Lue keskustelun säännöt.
Isovahemmat lausuu väärin lapsen nimen. Kyllä hävetti sukujuhlissa, kun mummo kutsui poikaa...
10.05.2024 |
Hän kovan ääneen huusi "Pensamin"! Kyllä ihmiset katsoivat. Pojan nimi on Benjamin ja sen voi lausua ihan niin, kuin se kirjoitetaan. Varsinkin jos oikea oppiminen lousuminen on noin heikkoa.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti nauratti toi Tesla 😆
Entäpä sitten Mercedes?
Miten omituista nimetä tytär auton mukaan!
Oletan, että vitsailet?
No en vitsaile, lapsen isä on Mersumies, kaikki autot olleet mersuja.
Mercedes niminen auto on saanut nimensä naisen nimestä. Muistaakseni luojansa tyttäreltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joeli ja Hanssi, kun poikien nimet on Joel ja Hans. MIKSI vanhemmat kutsuu lastaan nimellä JOELI jos hänen nimi on Joel? Vielä pahempi on Eemili. Se on Eemil. Onko tämä joku hämäläinen piirre lisätä i nimen perään?
Ihan on suomen kielen piirre. Suunnilleen kaikkiin lainasanoihin on suomessa vaan lisätty se i. Mug= muki, munk=munkki.
Suomessa nimet äännetään kuin ne on kirjoitettu. Monelta on jäänyt äikän tunnit väliin kun antanut nimiä, jotka eivät soinnu suomalaiseen ääntämykseen. Siksi nämä vanhat raamatun nimetkin ovat aikanaan saaneet oman nimimuotonsa Suomessa. Vaikka siellä kirkonkirjoissa on ollut niillä isoisäisäisävainailla nimenä se Sylvester siellä kirkonkirjoissa niin ei ne sitä Sylvesteriksi ole kutsuneet vaan Sipiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi nolea. Etenkin kun tätähän ei voinut mitenkään etukäteen arvata kun omia vanhempiaanhan ei tunne, eikä muutenkaan kukaan järkevä ihminen ota lapsiaan nimetessään huomioon sitä sosiaalista ympäristöä, jossa nämä tulevat elämään.
No itse en ainakaan tajunnut pelätä ylimääräistä i:tä nimien perässä. En tiedä mistä isovanhemmat ne sinne keksi.
T. Ellenin ja Noelin äitiEi ole varmaan kovinkaan monta alkuperältään suomalaista nimeä, jotka päättyvät konsonanttiin. En keksi yhtään.
Elias tulee itselle mieleen
Vierailija kirjoitti:
Älyttömiä ulkomaalaisia nimiä suomalaisille Jurvasille.
Lapsen päiväkotikaveri oli juuri joku jurvanen, ja sen etunimi oli Jonathan joka piti ääntää juuri niinkuin se kirjoitetaan. Ei dzonäthän eikä Joonatan vaan Jonathan. H kuuluu keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joeli ja Hanssi, kun poikien nimet on Joel ja Hans. MIKSI vanhemmat kutsuu lastaan nimellä JOELI jos hänen nimi on Joel? Vielä pahempi on Eemili. Se on Eemil. Onko tämä joku hämäläinen piirre lisätä i nimen perään?
Ihan on suomen kielen piirre. Suunnilleen kaikkiin lainasanoihin on suomessa vaan lisätty se i. Mug= muki, munk=munkki.
Samoin on kaikissa Maailman kielissä. Siksipä keskiajalla puhuttiin "munkkilatinasta", sillä latina oli tuolloin oppineiden ja Kirkon kieli, mutta kaikki kirkon palvelijat äänsivät sitä oman äidinkielensä mukaisesti. Niinpä esimerkiksi saksalaisen munkin puhuma latina erosi ääntämykseltään selvästi esim. ranskalaisen munkin puhumasta latinasta.
Väärin sinäkin kirjoitit 2 sanaa " isovahemmat , lousuminen "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti nauratti toi Tesla 😆
Entäpä sitten Mercedes?
Miten omituista nimetä tytär auton mukaan!
Mä tiedän yhen tytön, joka nimi on Kia.
Kia on ollut tytön nimenä ennen kuin esimmäistäkään Kia autoa on ollut Suomessa. Naapurissa oli jo v -86 Kia tyttö
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsen isoisä kutsui meidän tyttöä aluksi Teslaksi ennenkuin oppi että tytön nimi on Stella. 🤣
😁 Onko sähäkkä tyttö ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joeli ja Hanssi, kun poikien nimet on Joel ja Hans. MIKSI vanhemmat kutsuu lastaan nimellä JOELI jos hänen nimi on Joel? Vielä pahempi on Eemili. Se on Eemil. Onko tämä joku hämäläinen piirre lisätä i nimen perään?
Ihan on suomen kielen piirre. Suunnilleen kaikkiin lainasanoihin on suomessa vaan lisätty se i. Mug= muki, munk=munkki.
Samoin on kaikissa Maailman kielissä. Siksipä keskiajalla puhuttiin "munkkilatinasta", sillä latina oli tuolloin oppineiden ja Kirkon kieli, mutta kaikki kirkon palvelijat äänsivät sitä oman äidinkielensä mukaisesti. Niinpä esimerkiksi saksalaisen munkin puhuma latina erosi ääntämykseltään selvästi esim. ranskalaisen munkin puhumasta latinasta.
Ymmärsivätkö saksalainen ja ranskalainen toisiaan jos kumpikin puhui munkkilatinaa?
