakottaa vanhemmaksi. Jos kuitenkin teet tämän, oman ja täysin vapaaehtoisen, valinnan lisääntyä, niin voi voi. 

 

t: vela ,joka tehnyt tietoisen valinnan olla lisääntymättä, joten ei ole tätä(kään) ongelmaa.

Sinun vanhempana miettisin että voi kun olis päästänyt vaan lakanalle! 😩 Hukkaan meni jollain 18 vuotta elämästään sinua kasvattaessaan.

Vierailija kirjoitti:

Moni myös kuvittelee, että kun se äiti on kotona lasten kanssa, hän ehtii siinä sitten hoidella ja autella vaikka ketä ja mitä. Minun lapseton siskoni yrittää vyöryttää minua aina "piipahtelemaan" kauppakeskuksessa kilsan päässä, "kun kerran kotona olen".

Kahden pieenn lapsen kanssa (joilla vielä eri rytmi) ei kyllä niin vain kipaista hoitelemassa yhtään mitään tai haeta isoja postipaketteja tms.

Kumpi olikaan tyhmempi käyttäytyvä ja käytöksen mahdollistava? 

No tämäpä. Vanhempien pitäisi käytännössä lähteä synnäriltä töihin ja laittaa lapset päiväkotiin (koska eivät ole riittäviä ihmisinä, mikäli eivät käy töissä). Samaan aikaan kun kuitenkin vanhempien ajatellaan olevan juuri niitä ensisijaisia kasvattajia ja vastuussa lapsista. Esimerkiksi jos tapahtuu mitä tahansa, niin vanhempiahan siinä syynätään. äivän lapsen tarpeiden täyttämiseen. Ennen vanhaan varmaan tukittiin lapsen suut jos he vähääkään osoittivat eri mieltä. Nepsyt-sarjassakin oli juttua siitä, että lapsi otettiin huostaan, koska lapsen koulunkäynnissä oli ongelmia. Se oli äidille rangaistus, sillä kotioloissa ei ollut vikaa (vika oli riittämättömässä koulujärjestelmässä).

Nykyään varmasti on erilaisia standardeja kuin mitä esimerkiksi 80-luvulla. Nykyään jos lapsi juoksisi kadulle kun sekunniksi olisi huomio kääntynyt, niin joku olisi jo syynäämässä lastensuojeluilmoitusta. Sinänsä turvallisuus ja lapsen kehitystason huomiointi ovat parantuneet. Ei tulisi mielenkään jättää lapsia vaunuihin kaupan ulkopuolelle tai jättää kaukaloa autosta yms. Mutta nykyään kaikkea syynätään yhteisöllisyyden tunteen kustannuksella. Jos lapsi huutaa uhmissaan, niin vanhemmat kiduttavat ihan varmasti häntä, jonkin on oltava huonosti vaikka vanhempi olisi käyttänyt koko päivän lapsen hyvinvoinnin eteen.

Aikamoinen ristiriita siinä, että lapset pitää tavallaan antaa yhteiskunnan vastuulle jo vauvasta asti, mutta sitten jos järjestelmässä on vikaa ja lapsi myöhemmin oireilee, niin sehän on sitten vanhempien vika. Annettaisiin perheille kasvatusrauha ja mahdollistettaisiin sitä positiivisella asenteella, että suurin osa vanhemmista oikeasti haluaa lapsille vain hyvää. Sitä tuetaan esimerkiksi joustavilla työmahdollisuuksilla, osa-aikaisuudella ja riittävällä sosiaaliturvallakin tarvittaessa. Ei etsitä siis vikoja yksilöistä vaan mietittäisiin mikä rakenteissa on sellaista mikä tukee parhaiten perhe-elämää, vanhempien ja lasten hyvinvointia ja kasvua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni myös kuvittelee, että kun se äiti on kotona lasten kanssa, hän ehtii siinä sitten hoidella ja autella vaikka ketä ja mitä. Minun lapseton siskoni yrittää vyöryttää minua aina "piipahtelemaan" kauppakeskuksessa kilsan päässä, "kun kerran kotona olen".

Kahden pieenn lapsen kanssa (joilla vielä eri rytmi) ei kyllä niin vain kipaista hoitelemassa yhtään mitään tai haeta isoja postipaketteja tms.

Kumpi olikaan tyhmempi käyttäytyvä ja käytöksen mahdollistava? 

Mikä tarkalleen on tyhmempi käyttäytyvä? Siskoni tietenkin kun hän tuollaista edes ehdottaa ja vaatii. En minä sanonut että mitään tekisin. Opettele lukemaan!