Onko oikeasti kaksi lasta 2 vuoden ikäerolla ihan kamalaa?

Olipa ikäero mitä tahansa niin lapset yleensäkin on kamalia.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaikilla äideillä on näköjään uupumusta ja mt-ongelmia ym syitä viedä esikoinen päiväkotiin, ja tarkoitan kaikilla koska ei kukaan enää nykyään hoida lapsiaan kotona. Jotenkin en kyllä usko asian näin olevan. Eiköhän se ola oma mukavuus joka ajaa kaiken ohi. Ja sattuu totuus kyllä

Kukaan ei jaksa hoitaa. Vanhemmat ja kasvattajat on lopen uupuneita.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja sisarellani on iso ikäero eli lähes kuusi vuotta ja me emme koskaan ole olleet millään lailla läheisiä. Minä olin hänellä vain kiusankappale lapsena ja aikuisina emme oikeastaan ole lainkaan tekemisissä. Korkeintaan juhlissa näemme tai joskus harvoin olemme käymässä vanhemmilla yhtä aikaa.

Voisit olla se kiusankappale myös kahden vuoden ikäerolla, jos äitisi olisi pakottanut teidät leikkimään yhdessä. Osa vanhemmista pistää sen nuoremman aina sen vanhemman vah.. eiku leikittäväksi. 

Itselläni ikäeroa siskon kanssa 1v2kk, olemme aina toimineet yhdessä eikä ole muita sisaruksia. Ehkä äidillekin oli helppoa kasvattaa meidät kun oli pieni ikäero, ei ole valittanut.

Ei ole. Pikemminkin helpompaa kuin lapset isolla ikäerolla.

Halusin aina kaksi lasta koska itsellä on 2 v nuorempi sisar ja hän on minulle todella rakas, lapsuuden paras leikkiseura ja aikuisuuden tuki ja turva. Vauvan voi laittaa kantoliinaan tai kärryyn ja mennä puistoon jossa isompi voi leikkiä. Heti kun pienempi oppii kävelemään niin siinä on sellainen parivaljakko, joka tekee kaiken yhdessä. Vähän sama tuo pieni ikäero on kuin kaksoset, että aluksi on raskasta, mutta sitten helpompaa kuin muilla. Tai ainakin luulen kun katson noita isojen ikäerojen perheitä, että siellä joutuu tekemään aina kahdenlaisia asioita, meillä oli aina samat jutut molemmille kiinnostavia. 

Meillä keskimmäisien väli 1v3kk ja ovat olleet aina toistensa parhaat kaverit. Ihania vuosia kun muksut olivat pieniä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvä ikäero ja ei yhtään kamalaa t. 4 lasta ja kaikilla n. 2v ikäero :)

Kohteletko sitä vanhinta lasta kuin aikuista ja muut ovat äipän ikuisia vauvoja? On rankkaa olla tuollaisen katraan vanhin lapsi,  jos äiti vielä kaataa näiden "pienempien" murheet sen vanhimman niskaan. Erkaannuttaa sen vanhimman tehokkaasti lapsuudenkodistaan. 

Myös meillä on 4 lasta ja kaikilla vähän yli kahden vuoden ikäero. Nyt ovat aikuisia, perheellisiä ja edelleen toimivat hyvänä tiiminä. Tavataan usein ja pidetään mukavaa; aikuiset ja lapset. :)

Itse kasvoin aikuisten keskellä ainoana lapsena itsenäiseksi (vähän liiankin), joten en tarvinnut "lapsikaveria" omasta lapsesta. Osasin kyllä erottaa aikuisen ja lapsen roolit.

Toisaalta itselläni oli ihanat kokemukset kahdenkin nelipäisen serkkujoukon kanssa ihanista lapsuuskesien yhteisistä leikeistä. Sellaisen lapsuuskokemuksen halusin omille lapsillenikin järjestää. Vietin myös aikaa serkkujen perheissä - asuivat kaukana, joten kyläilyt heidän luonaan kestivät vähintään viikon, tavallisemmin kaksi viikkoa. Tuolloin näin sen lapsiperhedynamiikan.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka sanotte, että lapsista on tullut toistensa parhaita kavereita, ovatko lapset keskenään samaa vai eri sukupuolta? 

Meidän lapset ovat samaa sukupuolta ja tämä hieman mietityttää - mitä jos parhaiden kaverusten sijaan tuleekin vain keskinäistä vertailua ja kilpailua, kun on sama sukupuoli ja pieni ikäero. 

Nuorimmaisillamme on vähän yli kaksi vuotta. Todettiin, että tulee olemaan kaksi vauvaa, joten hankittiin kaksosten rattaat, joihin pantiin heti yhdessä. Siinä hitsautuivat toisiinsa niin, että ovat yhä aikuisinakin läheiset, vaikka on jo perhe molemmilla. Isomman tullessa murrosikään, nuorempi oli hetken hukassa kun vanhemmalla alkoivat murrosikäisen menemiset kavereiden kanssa. Muutaman vuoden päästä tasoittui ja alkoivat kulkea samoissa porukoissa. - Eri sukupuolta ovat.

Lapsenlapset, samaa sukupuolta, tulivat parhaiksi kavereiksi heti kun toinenkin alkoi pysyä tolpillaan ja pysyi myös menossa mukana.