Mikö ihme vaimoani vaivaa, mikään ei ole koskaan hyvin.
Alkuvuosi on ollut raskasta aikaa molemmille, mulla on ollut pitkiä työpäiviä että olemme saaneet talouden kuntoon koska vaimo on kotona lapsien kanssa.
Olen töiden jälkeen auttanut kotitöissä ja lastenhoidossa niin paljon kun pystyn ja sanonut vaimolle että ei aina tarvi koti olla tip top (eikä se kyllä olekkaan) Viikonloppuisin olen ottanut päävastuun lapsista.
Viime perjantaina vaimo vain ilmoitti että nyt hän tarvii lomaa, että hän on ainoa joka viikolla täällä siivoaa ja on lasten kanssa (no varmaan kun minä olen töissä 7-17) ja hoidan kaupassa käynnit ja ruuanlaiton niin ei siinä montaa tuntia aikaa jää sotkea eikä siivota, varsinkin kun lapsiakin pitää huomioida.
No hän lähti ystäviensä kanssa kylpyläreissuun niin ajattelin että menen äitini luokse auttamaan häntä asiassa jota on pyytänyt jo kauan ja lapset näkevät samalla isoäitiään. Niin mitä tekee vaimo, saa kauheat hepulit että minä en koskaan hoida lapsia yksin (niinkuin hän arkisin) ja suuttui.
En ymmärrä, hän yhtäkkiä varoittamatta itse ilmoittaa että lähtee viikonlopuksi reissuun ja suuttuu kun minäkin lähden lasten kanssa mummolaan.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Ongelma taitaa olla se että vaimo kokee olevansa jumissa lasten ja kodin kanssa. Etenkin kun sinä teet pitkää päivää. Todennäköisesti hän kokee ettet arvosta hänen tekemään työtä lasten ja kodin eteen. Todennäköisesti hän on uupunut. Todennäköisesti hän haluaa että sinä joudut kokemaan saman kuin hän kokee, eikä niin että viet lapset heti mummolaan jossa on muu aikuinen auttamassa lasten kanssa.
Työssäkäyvä osapuoli taas saattaa kokea epäreiluksi sen että toinen "vaan makaa kotona" vaikka se lasten kanssa olevan arjesta ei ole mitääm käsitystä.
Pienten lasten kanssa (yleensä) äidin työvuoro kestaa 24/7. Ilman hengähdystaukoja.
Se olis kyllä kun olisi "työajat" omien lastenhoidossa. Pientenkin lasten kanssa, syöt ihan rauhassa aamupalan ja kun kello on 7 aamulla niin alat hoitamaan lastasi. Kello 9 kahvitauko 12min, riippumatta siitä mitä lapsesi tekee sillon. Kello 11 ruokatauko, lähet kaupasta hakemaan evästä itseksesi/syömään jonnekkin lounaalle yksin/ syöt kotona, puoli tuntia tai tunti taukoa. Kello 2 kahvitauko. Sen jälkeen työt loppuu, monenko aikaan ne nyt sitten loppuukaan ja pääsee vapaalle. Nonni siinä "työaika malli" lastenhoitoon.
Mutta juu kyllähän ne lapset ovat valinta ja työnteko pakollista jos yrittää tulla toimeen ja elää täällä. Sitä leveämpi leipä mitä enemmän jaksaa nähdä vaivaa.
Joo, munkin miehellä koti-isyys on helppoa kuin heinän teko. Lorvaa lasten kanssa kaiket päivät, pleikkaa, ulkoilua kauniina päivänä jos huvittaa. Kun mä tuun töistä, koti on kuin pommin jäljiltä, tiskit pitkin pöytiä, vaatteita lattioilla. Minä käyn kaupan kautta kotiin tullessani, teen ruuat (myös huomiselle lounaat), siivoan, pyykkään ja ulkoilen lasten kanssa jos suinkin ehdin. Miehelle koti-isyys on tätä. Sit se ihmettelee miks ei oo seksiä. Niin miksiköhän. Huono nainen.
Väsyttävää varmaan elää tunteiden vuoristomeressä.
Chillaa ja pidä suunnitelmasi, anna hyppiä ja huutaa yksinään.
Samansuuntaisia aloituksia on jo 2-3 tänä keväänä.
Saippuasarjat kuuluu televisioon.
Vierailija kirjoitti:
Joo, munkin miehellä koti-isyys on helppoa kuin heinän teko. Lorvaa lasten kanssa kaiket päivät, pleikkaa, ulkoilua kauniina päivänä jos huvittaa. Kun mä tuun töistä, koti on kuin pommin jäljiltä, tiskit pitkin pöytiä, vaatteita lattioilla. Minä käyn kaupan kautta kotiin tullessani, teen ruuat (myös huomiselle lounaat), siivoan, pyykkään ja ulkoilen lasten kanssa jos suinkin ehdin. Miehelle koti-isyys on tätä. Sit se ihmettelee miks ei oo seksiä. Niin miksiköhän. Huono nainen.
Kai sukulaiset ja tuttavat jaksavat kuitenkin ihastella, kuinka hyvä isä mies on? Vaikka suoritus koti-isänä on sitä luokkaa, että kotiäidin suorituksena miestä kehotettaisiin ottamaan ero laiskimuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaimosi on kyllästynyt kotiäitiyteen. Onko hänellä ammattia ja mahdollisuus mennä töihin?
Sanoisin samaa. Minä kun olin toisen lapsen kanssa kotona, niin tuntui, että teen kaiken, en pääse minnekään, ei ollut omaa rahaa. Oikeasti joku päivä tuntui, että helpompi olisi vaan ottaa ero ja sillä selvä.