Pojan nimi Thomas ja ja mummu sanoo Tuumas. V*tuttaa aina korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Benjamin on kaunis nimi, mutta arkikäytössä se kannattaa olla Benkku.
Benkusta tulee mieleen punkku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa. :D Onko tämä totta vai trollaus. Siis sanoi pensa siihen alkuun? Mun sukulainen huusi kaupassa kovaa monta kertaa *alli kun piti huutaa jakkara.
Murrejuttu tuo. Minun lapsuudessani paikkakunnalla kaikki sanoivat jakkaraa palliksi ja lasten matalia jakkaroita pikkupalliksi. Sanon muuten edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joeli ja Hanssi, kun poikien nimet on Joel ja Hans. MIKSI vanhemmat kutsuu lastaan nimellä JOELI jos hänen nimi on Joel? Vielä pahempi on Eemili. Se on Eemil. Onko tämä joku hämäläinen piirre lisätä i nimen perään?
Ihan on suomen kielen piirre. Suunnilleen kaikkiin lainasanoihin on suomessa vaan lisätty se i. Mug= muki, munk=munkki.
Tuo koskee ihan kaikkia kieliä!
Esimerkiksi portugalilaisten kauppiaiden harhautuessa kaukaiseen Japaniin eivät paikalliset osanneet valmistaa lasia, vaikka heidän keramiikkansa ylitti laadullisesti portugalilaisen. Lainasanat piti siis sovittaa japanilaiseen ääntämykseen lisäämällä niiden perään ääntiö ja lisäämällä ääntiö myös sanan sisään, tavutuksen osoittamaan paikkaan.
Niinpä sana lasi on japanissa japanilaistettu, heidän ääntämykseensä ja kieleensä sovitettu lainasana portugalista - samoin kuin myös esimerkiksi sana kristitty:
Lasi jap. vitoro port. vitro
Kristitty jap. kirisuto port christato
Sama koskee myös muita lainasanoja japaninkielessä:
Olut engl. beer jap. biiru
Vuode engl. bed jap. bedu
Pihvi, oik. naudanliha engl. beef jap. biifu
Toimisto engl. office jap. offisu
Vaimo ulkom. engl. wife jap. vaifu
Rakennus t. muu suojakypärä engl. helmet jap. herumeto ( japanissa ei ole L-äännettä lainkaan! )
( Wanhan ajan sotilaskypärä on tietysti kotoperäinen kabuto )
Ja viimeisenä takavuosina lehdistössä esiintynyt muotisana:
engl. sexual harrasment jap. sekuhara
Emme me suomalaiset ole siis suinkaan yksin siinä, että sopeutamme vieraskieliset nimet oman kielemme mukaisiksi! Samoin tekevät kaikki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi nolea. Etenkin kun tätähän ei voinut mitenkään etukäteen arvata kun omia vanhempiaanhan ei tunne, eikä muutenkaan kukaan järkevä ihminen ota lapsiaan nimetessään huomioon sitä sosiaalista ympäristöä, jossa nämä tulevat elämään.
No itse en ainakaan tajunnut pelätä ylimääräistä i:tä nimien perässä. En tiedä mistä isovanhemmat ne sinne keksi.
T. Ellenin ja Noelin äitiEi ole varmaan kovinkaan monta alkuperältään suomalaista nimeä, jotka päättyvät konsonanttiin. En keksi yhtään.
Elias tulee itselle mieleen
Elias on juutalainen nimi!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on Ellen ja Noel. Molempien isovanhempien mielestä Elleni ja Noeli.
Varmaan tiesin jo nimiä valitessasi, että näin tulee käymään. Valitsit ne silti.
Vierailija kirjoitti:
Pojan nimi Thomas ja ja mummu sanoo Tuumas. V*tuttaa aina korjata.
Älä korjaa enää, mieti vaikka mummun antamana lempinimenä. Kyllä hän oikeasti tietää varmaa pojan nimen, mutta ilmeisesti helpompi sanoa Tuumas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joeli ja Hanssi, kun poikien nimet on Joel ja Hans. MIKSI vanhemmat kutsuu lastaan nimellä JOELI jos hänen nimi on Joel? Vielä pahempi on Eemili. Se on Eemil. Onko tämä joku hämäläinen piirre lisätä i nimen perään?
Ihan on suomen kielen piirre. Suunnilleen kaikkiin lainasanoihin on suomessa vaan lisätty se i. Mug= muki, munk=munkki.
Samoin on kaikissa Maailman kielissä. Siksipä keskiajalla puhuttiin "munkkilatinasta", sillä latina oli tuolloin oppineiden ja Kirkon kieli, mutta kaikki kirkon palvelijat äänsivät sitä oman äidinkielensä mukaisesti. Niinpä esimerkiksi saksalaisen munkin puhuma latina erosi ääntämykseltään selvästi esim. ranskalaisen munkin puhumasta latinasta.
Ymmärsivätkö saksalainen ja ra
Hyvällä tahdolla ymmärsivät, nimenomaan se oli ideana latinan käytössä - aivan samoin kuin nykyään mongerretaan pidgin-englantia joka maassa.
Saksalainen ja ranskalainen munkki tekivät tosin pilaa toistensa "väärästä" ääntämyksestä.
Ulkomaalaisen nimen antamalla näin tietenkin tapahtuu. Pensamin on lähempänä oikeaa kuin jäykkäsuomalaisesti sanottu Benjamin.