Mieheni on yksinyrittäjä, ja touhusi lasten kanssa kyllä. Mutta välillä tuntui, että minä olin se joka teki kaiken, ja mies oli sitten se joka käytti vapaa-ajan lasten kanssa leikkimiseen ja välillä imuroi.
Sitten tuli se päivä, että mulla vaan kilahti. Huusin miehelle kaikki nämä asiat ulos. Puhuttiin pitkään kaikesta, kotitöiden jakamisesta yms. Lähdin myös aika pian töihin tuon jälkeen, toki tekemään lyhyempää päivää. Se oli ehkä meidän pelastus, että mulla alkoi myös ns.oma aikuisten elämä.
Women - can't live with, can't live without.
Kolmen aikuisen lapsen äitinä sanoisin että lapset hoitoon ja vaimo töihin. Hoitakaa lasten kuskaukset, kotityöt ja metatyöt puoliksi. Tilatkaa ruokaostokset kotiin tai hakekaa valmiiksi kerättyinä. Siivooja voisi köydä parin viikon välein. Kerran viikossa lapset mummolaan ja vanhemmille kahdenkeskistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä varastorauta todella alhaalla raskauksien ja synnytyksien jäljiltä? Voi aiheuttaa uupumusta ja kilareita. Ehkä vaimo ei ehdi urheilla ja pitää itsestään huolta? Voi aiheuttaa uupumusta ja pahaa oloa. Ehkä vakava univaje? Voi aiheuttaa uupumusta ja kilareita. Kannattaisi varmasti jutella vaimon kanssa ja kysyä, että mitä hän tarvitsisi, jotta voisi voida hyvin fyysisesti ja henkisesti.
Se että ihminen on mulkku ei yleensä johdu fysikaslisesta syystä, vaan sitä hän ihmisenä ja ytimessään on.
Ällöttää porukka joka yrittää selittää omaa kusipäisyyttään milloin milläkin ulkoisella tai sisäerityksen syyllä.
Vierailija kirjoitti:
Women - can't live with, can't live without.
Kyllä se nykyään alkaa monella kallistua "without". Sen verran sakeaa ja kilipäistä prinsessaa tuolla liikkuu.
Mikset ole voinut ottaa lapset ja mennä auttamaan äitiäsi silloin, kun vaimosi on ollut kotona? Jotenkin säälittävää tuollainen, että ahdistut noin kun vaimosi on muualla, ettet pysty olemaan yksin lastesi kanssa. Viestittää vaimolle, että vastuu on yksin hänen, hän ei voi olla poissa pelistä sillä sinä et tahdo pärjätä omillasi. Varmasti ärsyttää. Hienoa kuitenkin että huolehdit perheestäsi taloudellisesti. Sinä saat lomaa töistä, anna vaimollesi lomaa välillä omalta työmaaltaan niin, että sinä hoidat lapset ja kodin itse.
Normi nyky aika lapsen asteella oleva youngsteri jonka aivot jäi 25 v tasolle.Ja se trash tasa arvo skeida...
Vaimollasi on ero mielessä ja ihana mies katsottuna. Ja ystävien kanssa kylpylään? Aikuistuhan jo ja jätä se sika.
Arvelen, että puolisosi on uupunut ja arjen kuormitus on nyt vain liikaa. Kun ei jaksa, niin ei jaksa.
Olisi parempi, että menisit reisuun lasten kanssa silloin kun vaimosi on kotona. Yksi kotona olo on joskus taivaallista kunhan et odota, että koko kämppä on siivottu lattiasta kattoon sillä välin.
Vierailija kirjoitti:
Kolmen aikuisen lapsen äitinä sanoisin että lapset hoitoon ja vaimo töihin. Hoitakaa lasten kuskaukset, kotityöt ja metatyöt puoliksi. Tilatkaa ruokaostokset kotiin tai hakekaa valmiiksi kerättyinä. Siivooja voisi köydä parin viikon välein. Kerran viikossa lapset mummolaan ja vanhemmille kahdenkeskistä aikaa.
Ei mummot nykyään lapsia hoida. Käyvät korkeintaan syömässä valmiissa pöydässä, kun käyvät kylässä ja kaikki muu on liikaa toivottua.
Miksi äitisi ei auta teitä? Ei ihme että vaimolla kilahtaa kun ryysäät heti auttamaan äitiäsi ja kippaat lapset hoitoon, vaikka hän on selvästi tarvinnut sinua monta vuotta auttamaan. Vaimo töihin ja sinä hoitamaan lapsia aamusta iltaan kunnes kilahtaa, niin ymmärrät.
Naisen helppo elämä kyllästyttää ja kiukuttaa. Aina saa seksiä ja töitä
Vaimosi tekee tosi paljon perheen eteen vaikka ei oo töissä.siivous,lastenhoito jne. Sun pitää vähentää töitä ja antaa vaimolle omaa aikaa
Ap:n vaimolle äitiys on muuttunut raskaaksi suorittamiseksi. Todennäköisesti hän on arkena edellisen kommentoijan tavoin liikaa yksin lasten kanssa kotona. Ap hyödyntää lähipiiriään ja käy lasten kanssa muidenkin luona, mikä auttaa jaksamaan.
Jaoimme kolmen lapsemme hoitovastuut melko tasan, eli olin koti-isänä yhteensä reilut kaksi vuotta. Tykkäsin niistä vuosista. Vaimo koki kotiäitiyden raskaampana, nähdäkseni juuri siitä syystä, että hän ei juurikaan lähtenyt muiden äitien, sukulaisten tai ystävien pariin. Seinäthän siinä kaatuu päälle, kun omassa pihapiirissä koittaa sinnitellä.